Arvi Savolainen – urheilulukiosta kohti olympiamolskeja

Yk­si­löl­lä on paik­kan­sa myös ur­hei­lu- ja lii­kun­ta­his­to­ri­as­sa. Si­dos his­to­ri­al­lis­ten pro­ses­sien ja yk­si­löl­lis­ten ko­ke­mus­ten vä­lil­lä muo­dos­taa kiin­nos­ta­van ja hel­pos­ti ym­mär­ret­tä­vän näkö­kul­man lii­kun­ta­kult­tuu­riin ja laa­jem­min yh­teis­kun­nan men­nei­syy­teen.

Täs­sä lähi­his­to­ri­aan pai­not­tu­vas­sa ar­tik­ke­lis­sa va­lai­sen kan­sain­vä­li­ses­ti me­nes­ty­neen nuo­ren ly­se­o­lai­sen pai­ni­jan Arvi Sa­vo­lai­sen ko­ke­muk­sia ja kä­si­tyk­siä ur­hei­lu-uran­sa ke­hi­tys­ku­luis­ta ja mur­rok­sis­ta sekä niis­tä yh­tei­söis­tä, jois­sa hän on elä­nyt. Teh­tä­vä­nä on hah­mot­taa ne te­ki­jät, jot­ka ovat vai­kut­ta­neet koh­de­hen­ki­lön ke­hit­ty­mi­seen huip­pu-ur­hei­li­jak­si. Tar­kas­te­lun polt­to­pis­tees­sä ovat koh­de­hen­ki­lön ur­hei­lu­seu­ra ja opis­ke­lu, lä­hei­set ih­mi­set ja asuin­ym­pä­ris­tö.

Mini­bio­gra­fia-ar­tik­ke­lin kes­kei­se­nä ai­neis­to­na olen käyt­tä­nyt haas­tat­te­lua, joka tuo esil­le tut­ki­mus­koh­teen omat ko­ke­muk­set ja kä­si­tyk­set. Läh­de­kri­tii­kin kan­nal­ta on ym­mär­ret­tä­vä, ett­ei his­to­ria mää­ri­ty vain tut­ki­jan ky­sy­mys­ten eikä koh­de­hen­ki­lön ko­ke­mus­ten, muis­to­jen ja ker­to­jan­ky­ky­jen kaut­ta. Moni­ääni­syyt­tä ta­pah­tu­mien kul­kuun on saa­tu Arvi Sa­vo­lai­sen ur­hei­lu-uraan ja elä­mään vai­kut­ta­nei­den hen­ki­löi­den kuu­le­mi­sis­ta. Ur­hei­lu­seu­ra Lah­den Ah­ke­ran pai­nin var­hais­vai­hei­den jäl­jit­tä­mi­ses­sä olen tu­keu­tu­nut ar­kis­to­ai­neis­toi­hin.

Väy­lä hui­pul­le täh­tää­väl­le

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön Lah­den ly­se­ol­le ha­ke­muk­ses­ta myön­tä­mä ur­hei­lun eri­tyis­teh­tä­vä vel­voit­taa oppi­lai­tos­ta jär­jes­tä­mään ur­hei­lu­lu­ki­o­toi­min­taa. Ur­hei­lu­lu­kio on tar­koi­tet­tu kou­lu­tus­väy­läk­si hui­pul­le täh­tää­vil­le nuo­ril­le ur­hei­li­joil­le, joil­la on re­a­lis­ti­se­na ta­voit­tee­na me­nes­tyä ur­hei­lus­sa kan­sain­vä­li­sel­lä ta­sol­la ja jot­ka ha­lu­a­vat suo­rit­taa lu­ki­on oppi­mää­rän ja yli­op­pi­las­tut­kin­non.

