Uintiurheilu vitriiniin Märskyssä

13.3.2015

Suo­men Uima­lii­ton Tuki ry. ja Mä­ke­län­rin­teen Uin­ti­kes­kus Oy aset­ti­vat tors­tai­na 12.3.2015 näyt­teil­le Suo­men Uima­lii­ton ja sen jä­sen­seu­ro­jen ar­vok­kaim­pia pal­kin­to­ja upe­aan pal­kin­to­vit­rii­niin. Sa­mal­la juh­lis­tet­tiin Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­lin 16-vuotista tai­val­ta.

Uima­hal­lin ylä­ker­taan, kah­vi­lan vä­lit­tö­mään lä­hei­syy­teen si­joi­te­tus­sa pal­kin­to­kaa­pis­sa on mer­kit­tä­vä pa­la­nen suo­ma­lai­sen uin­ti­ur­hei­lun his­to­ri­aa, joka kyt­key­tyy uin­nin seu­ra­toi­min­nan nou­sui­hin ja las­kui­hin. Vit­rii­nin ava­jais­ti­lai­suu­des­sa oli mu­ka­na run­sas jouk­ko uin­nin ystäväviä useil­ta vuo­si­kym­me­nil­tä.

Vit­rii­nin pal­jas­ti­vat uin­nin maa­il­man­mes­ta­ri Han­na-Ma­ria Sep­pä­lä ja en­ti­nen pää­mi­nis­te­ri Paa­vo Lip­po­nen. Ti­lai­suu­des­sa kuul­tiin mie­len­kiin­toi­sia pu­heen­vuo­ro­ja men­neil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä.

Kohti Märskyä

Uima­seu­ra­ken­tän laajeneniminen ete­ni 1800-lu­vun lo­pul­la no­pe­as­ti Tu­rus­ta Hel­sin­kiin, siel­tä seu­raa­van vuo­si­sa­dan alus­sa Kuo­pi­oon, Tam­pe­reel­le, Vii­pu­riin, Ou­luun, Joen­suu­hun ja mui­hin maa­kun­tien kes­kuk­siin. Seu­ro­jen yh­des­sä peustaman Suo­men Uima­lii­ton kes­kei­ses­tä työ­sar­kaa oli aluk­si uima­o­pe­tus- ja hen­gen­pe­las­tus­tai­to­jen ke­hit­tä­mi­nen.

Kat­seet kään­tyi­vät kui­ten­kin mel­ko tar­kal­leen sata vuot­ta sit­ten, osit­tain Tuk­hol­man olym­pi­a­lais­ten ta­kia, kään­tyä kil­pa­ur­hei­luun, ja sa­mal­la uin­nin fil­ant­roop­pi­nen lin­ja him­me­ni.  Uin­ti­ur­hei­lun esiin­mars­sin kär­jes­sä oli hel­sin­ki­läi­nen olym­pi­a­e­dus­ta­ja, pan­kin­joh­ta­ja, uima­hyp­pää­jä Toi­vo Aro.

Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­sen val­tai­san ur­hei­lu­in­nos­tuk­sen ai­kaa seu­ra­si kun­to­lii­kun­nan nou­su 1960-lu­vul­la. Po­liit­ti­set puo­lu­eet edis­ti­vät kun­to­lii­kun­taa laa­ti­mal­la kan­sa­lais­ten liik­ku­mis­ta tu­ke­via oh­jel­mia, ja val­tio al­koi tu­kea ur­hei­lu­paik­ka­ra­ken­ta­mis­ta.

Suo­ma­lai­sen uin­nin kan­nal­ta oli hy­vin myön­teis­tä se, että eri puo­lil­la maa­ta toi­mi­neet uin­ti­ak­tii­vit ot­ti­vat reip­paas­ti kan­taa uima­hal­li­ra­ken­ta­mi­sen puo­les­ta. 1960-1980-lu­vuil­la Suo­meen ra­ken­net­tiin kym­me­niä uima­hal­le­ja, jois­sa alet­tiin tie­teen tuot­ta­min kei­noin edis­tää uin­ti­ur­hei­lua koh­ti kan­sain­vä­lis­tä kär­keä.

