Terveisiä avannosta!

Avan­nos­sa ui­mi­sel­la ja ih­mis­ten kers­kai­lul­la kyl­män ve­den sie­tä­mi­ses­tä on vii­le­äs­sä Suo­mes­sa pit­kät pe­rin­teet. Avan­to­uin­ti­näy­tök­siä alet­tiin jär­jes­tää mel­ko nä­ky­väs­ti Hel­sin­gis­sä 1920-lu­vul­la. Hel­sin­ki­läi­set suun­ta­si­vat näy­tök­siä myös mui­den maa­kun­tien kes­kuk­siin, muun mu­as­sa Kuo­pi­oon. Tal­vi­sis­sa olo­suh­teis­sa näy­tök­siin saa­pu­nut­ta ylei­söä haus­kuu­tet­tiin me­ne­mäl­lä avan­toon muun mu­as­sa pot­ku­ril­la tai pää edel­lä uima­hyp­py­ker­rok­sis­ta.

Avan­to­uin­ti­näy­tös­ten tär­ke­ä­nä teh­tä­vä­nä oli viih­teel­li­syy­den li­säk­si va­lis­taa ih­mi­siä kyl­män ve­den vaa­rois­ta, kos­ka avan­toon voi ym­mär­ret­tä­väs­ti jou­tua myös ta­hat­to­mas­ti. Kos­ka kan­sa­lais­ten uima­tai­to oli vie­lä so­dan jäl­kei­si­nä vuo­si­na mel­ko heik­koa, ih­mi­siä va­roi­tet­tiin ko­ros­te­tus­ti heik­ko­jen jäi­den ai­heut­ta­mas­ta vaa­ras­ta, ai­van ai­heel­li­ses­ti. Va­lis­tuk­sen mer­ki­tys hei­kois­ta jäis­tä ei ole suin­kaan ole pois­tu­nut nyky­päi­vään men­nes­sä­kään. Edel­leen vuo­sit­tain lii­an moni ih­mi­nen va­jo­aa avan­toon.

Avantoseuraan

Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­si­nä vuo­si­na avan­to­uin­nin har­ras­ta­mi­nen maas­sam­me laa­je­ni hil­jal­leen. Eri puo­lil­le Suo­mea pe­rus­tet­tiin avan­to­uin­ti­seu­ro­ja – tai tal­vi­uin­ti­seu­ro­ja, jot­ka ko­ko­si­vat yh­teen har­ras­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­nei­ta. Vie­lä 1950-lu­vul­la avan­toon ei kai­kis­sa pai­kois­sa men­ty suin­kaan sau­nan kaut­ta, vaan la­jin har­ras­ta­jat sai­vat tyy­tyä vaih­ta­maan vaat­teet kyl­mis­sä puku­ko­peis­sa. To­sin ei­vät kaik­ki kai­paa sau­naa avan­toon men­nes­sään ny­ky­ään­kään. Eri­tyi­ses­ti ve­nä­läi­set pu­lah­ta­vat avan­toon kyl­mäs­tä ko­pis­ta. To­sin syy­kin on sel­vä: heil­lä ei ole sau­no­ja.

Suo­ma­lais­ta lii­kun­ta­kult­tuu­ria 1980-lu­vul­ta al­ka­en ku­vaa hy­vin eriy­ty­mis­ke­hi­tys. Lii­kun­ta­la­jien mää­rä al­koi li­sään­tyä no­pe­as­ti, ja uu­sien la­jien edis­ty­mis­tä alet­tiin hoi­taa laji­seu­rois­sa.  Esi­mer­kik­si Joen­suun Jää­kar­hu­jen (pe­rus­tet­tu vuon­na 1986) tai­val pie­nes­tä avan­to­uin­ti­seu­ras­ta yli 1 000 jä­se­nen suur­seu­rak­si ku­vaa hy­vin la­jis­sa ja sen ym­pä­ril­lä ta­pah­tu­nut­ta muu­tos­ta.

Joen­suun Jää­kar­hu­jen toi­min­nan alku­tai­val­ta ja seu­ran rä­jäh­dys­mäis­tä kas­vua ruok­ki­vat en­nen kaik­kea ih­mis­ten li­sään­ty­nyt kiin­nos­tus ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­seen va­paa-ajan li­sään­nyt­tyä. Seu­ra­toi­min­nan kas­vul­le Joen­suus­sa edel­ly­tyk­siä loi­vat ak­tii­vi­set hen­ki­löt, jot­ka ha­lu­si­vat si­tou­tua edis­tä­mään avan­to­uin­nin toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä. Moni seu­ran pe­rus­ta­neis­ta on jat­ka­nut ak­tii­vis­ta toi­min­taa näi­hin päi­viin asti.