Suo­mes­sa toi­mii 15 ur­hei­lu­lu­ki­o­ta vuon­na 2021. Lah­den li­säk­si ur­hei­lu­lu­ki­os­sa voi opis­kel­la kol­mes­sa lu­ki­os­sa Hel­sin­gis­sä sekä nii­den li­säk­si Joen­suus­sa, Ou­lus­sa, Tu­rus­sa, Kuo­pi­os­sa, Kuor­ta­neel­la, Rova­nie­mel­lä, Po­ris­sa, Tam­pe­reel­la, Jy­väs­ky­läs­sä, Sot­ka­mos­sa ja Vöy­ris­sä. Ur­hei­lu­lin­ja­lais­ten vä­him­mäis­kurs­si­mää­rä on 75 kurs­sia (syk­sys­tä 2021 al­ka­en 150 opin­to­pis­tet­tä), joka on sama kuin yleis­lu­ki­o­lin­jan opis­ke­li­joil­la. Ur­hei­lu­lu­ki­o­lai­sen oppi­mää­räs­sä voi kui­ten­kin olla laji­val­men­nus­ta jopa 20 kurs­sia (40 opin­to­pis­tet­tä). Li­säk­si ur­hei­le­va opis­ke­li­ja voi pe­reh­tyä muun mu­as­sa ke­hon­huol­toon, val­men­nus­op­piin ja psyyk­ki­seen val­men­nuk­seen.

Ur­hei­lu­lu­ki­o­lai­nen voi jät­tää suo­rit­ta­mat­ta 8 pa­kol­lis­ta kurs­sia (16 pa­kol­lis­ta opin­to­pis­tet­tä) sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että hän suo­rit­taa vä­hin­tään puo­let lu­ki­on jo­kai­sen pa­kol­li­sen oppi­ai­neen kurs­seis­ta. Yli­op­pi­las­tut­kin­to­ko­kee­seen osal­lis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on kui­ten­kin ky­sei­sen oppi­ai­neen pa­kol­lis­ten kurs­sien suo­rit­ta­mi­nen. Läs­nä­olo­va­pau­tuk­set kuu­lu­vat ur­hei­lu­lu­ki­o­lais­ten ar­keen, ja nii­tä myön­ne­tään har­joit­te­lu- ja kil­pai­lu­tar­koi­tuk­siin.

Lah­des­sa ur­hei­lu­lu­ki­o­toi­min­ta al­koi Sal­paus­se­län lu­ki­os­sa. Ur­hei­lu­lu­ki­o­toi­min­ta siir­tyi Lah­den ly­se­oon, kun Lah­den ly­se­on lu­kio ja Sal­paus­se­län lu­kio yh­dis­tyi­vät Lah­den ly­se­ok­si vuon­na 2014. Sal­paus­se­län lu­ki­on reh­to­ri­na vuo­si­na 1996–2014 ja Lah­den ly­se­on reh­to­ri­na vuo­si­na 2014–2015 toi­mi­nut Heik­ki Vuo­ri tii­vis­tää lah­te­lai­sen ur­hei­lu­lu­ki­o­toi­min­nan al­kua ja se ydin­tä: ”Sal­paus­se­län lu­kio, joka vuon­na 1957 aloit­ti toi­min­tan­sa Sal­paus­se­län yh­teis­kou­lun ni­mel­lä, sai vuon­na 1990 ope­tus­mi­nis­te­ri­öl­tä ur­hei­lun eri­tyis­teh­tä­vän ko­kei­lu­lu­van. Vuon­na 1994 lu­ki­ol­le an­net­tu ur­hei­lun eri­tyis­teh­tä­vä lupa va­ki­nais­tet­tiin. (…) Lupa­eh­dot ra­ja­si­vat ur­hei­li­joi­den mää­rään 100 op­pi­laa­seen[i] ja toi­min­taan myön­net­tä­vän val­ti­on­avun niin sa­not­tu­jen ta­val­lis­ten op­pi­lai­den yk­sik­kö­hin­taan näh­den puo­li­tois­ta­ker­tai­sek­si. (…) Vuo­sit­tain Sal­paus­se­län lu­ki­on ur­hei­lu­lin­jal­le pyr­ki 60–80 ensi­si­jais­ta ha­ki­jaa, jois­ta pis­tey­tyk­sen an­ta­mas­sa jär­jes­tyk­ses­sä va­lit­tiin ta­son mu­kaan yleen­sä noin 30 pa­ras­ta. Sal­paus­se­län lu­kio oli en­sim­mäis­ten jou­kos­sa ke­hit­tä­mäs­sä ja pa­ne­mas­sa toi­meen pää­sy­koe­jär­jes­tel­mää, jos­sa pun­nit­tiin ha­ki­joi­den ai­kai­sem­mat ur­hei­lu­suo­ri­tuk­set ja me­nes­ty­mi­nen asi­an­tun­ti­joi­den laa­ti­mis­sa ja pi­tä­mis­sä lu­ki­on ur­hei­lu­tes­teis­sä sekä haas­tat­te­luis­sa.”[ii]