Vä­lil­lä mat­ka hui­pul­le tun­tui saa­vut­ta­mat­to­mal­ta, ja jois­sa­kin pii­reis­sä ol­tiin sitä miel­tä, että uin­ti ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti sovi suo­ma­lai­sil­le. Muu­tos ur­hei­lu­me­nes­tyk­ses­sä ja ih­mis­ten mie­lis­sä ta­pah­tui 1990-lu­vun alus­sa.

Uintikeskus keskelle Helsinkiä

Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­lin alku­vai­heil­le 1990-lu­vun alku­puo­lel­la an­toi vauh­tia maa­il­man­mes­ta­rei­den ja olym­pi­a­mi­ta­lis­tien, Ant­ti Kas­vi­on ja Jani Sie­vi­sen,  lois­ta­vat saa­vu­tuk­set, jot­ka loi­vat us­koa suo­ma­lai­seen uin­ti­ur­hei­luun.

Vaik­ka Kas­vi­on ja Sie­vi­sen mai­ne­teot edis­ti­vät vuon­na 1999 val­mis­tu­neen Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­lin ra­ken­nus­han­ket­ta, niin hank­keen to­teu­tu­mi­ses­ta oli haa­veil­tu jo vuo­si­kym­me­niä. Han­ke ei kui­ten­kaan eden­nyt mo­nien toi­vei­den mu­kai­ses­ti en­nen vuot­ta 1995, jol­loin te­ol­li­suus­neu­vos Yrjö M. Leh­to­nen, Suo­men Uima­lii­ton Tuen pu­heen­joh­ta­ja, kää­ri hi­hat ja teki esi­tyk­sen Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­lin esi­suun­ni­tel­mas­ta.

Hank­kees­sa oli mu­ka­na mo­nia tär­kei­tä hen­ki­löi­tä, joil­la oli uin­ti­taus­ta. Hel­sin­gin lii­kun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­mi­ses­sa 1970-lu­vul­ta läh­tien mu­ka­na ol­lut kun­nal­lis­neu­vos, Suo­men Uima­lii­ton Tuen pe­rus­ta­ja­jä­sen Kai Ha­gel­berg on ilmmaissut, että hä­nen 40 vuot­ta kes­tä­neen kun­nal­lis­po­li­tiik­ka­uran ”eh­do­ton hel­mi” on Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­li. Uin­ti­kes­kuk­sen ra­ken­ta­mi­sel­le löy­tyi sekä jar­rut­ta­jia että kan­nat­ta­jia.

Uin­ti­ur­hei­lun tar­peet ei­vät tie­ten­kään ol­leet ai­nut pe­rus­te mit­ta­val­le ra­ken­nus­hank­keel­le. Tie­det­tiin, että uin­ti on kaik­kien kan­san­ker­ros­ten suo­sik­ki­lii­kun­ta­muo­to. Uima­hal­lin kä­vi­jä­mää­riä ar­vi­oi­ta­es­sa kun­to­uima­rei­den osuus ali­ar­vi­oi­tiin. Ny­ky­ään on kui­ten­kin sel­vää se, että Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­lis­ta on ke­hit­ty­nyt kä­vi­jä­mää­ril­tään Suo­men suo­si­tuin lii­kun­nan ja ur­hei­lun suo­ri­tus­paik­ka. Hal­lin vuo­sit­tai­nen kä­vi­jä­mää­rä lä­hen­te­lee koh­ta mil­joo­naa.

Speedo Masters Finland kiit­tää läm­pi­mäs­ti Suo­men Uima­lii­ton Tuki ry:tä sii­tä mit­taa­mat­to­mas­ta avus­ta, jota se on tar­jon­nut uima­lii­ton jä­sen­seu­roil­le 1970-lu­vul­ta al­ka­en. Sa­mal­la seu­ra kiit­tää toi­mi­tus­joh­ta­ja Pek­ka Lai­tis­ta ja hä­nen edel­tä­jään­sä Veik­ko Vermilää sii­tä, että Mä­ke­län­rin­teen uin­ti­kes­kus on erin­o­mai­ses­ti mah­dol­lis­ta­nut uin­ti­ur­hei­lun har­ras­tus- ja kil­pai­lu­toi­min­nan.

Kuva: Paa­vo Volt­ti

SPEEDO MASTERS FINLANDSuo­men suu­rin masters-uin­ti­jul­kai­su - Speedon ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015