Vaik­ka Joen­suun Jää­kar­hu­jen en­sim­mäi­nen toi­mi­paik­ka Joen­suun Män­ty­nie­mes­sä ei suin­kaan ol­lut puut­teel­li­nen sau­noi­neen ja mui­ne ra­ken­nuk­si­neen, sitä ei kui­ten­kaan voi ver­ra­ta 2000-lu­vul­la val­mis­tu­nei­siin uu­siin ra­ken­nel­miin. Joen­suun Jää­kar­hu­jen pää­ra­ken­nuk­sen ja sau­na­ti­lo­jen toi­mi­vuus on val­ta­kun­nan laa­jui­ses­ti vail­la ver­taan­sa.

Monet motiivit

Jäl­jit­tä­es­sä ih­mis­ten mo­tii­ve­ja avan­nos­sa käy­mi­seen voi­daan no­pe­as­ti hah­mot­taa kol­me te­ki­jää. En­sik­si avan­to­ui­ma­rit us­ko­vat kyl­mäs­sä ve­des­sä ole­mi­sen edis­tä­vän ter­veyt­tä. Tot­ta on­kin, että kyl­mä vesi vir­kis­tää ui­ma­ria stres­si­hor­mo­nin erit­ty­mi­sen myö­tä. Avan­to­uin­ti pa­ran­taa myös ve­ren­kier­toa ja se hi­das­taa so­lu­jen van­he­ne­mis­ta. Si­ten esi­mer­kik­si iho säi­lyt­tää pa­rem­min kim­moi­suu­ten­sa. Toi­saal­ta avan­to­uin­tiin liit­tyy myös ter­veys­ris­ke­jä: avan­toon ei pidä men­nä al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na. Myös­kään suo­raan sau­nas­ta avan­toon hyp­pää­mi­nen saat­taa la­maut­taa ve­ren­kier­to­jär­jes­tel­män koh­ta­lok­kain seu­rauk­sin.

Toi­sek­si avan­to­uin­ti­ta­pah­tu­ma on mo­nil­le avan­to­uin­ti­seu­ro­jen jä­se­nil­le tär­keä so­si­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen paik­ka, sa­mal­la ta­val­la kuin uima­hal­lit­kin. Esi­mer­kik­si Joen­suun Jää­kar­hu­jen -ta­paus osoit­taa sen, että yh­tei­set ko­koon­tu­mi­set, ret­ket ja il­lan­vie­tot, ke­rää­vät run­saas­ti osal­lis­tu­jia. Avan­to­uin­ti­seu­ran mo­net toi­min­ta­muo­dot, ku­ten mu­siik­ki, ret­ki­hiih­to ja pa­ti­koin­ti, muis­tut­ta­vat suo­ma­lai­sen ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­nan alku­vuo­sis­ta 1900-lu­vun en­sim­mäi­sil­tä vuo­si­kym­me­nil­tä. Laa­jas­ti aja­tel­tu­na avan­to­seu­ra­toi­min­nan mo­net muo­dot so­pi­vat­kin hy­vin kan­sal­lis­ta avan­to­uin­tia koor­di­noi­val­le Suo­men La­dul­le.

Kol­man­nek­si avan­to on ol­lut Suo­mes­sa vuo­des­ta 1989 läh­tien myös ur­hei­lun suo­ri­tus­paik­ka. Avan­to­uin­nin en­sim­mäi­set SM-ki­sat pi­det­tiin vuon­na 1989. Avan­to­uin­nin kil­pai­lu­toi­min­nan juu­ret ovat Suo­mes­sa. La­jin en­sim­mäi­set MM-ki­sat pi­det­tiin Hel­sin­gis­sä vuon­na 2000. Avan­to­uin­ti kil­pai­lu- ja har­ras­tus­toi­min­nan muo­to­na on al­ka­nut kiin­nos­taa myös Suo­men Uima­liit­toa, joka hy­väk­syy jä­se­nik­seen myös avan­to­uin­ti­seu­ro­ja.

Mik­si avan­toon? Mik­si ei? (Ra­dio Voi­ma, Lah­ti)

Hyvä, avan­to­ui­ma­rit! Tämä avan­to­uin­nin SM-ki­sois­sa Ou­lus­sa 7.-8.3.2015 esiin­ty­nyt Joen­suun Jää­kar­hu­jen kan­nat­ta­ja­jouk­ko alle­kir­joit­taa avan­to­uin­nin ter­veys­vai­ku­tuk­set, so­si­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen hyö­dyt ja avan­to­uin­ti­kil­pai­lun haus­kuu­den.