Kim Ohtonen

• Syn­ty­nyt: 1966
• Ikä­sar­ja: E, 45-49
• Pi­tuus: 182 cm
• Pai­no: 74 kg
• Koti­kau­pun­ki: Lah­ti
• Asuin­kau­pun­ki: Van­taa

Uintia ja urheilua nuoruudessa

• Vesi­e­le­ment­ti tuli mi­nul­le tu­tuk­si jo 1960-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Lah­den Möy­säs­sä, jos­sa aloin käy­dä ui­mas­sa isä­ni kans­sa.
• Ve­ren pe­rin­tö­nä sain uin­ti­ki­pi­nän, kos­ka isä­ni oli nuo­ruu­des­saan ak­tii­vi­ui­ma­ri ja edus­ti Jy­väs­ky­län Sauk­ko­ja sen pe­rus­ta­mi­ses­ta v. 1948 ar­mei­jaan as­tu­mi­seen­sa saak­ka v. 1952.
• Isä­ni kil­pai­li me­nes­tyk­sek­kääs­ti pii­rin­mes­ta­ruus­ta­sol­la. Me­nes­tys­tä isän ker­to­man mu­kaan tuli, kos­ka kil­pai­li­joi­ta hä­nen sar­jas­saan oli tyy­pil­li­ses­ti vain yksi. Mai­nit­ta­koon vie­lä, että isä­ni seu­ra­ka­ve­ri­na oli le­gen­daa­ri­nen näyt­te­li­jä Ahti ”Sim­paut­ta­ja” Kuop­pa­la, joka oli rin­ta­ui­ma­ri.
• Vuon­na 1973 muu­tim­me Ori­mat­ti­laan. Uin­ti­har­ras­tuk­se­ni jat­kui ke­säi­sin Ori­mat­ti­lan Kal­li­o­jär­ves­sä, jon­ne pyö­räi­lin 6 kilo­met­rin mat­kan. Ori­mat­ti­las­sa ei ol­lut uima­hal­lia, jo­ten tal­vi­sin enim­mäk­seen sit­ten hiih­te­lin.
• Vuo­den 1978 hei­nä­kuus­sa val­mis­tui Ori­mat­ti­laan ur­hei­lu­talo, jon­ka yh­tey­teen saa­tiin myös pal­jon kai­vat­tu uima­hal­li. Kä­vin tuol­loin ylä­as­tet­ta, jon­ka vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä uima­hal­li si­jait­si. Aloin käy­dä ui­mas­sa kou­lun jäl­keen ja ui­mi­nen al­taas­sa tun­tui vä­lit­tö­mäs­ti omal­ta la­jil­ta. Pari vuot­ta eh­din ke­lail­la Ori­mat­ti­lan al­taas­sa, kun­nes isä­ni eh­dot­ti liit­ty­mis­tä Lah­den Uima­seu­raan.
• Vuon­na 1980 me­nin sit­ten tu­tus­tu­maan Lah­den Uima­seu­ran toi­min­taan. Tuo het­ki jän­nit­ti mi­nua to­ti­ses­ti. Edus­ti­han Lah­den Uima­seu­raa sil­loi­nen ai­kuis­ten va­paa­uin­nin Suo­men­en­nä­tys mies Ilk­ka Lah­ti, nuor­ten mies­uima­rei­den huip­pu Vil­le Pe­ri­lä ja Heik­ki­län vel­jek­set Lau­ri ja Pet­ri. Mi­nut otet­tiin kui­ten­kin hie­nos­ti mu­kaan seu­ran toi­min­taan.
• Aloi­tin oh­ja­tun har­joit­te­lun Lah­den maa­ui­ma­las­sa ke­säl­lä 1980 13 vuo­den ikäi­se­nä. Val­men­ta­ja­na toi­mi Mart­ti Mälk­ki. Tal­vi­sin har­joit­te­lim­me Lah­den am­mat­ti­kou­lun uima­hal­lis­sa ja jos­kus myös Sak­sa­lan uima­hal­lis­sa. Har­joi­tuk­siin Lah­teen mat­ka­sin joko isä­ni kyy­dis­sä tai bus­sil­la, mikä näin jäl­ki­kä­teen muis­tel­len oli mel­ko ras­kas­ta.