Sal­paus­se­län ur­hei­lu­lu­ki­on tun­net­tu­ja yli­oppi­lai­ta ur­hei­lu­maa­il­mas­sa ovat muun mu­as­sa jal­ka­pal­loi­li­jat Jari Lit­ma­nen, Kar­ri Rämö, Joo­nas Kolk­ka, Pet­ri Pa­sa­nen ja Jas­se Tuo­mi­nen, maas­to­hiih­tä­jä Aino Kai­sa-Saa­ri­nen, jää­kiek­koi­li­ja Vili So­pa­nen, kol­mi­loik­kaa­ja Kris­tii­na Mä­ke­lä ja ui­ma­rit Pet­te­ri Leh­ti­nen ja Pau­la Har­mo­ki­vi. Ly­se­on ur­hei­lu­lu­ki­on me­nes­ty­nei­tä ur­hei­li­joi­ta ovat vuo­des­ta 2014 al­ka­en ol­leet pai­ni­ja Arvi Sa­vo­lai­sen li­säk­si jää­kiek­koi­li­jat Se­bas­ti­an Repo, Mis­ka Sii­ko­nen ja Eetu So­pa­nen, maas­to­pyö­räi­li­jä Mis­ka Ter­va­la, sali­ban­dyn pe­laa­jat Jus­tus Kai­nu­lai­nen ja Miik­ka Pen­ti­käi­nen, hiih­to­suun­nis­ta­ja Sii­ri Saa­lo ja rin­ge­ten pe­laa­jat Nii­na Pii­roi­nen ja Je­mi­na Hako­mäki. He ovat saa­vut­ta­neet la­jeis­saan nuor­ten MM-mi­ta­le­ja.

Ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta on huo­mat­ta­va, että huip­pu-ur­hei­li­joik­si on nous­tu myös omas­ta tah­dos­ta ur­hei­lu­lu­ki­on ulko­puo­lel­ta Lah­den ly­se­on yleis­lin­jal­ta. Esi­mer­kik­si Lah­den ly­se­on lu­ki­on yli­op­pi­las ke­vääl­tä 2014, ui­ma­ri Olli Kok­ko, kil­pai­lee la­jis­saan lä­hel­lä Eu­roo­pan mes­ta­ruus­ki­so­jen väli­erä­ta­soa ja har­joit­te­lee opis­ke­lu­jen ohel­la Ha­vai­jil­la Yh­dys­val­lois­sa. Lah­den ly­se­on yli­op­pi­las ke­vääl­tä 2016, jää­kie­kon nuor­ten maa­il­man­mes­ta­ri, Suo­men mes­ta­ri ja NHL:ään va­rat­tu Emil Lar­mi ete­ni myös yleis­lu­ki­o­lin­jal­la.

Lah­den ly­se­on ur­hei­lu­lin­jan pai­no­pis­te­la­je­ja ovat pai­kal­li­ses­ti vah­vat la­jit: jää­kiek­ko, jal­ka­pal­lo, kori­pal­lo, yleis­ur­hei­lu ja maas­to­hiih­to. Näi­hin la­jei­hin ly­seo jär­jes­tää val­men­nuk­sen. Niin sa­not­tu­ja laji­va­li­koi­ma­la­je­ja on usei­ta, ja nii­den mää­rä kas­va­nee laji­kir­jon ala­ti laa­jen­tu­es­sa. Laji­va­li­koi­ma­la­jien ur­hei­li­joi­ta val­men­nus­kurs­seil­la val­men­taa usein hen­ki­lö­koh­tai­nen val­men­ta­ja.

Ah­ke­ra har­joit­te­lu kai­ken voit­taa

Ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­ta al­koi vi­ri­tä kan­sa­lais­toi­min­nan muo­to­na Suo­mes­sa 1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­la, ja ur­hei­lu­seu­rat ovat yhä kes­kei­ses­sä ase­mas­sa lii­kun­ta­kult­tuu­ris­sam­me. Ur­hei­lu­seu­ro­jen roo­li lii­kun­taan so­si­aa­lis­ta­ji­na on ar­vo­kas. Ur­hei­lu­seu­rat ovat Lah­den ly­se­on ur­hei­lu­lu­ki­on tär­kei­tä kump­pa­nei­ta, kos­ka seu­rat oh­jaa­vat lu­paa­vim­pia ur­hei­li­joi­ta ha­keu­tu­maan ly­se­oon ja tar­jo­a­vat ur­hei­lu­lu­ki­on val­men­ta­jik­si jok­seen­kin kor­vaa­mat­to­mia laji­val­men­ta­jia.

