Avoimella arvostamisella seuratoiminnalle uusia ystäviä

Tero Matkaniemi

Uin­nin seu­ra­toi­min­nois­sa nä­kyy, mi­ten pien­yh­tei­sö, lii­kun­ta­kult­tuu­ri ja koko suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta ovat ke­hit­ty­neet. Mo­der­nin uin­ti­ur­hei­lun var­hais­vai­heis­sa 1900-lu­vun alus­sa uin­nin har­ras­ta­mi­seen riit­ti avo­vesi, jon­ka yh­tey­teen ur­hei­lu­seu­ra saat­toi ra­ken­taa jopa omil­la va­roil­laan uima­lai­tos­ra­ken­nel­mia. Hy­vin­voin­ti­yh­teis­kun­nan ke­hit­ty­mi­sen rin­nal­la 1970-lu­vul­la Suo­meen ra­ken­net­tiin no­pe­as­ti uima­hal­le­ja, jot­ka ovat kas­vu­kes­kuk­sis­sa kui­ten­kin jää­mäs­sä kä­vi­jä­mää­rien kas­va­es­sa ah­taik­si.

Ny­kyi­sin san­kat kan­san­jou­kot huo­leh­ti­vat kun­nos­taan ja hy­gie­ni­as­taan uima­hal­leis­sa, joi­ta kun­nat ja val­tio ra­hoit­ta­vat. Kos­ka uin­ti­ur­hei­li­jat ovat lo­pul­ta mel­ko pie­ni uima­hal­lin käyt­tä­jä­ryh­mä, uin­ti­väki on hal­li­hank­keis­sa hy­vin riip­pu­vai­nen sii­tä, mi­ten kiin­nos­tu­nei­ta laa­jat kan­san­ker­rok­set ovat uima­hal­lien  lii­kun­ta- ja vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Sik­si uin­ti­ur­hei­lun ja jul­ki­suu­den suh­det­ta on vaa­lit­ta­va huo­lel­li­ses­ti.

Sel­vää on, että seu­ro­jen käy­tös­sä ole­vat al­taat ovat toi­min­nal­le kes­kei­siä. Kai­kis­sa toi­veis­saan uima­seu­ra­väen on kui­ten­kin säi­ly­tet­tä­vä suh­teel­li­suu­den­taju, sil­lä re­surs­sit vä­he­ne­vät. Kaik­kien uima­hal­lien ei tar­vit­se olla kisa­hal­le­ja suu­ri­ne kat­so­moi­neen. Toi­saal­ta nii­den ei tar­vit­se olla pel­käs­tään run­saas­ti ener­gi­aa ku­lut­ta­via viih­de­kyl­py­löi­tä­kään. Uin­ti­ur­hei­lun kan­nal­ta myön­teis­tä oli­si, että liki jo­kai­sen maa­kun­nan kes­kuk­ses­sa oli­si vä­hin­tään kan­sal­li­siin arvo­ki­soi­hin so­vel­tu­va uima­hal­li.

Uima­seu­ro­jen ny­kyi­set niu­kat ti­lat keskusteluttavat mo­nil­la paik­ka­kun­nil­la, eikä seu­ro­jen toi­min­ta ole voi­nut ky­syn­näs­tä huo­li­mat­ta kas­vaa va­ka­van rata­ti­lan puut­teen ta­kia. Uin­ti­ti­lan niuk­kuus on jul­ki­nen kes­to­pu­heen­aihe ur­hei­lu­kau­pun­ki Lah­den li­säk­si esi­mer­kik­si Ii­sal­mes­sa, jos­sa kun­to- ja kil­pa­ui­ma­rit ovat jou­tu­neet väis­ty­mään vesi­juok­si­joi­den tiel­tä. Ii­sal­mes­sa vesi­juok­si­jat ovat saa­neet py­sy­väs­ti puo­let al­las­ti­las­ta, ja kas­vu­po­ten­ti­aa­li­nen uima­seu­ra on tu­ka­las­sa ti­lan­tees­sa.

Uin­nin mo­net muo­dot ovat saa­neet kun­ta­päät­tä­jät ym­mär­tä­mään, että uima­hal­lien laa­jen­nus­hank­keet ovat vält­tä­mät­tö­miä. Jat­kos­sa voi­si kui­ten­kin ke­hit­tää eri käyt­tä­jä­ryh­mien tar­pei­siin luo­via rat­kai­su­ja. Li­sää ti­laa tar­vi­taan, mut­ta eri ryh­mien yh­teis­toi­min­taa voi­si vie­lä pa­ran­taa. Usein vir­ka­mie­het val­mis­te­le­vat uima­hal­lin pe­rus­kor­jauk­sen, ja käyt­tä­jä­ryh­mät koh­taa­vat en­sim­mäis­tä ker­taa val­miis­sa hal­lis­sa. Käyt­tä­jä­ryh­mien aja­tus­ten ja ide­oi­den hyö­dyn­tä­mi­ses­sä oli­si var­mas­ti itua.

