Valistuksen hengestä kilpauintiin - Varkauden Uimarit 80 vuotta

Ly­hyt pe­reh­ty­mi­nen Var­kau­den Ui­ma­rei­den kun­ni­ak­kaa­seen 80-vuo­ti­seen tai­pa­lee­seen kyt­key­tyy kiin­nos­ta­vas­ti suo­ma­lai­seen uin­nin, var­kau­te­lai­sen ur­hei­lu­seu­ra­ken­tän ja koko yh­teis­kun­nan ylei­seen ke­hi­tys­lin­jaan.

Suo­ma­lai­sen uin­nin kan­sa­lais­toi­min­nan juu­ret voi hel­pos­ti jäl­jit­tää Ruot­siin, jos­sa kes­kus­tel­tiin jo 1750-lu­vul­la so­ti­lai­den ja kou­lu­lais­ten uima­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Ruot­sin var­hai­sin uin­ti­kes­kus oli Upp­sa­lan yli­o­pis­to, jos­sa Carl Linné he­rät­ti kiin­nos­tus­ta uin­tia ja kyl­py­jä koh­taan.

Mo­nien vai­hei­den jäl­keen uin­nin har­ras­ta­mi­nen Ruot­sis­ta Suo­meen ran­tau­tui 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­sä Tur­kuun, sit­ten Hel­sin­kiin ja 1800-lu­vun lo­pul­la myös Poh­jois-Sa­von kes­kuk­seen Kuo­pi­oon. Kuo­pi­on Uima­seu­ra, joka oli en­sim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen uima­seu­ra, pe­rus­tet­tiin vuon­na 1904. Toi­min­tan­sa alku­vuo­sis­ta al­ka­en Kuo­pi­on Uima­seu­ran mer­ki­tys koko poh­jois­sa­vo­lai­sen uin­ti­ur­hei­lun ke­hit­tä­mi­ses­sä on ol­lut eri ai­koi­na huo­mat­ta­va.

Te­ol­lis­tu­mi­nen kas­vat­ti Var­kaut­ta no­pe­as­ti 1900-lu­vun en­sim­mäi­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä. Kaup­pa­lan kas­vul­la oli myön­tei­siä piir­tei­tä, mut­ta se nos­ti esiin myös mo­nia on­gel­mia. Tur­va­tak­seen toi­min­ta­e­del­ly­tyk­sen­sä Ahl­ström-osa­ke­yh­tiö al­koi huo­leh­tia eri­lai­sis­ta teh­tä­vis­tä, joil­la eh­käis­tiin aika­kau­den so­si­aa­li­sia on­gel­mia. Sik­si ei ole sat­tu­maa, että va­lis­tuk­sen hen­ges­sä 13.6.1935 pe­rus­te­tun Var­kau­den Ui­ma­rei­den en­sim­mäi­ses­sä joh­to­kun­nas­sa oli usei­ta teh­taan toi­mi­hen­ki­löi­tä, jot­ka oli­vat mo­nel­la ta­paa kiin­nos­tu­nei­ta kun­ta­lais­ten hy­vin­voin­nis­ta. Uin­ti­toi­min­nan kan­nal­ta oli hyö­dyl­lis­tä se, että Ahls­törm-yh­ti­öl­lä oli myös oma uima­lai­tos Kä­mä­ril­lä, jon­ka se luo­vut­ti pian Var­kau­den Ui­ma­rei­den pe­rus­ta­mi­sen jäl­keen seu­ran käyt­töön.

Var­kau­den Ui­ma­rei­den toi­min­ta käyn­nis­tyi hie­man vai­val­loi­ses­ti huo­li­mat­ta sii­tä, että uima­kou­lu­ja ja uima­näy­tök­siä jär­jes­tet­tiin me­nes­tyk­sel­li­ses­ti. Eri­tyi­siä vai­keuk­sia toi­vat sota­vuo­det. Luon­nol­li­ses­ti mies­ten läh­te­mi­nen so­tiin hil­jen­si seu­ran toi­min­taa. Vas­tuu seu­ra­toi­min­nas­ta jäi muu­ta­mien nais­ten har­teil­le.