Yksi pit­kä­ai­kai­sim­pia lah­te­lai­sen ur­hei­lu­lu­ki­on yh­teis­työ­kump­pa­neis­ta on muun mu­as­sa pai­nia ja yleis­ur­hei­lua har­joit­ta­va Lah­den Ah­ke­ra, joka pe­rus­tet­tiin vuon­na 1907. Seu­ran pai­ni­toi­min­ta oli käyn­nis­ty­nyt Ah­ke­ran toi­min­ta­ker­to­muk­sen mu­kaan ai­na­kin jo vuon­na 1917.[iii]

Lah­den Ah­ke­ra on Suo­men Pai­ni­lii­ton ti­las­tos­sa kaik­ki SM-mi­ta­lit huo­mi­oi­den vuon­na 2018 mi­ta­li­mää­räl­lä 122 (31 kul­taa, 50 ho­pe­aa, 41 prons­sia) 31. si­jal­la, joka on hyvä saa­vu­tus, kun huo­mi­oi, että seu­ro­ja on SM-mi­ta­li­ti­las­tos­sa 424. Ver­tai­lu­poh­jaa ar­vi­oin­nil­le tar­jo­aa tie­to sii­tä, että mi­ta­li­ti­las­ton en­sim­mäi­sel­lä Ilma­joen Ki­sai­li­joil­la on 698 mi­ta­lia, toi­sel­la Hel­sin­gin Pai­ni-Mie­hil­lä 531 ja kol­man­nel­la Ylä-Tik­ku­ri­lan Ki­pi­näl­lä 370. Päi­jät-Hä­meen maa­kun­nas­sa Lah­den Ah­ke­ra on toi­sek­si me­nes­ty­nein pai­ni­seu­ra. Ti­las­tos­sa edel­lä ole­val­la Hei­no­lan Is­kul­la on 227 mi­ta­lia.[iv]

Suo­ma­lai­nen ur­hei­lu­seu­ra­kent­tä ja­kaan­tui si­säl­lis­so­dan seu­rauk­se­na por­va­ril­li­seen ur­hei­luun ja työ­läis­ur­hei­luun. Por­va­ril­li­sen Lah­den Ah­ke­ran pai­nin kil­pai­lul­li­nen me­nes­tys sai pont­ta vuon­na 1929, jol­loin seu­ran vie­rai­le­vak­si pai­ni­val­men­ta­jak­si saa­tiin Ro­bert Oksa (1893–1967). Oksa itse oli pai­nin Suo­men mes­ta­ri vuo­si­na 1915–1917.[v] Hä­nen ur­hei­lu-uran­sa päät­tyi si­säl­lis­so­taan.

En­nen Lah­teen tu­lo­aan Ro­bert Oksa toi­mi si­säl­lis­so­das­sa pu­nais­ten jär­jes­tys­kaar­tiin kuu­lu­neen Tu­run Weik­ko­jen ur­hei­li­ja­komp­pa­ni­an jä­se­ne­nä. Sota­syyt­teis­tä va­pau­dut­tu­aan Oksa työs­ken­te­li en­sin Ruot­sin työ­läis­ur­hei­lu­lii­ton pai­nin pää­val­men­ta­ja­na vuo­teen 1923 asti. Vuo­si­na 1923–1924 Oksa toi­mi Vi­ron maa­jouk­ku­een pää­val­men­ta­ja­na ja vuo­si­na 1924–1926 Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton (TUL, pe­rus­tet­tu vuon­na 1919) pai­nin pää­val­men­ta­ja­na. Vuon­na 1926 val­men­ta­ja Oksa loik­ka­si Ruot­sin por­va­ril­li­sen pai­ni­lii­ton pää­val­men­ta­jak­si. Ok­san ar­vos­tus pai­nin­val­men­ta­ja­na Ruot­sis­sa oli hä­nen si­säl­lis­sota­taus­tas­taan huo­li­mat­ta il­mei­nen. Hän sai kut­sun Ruot­sin maa­jouk­ku­e­pai­ni­joi­den val­men­ta­jak­si kaik­kiin olym­pi­a­lai­siin vuo­si­na 1928–1952.[vi]