Uin­nin suo­sio har­ras­tuk­se­na vaih­te­lee, mikä kyt­key­tyy usein elin­ta­po­jen muut­tu­mi­seen. Tu­le­vai­suu­des­sa ai­kuis­vä­es­tö vai­kut­taa ole­van yhä kiin­nos­tu­neem­pi omas­ta hy­vin­voin­nis­taan. Uin­ti­pii­reis­sä on huo­mat­tu, että uin­ti­ur­hei­lus­ta on tul­lut mo­nil­le iäs­tä riip­pu­mat­ta elä­män­tapa, joka voi nous­ta jopa ta­voit­teel­lis­ta työ­uraa tär­ke­äm­mäk­si. Lii­kun­nal­li­nen elä­män­tapa kum­pu­aa uu­sien haas­tei­den et­si­mi­ses­tä, kil­pai­lus­ta ja so­si­aa­li­ses­ta ver­kos­tos­ta. Har­ras­ta­mi­seen käy­te­tään myös huo­mat­ta­via mää­riä ra­haa ja eri­tyi­ses­ti ai­kaa. Kyse on osal­taan nyky-yh­teis­kun­nan va­lin­ta­mah­dol­li­suuk­sien li­sään­ty­mi­ses­tä.

Mah­dol­li­suus ak­tii­vi­seen ui­mi­seen ei kui­ten­kaan kos­ke­ta tasa­puo­li­ses­ti kaik­kia, kos­ka uin­ti­ur­hei­lun har­ras­ta­mi­nen po­la­ri­soi­tuu no­pe­as­ti muun yh­teis­kun­nan mu­ka­na. Suo­ma­lai­nen uin­ti­ur­hei­lu ei vält­tä­mät­tä yllä stra­te­gi­an­sa mu­kai­seen ta­voit­tee­seen­sa olla pa­ras Poh­jois­maa, jos se ra­jaa toi­min­nas­taan vähä­o­sai­set. Maas­sam­me on pal­jon nuo­ria, joi­den huol­ta­jil­la ei ole va­raa tar­jo­ta lap­sil­leen mah­dol­li­suuk­sia uin­nin ko­kei­luun tai la­jin py­sy­vään har­ras­ta­mi­seen. Kun nuo­ri on pääs­syt ur­hei­lul­li­sen ta­son­sa mu­kai­seen ryh­mään, hä­nen sosio-eko­no­mi­nen taus­tan­sa ei sai­si vai­kut­taa har­ras­tuk­sen jat­ku­mi­seen. Uima­seu­ra­toi­min­nan yh­teis­kun­nal­li­nen hyö­ty on­kin to­det­tu mit­taa­mat­to­man ar­vok­kaak­si: seu­ra­toi­min­ta edis­tää suo­ma­lais­ten ja maa­han­muut­ta­jien koh­taa­mis­ta.

Suo­ma­lai­sen uima­seu­ran ke­hit­tä­mi­ses­sä tar­vi­taan asi­an­tun­te­van seu­ra­joh­ta­juu­den tu­ek­si enne­nä­ke­mä­tön­tä yksi­tuu­mai­suut­ta ja ym­mär­rys­tä ur­hei­lun toi­min­ta­jär­jes­tel­mis­tä. Hy­vää hen­keä tar­vi­taan esi­mer­kik­si uima­seu­ro­jen ja ur­hei­lu­oppi­lai­tos­ten vä­li­ses­sä yh­teis­työs­sä. Mo­nis­ta syis­tä sir­pa­loi­tu­nut­ta uima­seu­ra­kent­tää voi­si kan­nus­taa tii­vii­seen yh­teis­toi­min­taan tai yh­dis­ty­mi­siin mui­den mu­as­sa Es­poon, Jy­väs­ky­län, Ou­lun ja Tam­pe­reen ta­paan. Ai­kai­sem­paa suu­rem­mat seu­rat syn­nyt­tä­vät tar­peel­lis­ta sy­ner­gi­aa, jol­loin uin­ti­ur­hei­lun har­ras­ta­jil­le lan­ke­a­vat mak­sut väis­tä­mät­tä tait­tu­vat. Suo­ta­vaa oli­si, että uima­seu­rat hyö­dyn­täi­si­vät lii­kun­nan am­mat­ti­lais­ten, suur­seu­ro­jen ja Suo­men Uima­lii­ton ko­ke­mus­ta, kun ne ke­hit­tä­vät laa­du­kas­ta toi­min­taan­sa.

“Käyt­tä­jä­ryh­mien aja­tus­ten ja ide­oi­den hyö­dyn­tä­mi­ses­sä oli­si var­mas­ti itua.”

SPEEDO MASTERS FINLANDSuo­men suu­rin masters-uin­ti­jul­kai­su - Speedon ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015