• Mi­tään eri­tyi­sen mai­nit­ta­vaa uin­nil­lis­ta me­nes­tys­tä en nuo­ruu­des­sa­ni kos­kaan saa­vut­ta­nut, joh­tu­en ehkä vaa­ti­mat­to­mat 3 vuot­ta kes­tä­nees­tä uin­ti­u­ras­ta­ni. Juu­ri kun viik­set oli­vat al­ka­neet kas­vaa mie­hek­kääs­ti ja luon­tai­nen tes­to­ste­ro­ni taso oli­si ol­lut he­del­mäl­li­nen uin­nil­li­sel­le ke­hi­tyk­sel­le, nuo ele­men­tit oh­jau­tui­vat mys­ti­ses­ti mui­hin nuor­ta mies­tä kiin­nos­ta­viin ak­ti­vi­teet­tei­hin.
• Mi­nun pa­ras si­joi­tuk­sel­li­nen saa­vu­tus oli 4. sija Nuor­ten SM-vies­teis­sä, jot­ka jär­jes­tet­tiin Lah­den maa­ui­ma­las­sa vuon­na 1981. Kaak­kois-Suo­men alue­mes­ta­ruus­kil­pai­lus­sa v. 1982 saa­vu­tin ho­pe­aa 100 rin­ta­uin­nis­sa. Täs­sä ta­pauk­ses­sa ho­pea ei ole hä­peä, sil­lä hä­vi­sin voi­ton olym­pi­a­ui­ma­ril­le Mart­ti Jär­ven­tauk­sel­le, to­sin lä­hes al­taan mi­tal­la. Vii­mei­sen nuo­ruu­den uin­ti­kil­pai­lu­ni uin 13.3.1983 Hä­meen­lin­nas­sa, jos­sa jär­jes­tet­tiin Team-Are­na-uin­nit. Uin siel­lä vie­lä voi­mas­sa ole­van en­nä­tyk­se­ni 100 m rin­ta­uin­nis­sa 1.13.97.
• Ar­mei­jas­sa osal­lis­tuin vie­lä puo­lus­tus­voi­mien mes­ta­ruus­kil­pai­lui­hin so­ti­las­kol­mi­ot­te­lus­sa, jot­ka pi­det­tiin Rii­hi­mä­el­lä. La­jei­na oli­vat maas­to­juok­su, am­mun­ta ryn­näk­kö­ki­vää­ril­la ja 200 m uin­ti.  Saa­vu­tim­me jouk­ku­e­prons­sia, mut­ta uima-al­taa­seen en nuo­re­na poi­ka­na tä­män jäl­keen enää men­nyt har­joit­te­le­maan saa­ti kil­pai­le­maan.
• Ar­mei­jan jäl­keen aloi­tin voi­mai­lu­har­ras­tuk­sen. Esi­ku­va­ni oli Ar­nold Schwar­ze­neg­ger. Ko­pi­oin Ar­nol­din voi­ma­oh­jel­man ja söin 12 ka­nan­mu­naa päi­väs­sä (osan raa­ka­na) ku­ten Ar­nold­kin teki.
• Voi­ma­ta­so­ni ke­hit­tyi­vät­kin vält­tä­väs­ti, mut­ta ras­va­pro­sent­ti­ni ke­hit­tyi suo­ras­taan kii­tet­tä­väs­ti. Voi­mai­lua kes­ti 2000-lu­vul­le saak­ka, jol­loin saa­vu­tin mak­si­mi­pai­no­ni 115 kg. Tuos­ta oli­kin help­po siir­tyä kes­tä­vyys­ur­hei­lun pa­riin. Ma­ra­to­ne­ja tuli juos­tua 3 kpl (en­nä­tys 3.27,08) ja muu­ta­ma puo­li­ma­ra­ton (en­nä­tys 1.34,54). Li­säk­si olen hiih­del­lyt muu­ta­man mel­ko pit­kän hiih­to­ta­pah­tu­man.