Lah­den Ah­ke­ra saa­vut­ti en­sim­mäi­sen SM-mi­ta­lin vuon­na 1930, kun yli 87-ki­lois­ten sar­jas­sa Ii­va­ri Löf­berg ylsi prons­sil­le. Me­nes­tys tuot­ti Löf­ber­gil­le pian maa­jouk­kue-edus­tuk­sen. Ur­hei­lu­mu­se­on tut­ki­mus­pääl­lik­kö Ossi Vii­ta tie­tää Ah­ke­ran pai­nis­ta: ”Vuon­na 1930 Ah­ke­ran Löf­berg va­lit­tiin Suo­mi–Viro-pai­ni­maa­ot­te­luun. Löf­berg se­lät­ti yh­den vi­ro­lai­sen mut­ta hä­vi­si toi­sel­le.  Sa­ma­na vuon­na seu­ran mes­ta­ruus­pai­nei­hin osal­lis­tui kuu­si­tois­ta kil­pai­li­jaa. Ro­bert Oksa oli kova nimi pai­ni­val­men­ta­ja­na. Hän si­säl­lyt­ti pai­ni­joi­den har­joit­te­luun maas­to­juok­sun aina kym­me­neen kilo­met­riin saak­ka. Har­joit­te­luun kuu­lui myös 100–400 met­rin ve­dot. Myös uin­ti ja jal­ka­pal­lo kuu­lui­vat Ok­san pai­ni­joi­den kesä­har­joit­te­luun. En­nen uin­tia oli “myl­le­röi­tä­vä” eli ruu­miin­kier­to­liik­keil­lä li­sät­tä­vä not­keut­ta ja vah­vis­tet­ta­va vat­sa­li­hak­sia, joi­den ke­hit­ty­nei­syy­des­tä riip­pui Ok­san mu­kaan koko pai­ni­jan kun­to. Uin­tiin lii­tet­tiin myös au­rin­ko­kyl­py­jä.”[vii]

Ii­va­ri Löf­ber­gin jäl­keen Ah­ke­ran lip­pua kan­toi­vat ul­jaim­min pai­nin Suo­men mes­ta­ruuk­sia voit­ta­neet Uuno Ven­to (Suo­men mes­ta­ri 1937, 1940) ja Kau­ko Kiis­se­li (Suo­men mes­ta­ri 1943, 1944).[viii] Seu­ran tuo­rein pai­nin ylei­sen sar­jan Suo­men mes­ta­ri on Arvi Sa­vo­lai­nen, joka saa­vut­ti kul­taa kreik­ka­lais-roo­ma­lai­sen pai­nin 97 kg:n sar­jas­sa vuo­si­na 2019 ja 2020.

Arvi Sa­vo­lai­sen tai­pa­le

Lah­den ly­se­on ur­hei­lu­lu­ki­ol­le on kun­ni­a­kas­ta, että suo­ma­lai­sen pai­nin tä­män­het­ki­nen suu­ra­lu­paus Arvi Sa­vo­lai­nen on ly­se­on yli­op­pi­las ke­vääl­tä 2018. Sa­vo­lai­sen tai­pa­le huip­pu-ur­hei­li­jak­si al­koi, kun hän syn­tyi Lah­des­sa 24.10.1998 seu­ran­sa Lah­den Ah­ke­ran pai­ni­me­nes­tyk­sen kun­ni­ak­kaak­si jat­ka­jak­si. Hä­nen isän­sä on kir­ves­mies Paa­vo Sa­vo­lai­nen (s. 1951 Lah­des­sa) ja äi­tin­sä ark­ki­teh­ti Eli­na Sa­vo­lai­nen (s. 1962 Lah­des­sa).[ix] ”Mo­lem­mat van­hem­pa­ni ovat lii­kun­nal­li­sia, mut­ta kil­pa­ur­hei­li­joi­ta he ei­vät ole ol­leet. To­sin he­vos­ur­hei­lun pa­ris­sa hei­dät on näh­ty”, Sa­vo­lai­nen mai­nit­see.