Suur­ten ikä­luok­kien syn­ty­mi­nen ja hei­dän vart­tu­mi­sen­sa nuo­rik­si loi val­tai­san in­nos­tuk­sen aika­kau­den Var­kau­den ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­taan. Var­kau­den Ui­ma­rei­den työn tu­lok­se­na sa­to­ja nuo­ria pro­mo­voi­tiin ruot­sa­lai­sen mal­lin mu­kai­ses­ti uima­mais­te­reik­si ja -kan­di­daa­teik­si. Kil­pa­uin­nis­sa var­kau­te­lai­set yl­si­vät kan­sal­li­seen me­nes­tyk­seen nuor­ten sar­jois­sa, mut­ta ylei­ses­sä sar­jas­sa vauh­ti ei enää riit­tä­nyt kär­ki­si­joil­le. Syy tä­hän oli sel­vä: mo­nil­le paik­ka­kun­nil­le ra­ken­net­tiin 1950- ja 1960-lu­vul­la uima­hal­le­ja, ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin, Tu­run, Tam­pe­reen, Lah­den ja Ou­lun ui­ma­rit pys­tyi­vät har­joit­te­le­maan läm­pi­mäs­sä ve­des­sä ym­pä­ri vuo­den. Si­ten he sai­vat ver­rat­to­man kil­pai­lu­edun maa­seu­dun ui­ma­rei­hin näh­den.

Te­ol­li­suus ai­heut­ti 1960-lu­vul­la mo­nien ve­sis­tö­jen ve­den­laa­dun heik­ke­ne­mis­tä. Il­miö ha­vait­tiin myös te­ol­li­suus­kau­pun­ki Var­kau­des­sa. Eri­tyi­ses­ti Hu­rus­lah­den uima­ve­den kun­to heik­ke­ni huo­mat­ta­vas­ti, ja tämä luon­nol­li­ses­ti la­maut­ti huo­mat­ta­vil­ta osin myös Var­kau­den Ui­ma­rei­den toi­min­taa en­ti­ses­tään. Ih­mis­ten va­paa-ai­kaa al­koi täyt­tää myös tele­vi­si­on kat­se­lu. Huo­li­mat­ta sii­tä, että uin­nin seu­ra­toi­min­nan toi­min­ta­ym­pä­ris­tö muut­tui, seu­ra­väki jat­koi toi­min­taan­sa uin­nin har­ras­tus­toi­min­nan el­vyt­tä­mi­sek­si. Ak­tii­vi­set seu­ra­ih­mi­set oli­vat hy­vin aloit­teel­li­sia uima­hal­lin saa­mi­sek­si paik­ka­kun­nal­le.

Kun Var­kau­den uima­hal­li val­mis­tui vuon­na 1975, Var­kau­den Ui­ma­rei­den ak­tii­vi­nen seu­ra­toi­min­ta käyn­nis­tyi uu­del­leen. Sa­ma­na vuon­na SVUL:ssa toi­mi­nut VarU sai rin­nal­leen kil­pai­le­van seu­ran, Var­kau­den Nor­pat, joka liit­tyi TUL:n jä­se­nek­si. Seu­ro­jen rin­nak­kain toi­min­ta oli so­pui­saa, ja seu­rat jär­jes­ti­vät myös yh­tei­siä uin­ti­kil­pai­lu­ja. Kai­kil­la paik­ka­kun­nil­la TUL:n ja SVUL:n seu­ro­jen tämä ei suin­kaan ol­lut it­ses­tään sel­vyys.

Suo­ma­lai­sis­sa uima­seu­rois­sa elet­tiin edel­leen 1970-lu­vul­la edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen tie­tyn­lais­ta ur­hei­lun suun­nit­te­lu­op­ti­mis­min ai­kaa; val­men­ta­jat laa­ti­vat ly­hy­en ja pit­kän täh­täi­men har­joit­te­lu­suun­ni­tel­mia, joi­hin uju­tet­tiin lii­kun­ta­tie­tees­tä saa­tu­ja tie­don­jy­viä. Aika­kau­del­le oli tyy­pil­lis­tä se, että nuo­ret ui­ma­rit har­joit­te­li­vat mo­nis­sa pai­kois­sa val­ta­vas­ti. Ui­ma­rit saat­toi­vat vii­pyä al­taas­sa usei­ta tun­te­ja päi­väs­sä, ja lo­pet­ta­mi­sia, tai ai­na­kin vä­sy­mi­sen het­kiä näh­tiin run­saas­ti. Mo­net uima­seu­rat mit­ta­si­vat toi­min­nas­sa on­nis­tu­mis­ta ka­pe­as­ti kil­pai­lu­me­nes­tyk­sel­lä. Ny­ky­ään seu­ra­työs­sä tun­nus­te­taan mo­nia mui­ta­kin tär­kei­tä ar­vo­ja, ku­ten yh­tei­söl­li­syys ja kai­ken ikäis­ten ter­veys­lii­kun­ta.