Tuusulan Uimaseurassa

• Vuo­den 2005 ke­säl­lä ta­pah­tui si­säl­lä­ni nos­tal­gi­a­kuo­hah­dus. Löy­sin mö­kin va­ras­ton kät­köis­tä van­hat Spee­don uik­ka­rit ja suo­ra­kai­teen muo­toi­set lät­tä­rit. Ne muis­tut­ti­vat mi­nua nuo­ruus­vuo­sis­ta­ni ja uin­ti­har­ras­tuk­ses­ta­ni, joka lop­pui lii­an ai­kai­sin.
• Aloin goog­lail­la ne­tis­tä uin­tiin liit­ty­viä jut­tu­ja ja ha­vait­sin, että uin­nin mas­ters-toi­min­ta oli hy­vin ak­tii­vis­ta. Olin yh­tey­des­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun eri uima­seu­roi­hin ja tie­dus­te­lin mas­ters­toi­min­nas­ta. Suu­rim­man vai­ku­tuk­sen mi­nuun teki Tuu­su­lan Uima­seu­ran sil­loi­nen val­men­ta­ja Jou­ko Alas­jär­vi ja pää­tin liit­tyä Tuu­su­lan Uima­seu­raan.
• Pa­luu al­taa­seen yli kah­den­kym­me­nen vuo­den tauon jäl­keen ei ol­lut mi­ten­kään eri­tyi­sen su­ju­vaa. Rak­kaan rin­ta­uin­nin tek­niik­ka oli muut­tu­nut ja mi­nun ote ve­teen oli jää­nyt 80-lu­vul­le. Vä­lil­lä uima­lak­ki ki­ris­ti enem­män pää­tä kuin uin­ti kul­ki eteen­päin, mut­ta vä­hi­tel­len al­koi pien­tä ke­hi­tys­tä ta­pah­tua.
• Tuu­su­las­sa oli lois­ta­vat har­joit­te­lu­mah­dol­li­suu­det, mut­ta mi­nun kal­tai­sel­le ilta­tor­kul­le ilta­myö­hään ta­pah­tu­vat har­joi­tuk­set oli­vat useim­mi­ten on­gel­mal­li­sia. Kä­vin­kin vä­lil­lä aa­mui­sin Tik­ku­ri­las­sa ui­mas­sa oma­toi­mi­ses­ti. En muu­ten­kaan ui­nut seu­ran har­joi­tuk­sis­sa eri­tyi­sen ak­tii­vi­ses­ti uin­ti­kau­des­ta toi­seen, vaan enem­män pro­jek­ti­luon­toi­ses­ti har­joi­tel­len muu­ta­man kuu­kau­den ta­voit­tee­na vaik­ka­pa mas­ters-mes­ta­ruus­kil­pai­lut.
• Edus­tin Tuu­su­lan uima­seu­raa 9 vuot­ta. Tuo ajan­jak­so tar­jo­si mi­nul­le pal­jon hie­no­ja uin­ti­ko­ke­muk­sia ja toi elä­mää­ni uu­sia hie­no­ja ys­tä­viä. Ha­lu­an an­taa täs­sä yh­tey­des­sä eri­tyis­mai­nin­nan Tuu­su­lan Dal­to­neil­le, noil­le haus­koil­le veli­kul­lil­le, joil­la on pil­ket­tä sil­mä­kul­mas­sa, mut­ta ui­vat myös ko­vaa!

Speedo Masters Finlandiin

• Nuo­ruu­den uin­ti­ys­tä­vät Tom­my Rund­gren ja Jan­ne Vir­ta­nen, sekä myö­hem­pien ai­ko­jen hyvä ys­tä­vä Tero Mat­ka­nie­mi pe­rus­ti­vat uu­den uima­seu­ran ni­mel­tään SPEE­DO MAS­TERS FIN­LAND.
• Lah­te­lais­taus­tan omaa­va­na mi­nul­la oli mah­dol­li­suus liit­tyä uu­teen seu­raan. Har­kit­sin asi­aa muu­ta­man kuu­kau­den, ja ke­vääl­lä pää­tin liit­tyä seu­raan. Ilok­se­ni olen ha­vain­nut, että seu­raan on liit­ty­nyt myös mui­ta nuo­ruu­den uin­ti­ka­ve­rei­ta­ni, ku­ten Jari Myl­ly­per­kiö ja Pet­ri Heik­ki­lä. Täs­tä on hyvä jat­kaa toi­vot­ta­vas­ti nou­su­joh­teis­ta mas­ters-uin­ti­u­raa­ni!

Lajit ja saavutukset masters-uinnissa

• Pää­laji: Rin­ta­uin­ti
• Mas­ter­suin­ti-saa­vu­tuk­sia: Ki­mil­lä on muu­ta­ma Suo­men mas­ters-mes­ta­ruus 100 m rin­ta­uin­nis­sa, ho­pe­aa Poh­jois­mai­den mas­ters­mes­ta­ruus­kil­pai­luis­sa 200 m rin­ta­uin­nis­sa ja tuk­ku him­me­äm­piä mi­ta­le­ja. Li­säk­si Ki­mil­lä on Suo­men en­nä­tys 100 m rin­ta­uin­nis­sa (E-sar­ja, 50 m:n al­las).
• Nyt: Kim har­joit­te­lee uin­tia 1-5 ker­taa vii­kos­sa pää­a­si­as­sa yk­sin Tik­ku­ri­las­sa, Haku­ni­las­sa, Tuu­su­las­sa ja Mä­ke­län­rin­tees­sä. Kim käy myös kun­to­sa­lil­la tar­peen mu­kaan ke­hoa kuun­nel­len. Tal­vi­sin on mu­ka­na myös sa­tun­nai­sia hiih­to­lenk­ke­jä. Kim on ak­tii­vi­nen hyö­ty­liik­ku­ja. Hän kul­kee työ­mat­kat pol­ku­pyö­räl­lä ym­pä­ri vuo­den ja vält­tää his­se­jä.
• Har­ras­tuk­set: Kim har­ras­taa mu­sii­kin­o­pis­ke­lua (rum­mut ja pi­a­no), mu­sii­kin kuun­te­lua, lu­ke­mis­ta sekä mie­li­kuva­har­joit­te­lua.