Ih­mi­sen ke­hi­tyk­seen vai­kut­taa kult­tuu­ri­ym­pä­ris­tö, jo­hon hän syn­tyy. Arvi Sa­vo­lai­nen itse ker­too: ”Isänisä on Laa­to­kan Kar­ja­las­ta Rus­ke­a­las­ta ja sa­vo­lai­nen isän­äiti, omaa su­ku­aan Kois­ti­nen, on Hei­nä­ve­del­tä. Äiti on omaa su­ku­aan Lyh­ty, ja hä­nen van­hem­pan­sa ovat Kes­ki-Suo­mes­ta. Juu­re­ni ovat si­ten vah­vas­ti Itä- ja Kes­ki-Suo­mes­sa.” Sa­vo­lai­sel­la on kol­me si­sa­rus­puol­ta, joi­den kans­sa hä­nel­lä on sama isä mut­ta eri äiti. Myös si­sa­ruk­set Da­niel Sa­vo­lai­nen (s. 1991), Rai­ne Sa­vo­lai­nen (s. 1986) ja Mi­rel­la Va­le­rius (o.s. Sa­vo­lai­nen) ovat syn­ty­neet Lah­des­sa. Arvi Sa­vo­lai­sen veli Roo­pe Sa­vo­lai­nen (s. 1988) me­neh­tyi vuon­na 2008. ”Elä­mä an­taa ja ot­taa. Kol­hut on kor­jat­ta­va”, Sa­vo­lai­nen to­te­aa.

Arvi Sa­vo­lai­sen koti lap­suu­des­sa oli itäi­sen Päi­jät-Hä­meen maa­seu­tu­ym­pä­ris­tös­sä Nas­to­las­sa, jon­ne per­he muut­ti Lah­des­ta Ar­vin ol­les­sa 3-vuo­ti­as. Lii­kun­nal­lis­ta lap­suut­ta ri­kas­tut­ti­vat koti­e­läi­met ja piha­lei­kit, jot­ka ke­hit­ti­vät psyyk­ki­siä, so­si­aa­li­sia ja fyy­si­siä tai­to­ja. Sa­vo­lai­nen muis­te­lee Nas­to­lan-vuo­si­aan: ”Asuim­me maal­la van­hain­koti Man­na ry:n ta­los­sa Uu­des­sa­ky­läs­sä. Piha­pii­ris­sä oli koti­e­läin­piha, mut­ta meil­lä oli myös omia he­vo­sia. Aika ku­lui pi­hal­la usein eläin­ten kans­sa tem­mel­tä­es­sä. Lä­him­mäl­le bus­si­py­sä­kil­le oli mat­kaa 5 kilo­met­riä ja kaup­paan 8 kilo­met­riä. Sik­si pol­ku­pyö­rä oli ko­val­la käy­töl­lä.” Sa­vo­lai­nen meni Lah­den Lo­ti­lan pai­ni­sa­lil­le en­sim­mäi­sen ker­ran si­sa­rus­ten pe­räs­sä vä­hän en­nen nel­jää ikä­vuot­ta. Har­ras­tuk­ses­sa tuli myö­hem­min myös tau­ko­ja. ”Rat­sas­tus­ta har­ras­tin ko­to­na. Jää­kiek­koa ja näyt­te­lyä kä­vin ko­kei­le­mas­sa pai­nin ol­les­sa tauol­la. Las­ket­te­le­mas­sa kä­vin epä­sään­nöl­li­ses­ti vuo­si­kau­sia”, Sa­vo­lai­nen muis­taa.

Sa­vo­lai­set asui­vat Nas­to­las­sa vuo­teen 2012 asti, jol­loin per­he muut­ti Ahti­a­laan Lah­teen: ”Kä­vin Nas­to­las­sa ala-as­teen Uu­den­ky­län kou­lus­sa ja seis­ka­luo­kan Män­nis­tön kou­lus­sa. Lah­des­sa Ahti­alan kou­lus­sa kä­vin ylä­as­teen lop­puun. Si­sa­ruk­set it­se­näis­tyi­vät ja muut­ti­vat omil­leen Nas­to­las­ta, ja Lah­teen läh­din van­hem­pie­ni kans­sa. Nas­to­las­ta muut­to Lah­teen ly­hen­si har­joi­tus­mat­kaa pai­ni­sa­lil­le 25 kilo­met­ris­tä 10 kilo­met­riin. Sa­lil­le oli aina mu­ka­va men­nä. Nas­sik­ka­pai­neis­ta al­ka­en mi­nul­la oli mo­nia, kaik­ki hy­viä, oh­jaa­jia”, Arvi Sa­vo­lai­nen ker­too.