Kil­pa­uin­nin kan­sa­vä­li­sen me­nes­tyk­sen näkö­kul­mas­ta 1970- ja 1980-luku oli­vat kui­ten­kin suo­ma­lai­sil­le lai­ho­ja. Me­nes­tys­tä ei saa­vu­tet­tu. Var­kau­den Ui­ma­rei­den kan­nal­ta mer­kil­le pan­ta­vaa on se, että Jari Iko­nen ylsi ylei­sen sar­jan Suo­men mes­ta­rik­si ja hän edus­ti Suo­mea myös maa­jouk­ku­ees­sa. Iko­nen va­lit­tiin use­as­ti myös Var­kau­den par­haak­si ur­hei­li­jak­si, ja hä­nen esi­ku­van­sa in­nos­ti mo­nia nuo­ria ui­ma­rei­ta har­ras­tuk­ses­saan.

1990-lu­vun alku­puo­li on ni­met­ty suo­ma­lai­sen uin­ti­ur­hei­lun kul­ta-ajak­si. Jani Sie­vi­sen ja Ant­ti Kas­vi­on olym­pi­a­mi­ta­lit ve­ti­vät la­jin pa­riin run­saas­ti uu­sia har­ras­ta­jia. Var­kau­des­sa tämä il­miö hei­jas­tui seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä muun mu­as­sa VarU:n Eli­sa Vil­hu­sen EM-ta­sol­le asti yl­tä­neel­lä ural­la. Var­kau­des­sa lap­suu­ten­sa asu­neen Ari-Pek­ka Liuk­ko­sen tuo­re EM-prons­si­mi­ta­li luo us­koa suo­ma­lai­sel­le ja var­kau­te­lai­sel­le huip­pu-uin­nil­le myös tu­le­vai­suu­des­sa.

Vaik­ka uin­ti on­kin yk­si­lö­ur­hei­lua, sen har­joit­te­lu muis­tut­taa mo­nel­la ta­paa jouk­ku­e­ur­hei­lua. Ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta on­kin tär­ke­ää muis­taa, että yk­sit­täis­ten huip­pu-ui­ma­rei­den saa­vu­tuk­set ovat yh­tei­söl­li­siä. Hei­dän rin­nal­la ja taus­tal­la toi­mii jouk­ko ih­mi­siä tu­ke­mas­sa mat­kaa koh­ti huip­pu­suo­ri­tuk­sia. Il­man tu­ki­joi­den va­paa­eh­tois­ta työ­tä ei oli­si huip­pu-ur­hei­li­joi­ta. Jo­kai­sen seu­ra­toi­mi­jan työ Var­kau­den Ui­ma­reis­sa on ol­lut ar­vo­kas­ta työ­tä kai­ken ikäis­ten ih­mis­ten, koti­seu­dun ja isän­maan hy­väk­si.

Suo­ma­lai­ses­sa lii­kun­ta­kult­tuu­ris­sa ele­tään eriy­ty­neen toi­min­nan ai­kaa. Tämä tar­koit­taa sitä, että yleis­seu­rois­ta eriy­tyy laji­seu­ro­ja. Li­säk­si pe­rin­teis­ten la­jien rin­nal­le nou­see ala­ti uu­sia la­je­ja, jot­ka kil­pai­le­vat kes­ke­nään har­ras­ta­jis­ta. Las­ten ja nuor­ten va­paa-ai­kaa täyt­tä­vät myös uu­det tie­to- ja vies­tin­tä­tek­ni­set lait­teet ja mo­net muut ajan­viet­to­ta­vat. Uin­nin etu­na la­jien vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa on har­ras­tuk­sen suh­teel­li­nen edul­li­suus, joka mah­dol­lis­taa las­ten har­ras­tus­toi­min­nan myös vähä­va­rai­sil­le huol­ta­jil­le. Täs­sä kil­pai­lus­sa Var­kau­den Ui­ma­rit on me­nes­ty­nyt hy­vin.

Spee­do Mas­ters Fin­land toi­vot­taa 80-vuo­ti­aal­le Var­kau­den Ui­ma­reil­le on­nea ja me­nes­tys­tä jat­kos­sa­kin!

Ari-Pek­ka Liuk­ko­nen on syn­ty­jään Piek­sä­mä­el­tä. Sik­si ei ole ihme, että Liuk­ko­nen on va­ki­o­kä­vi­jä naa­pu­ri­kau­pun­ki Var­kau­den kan­sal­li­sis­sa uin­ti­ki­sois­sa.

Swim­ming Jy­väs­ky­läs­sä huip­pu­vuo­si­naan ui­nut Eli­sa Vil­hu­nen on Var­kau­den Ui­ma­rei­den kas­vat­ti.