Ys­tä­vil­lä ja muil­la ih­mis­suh­teil­la on tär­keä osuus nuo­ren elä­mäs­sä. ”Lah­teen muut­to oli yh­tääl­tä uut­ta ja ki­vaa, mut­ta toi­saal­ta hai­ke­aa, kun ka­ve­rit jäi­vät Nas­to­laan. Ahti­alan kou­lu oli kiva kou­lu, jos­sa tu­tus­tuin pian uu­siin ka­ve­rei­hin. Kou­lus­ta ei jää­nyt mie­lee­ni kui­ten­kaan mi­tään eri­kois­ta. Kou­lun­käyn­nis­tä olin al­kuun in­nois­sa­ni”, Arvi Sa­vo­lai­nen muis­te­lee. Huo­li­mat­ta sii­tä, ett­ei Sa­vo­lai­nen esi­tä eri­tyi­siä muis­to­ja pe­rus­kou­lu­ta­pah­tu­mis­ta, hä­net muis­te­taan Ahti­alan kou­lus­sa. Kou­lun lii­kun­nan ja ter­veys­tie­don leh­to­ri Min­na Jäm­sen ker­too: ”Olim­me lii­kun­ta­tun­nil­la sa­lis­sa kau­pun­ki­so­taa, ja op­pi­lai­den piti pii­lot­taa omat ti­man­tit, kar­ti­ot, omal­le puo­lel­leen. Arvi otti voi­mis­te­lu­köy­den ja ki­pu­si sil­män­rä­päyk­ses­sä ka­ton ra­jaan ja aset­ti ti­man­tin sin­ne! Kyl­lä mei­tä nau­rat­ti. Pie­nen pa­la­ve­rin jäl­keen Arvi kävi ha­ke­mas­sa kar­ti­on yhtä no­pe­as­ti alas.”  Sa­vo­lai­nen nau­res­ke­lee kuul­tu­aan Jäm­se­nin ker­to­muk­sen: ”Kii­pei­ly on aina kieh­to­nut mi­nua.”

Pai­nia mel­kein koko elä­mä

Itä- ja Län­si-Suo­men pai­ni­seu­rat ovat ai­na­kin epä­vi­ral­li­ses­ti pun­nin­neet kes­ki­näis­tä me­nes­tys­tä Suo­mi–Ruot­si-maa­ot­te­lu­jen hen­ges­sä. Tot­ta on, että poh­jan­maa­lai­set ovat me­nes­ty­neet pai­nis­sa itä­suo­ma­lai­sia pa­rem­min, mut­ta voi­ma­suh­teet ovat epäi­le­mät­tä eri ai­koi­na vaih­del­leet. Ku­vit­teel­li­ses­sa pai­nin itä–län­si-ot­te­lus­sa Arvi Sa­vo­lai­nen osal­taan jär­kyt­täi­si län­nen val­ta-ase­maa. Sa­vo­lai­nen ni­mit­täin pai­kan­tuu seu­ran­sa ja syn­ty­mä­paik­kan­sa mut­ta myös isän­sä ja val­men­ta­jan­sa taus­to­jen ta­kia idän jouk­ku­ee­seen.

Vuo­des­ta 2009 al­ka­en Arvi Sa­vo­lai­sen val­men­ta­ja­na toi­mi­nut lep­pä­vir­ta­lais­läh­töi­nen Ta­pio Lat­tu (s. 1974) siir­tyi val­men­ta­jak­si oman pai­ni­u­ran­sa jäl­keen. ”En osaa ku­vi­tel­la­kaan elä­mää il­man val­men­ta­mis­ta. Ai­koi­naan mi­nuun pa­nos­tet­tiin, ja nyt ha­lu­an jat­kaa sa­maa pe­rin­net­tä”, Lat­tu ker­too. Lat­tu itse saa­vut­ti ural­laan usei­ta mies­ten TUL:n pai­ni­mes­ta­ruuk­sia. Ate­ri­mien ja kat­ti­loi­den tuo­tan­nos­ta tun­ne­tun te­ol­li­suus­taa­ja­man Sor­sa­kos­ken Te­räk­sen (TUL) kas­vat­ti, vuon­na 1999 Lah­den seu­dul­le muut­ta­nut mes­ta­ri­pai­ni­ja ja val­men­ta­jak­si kou­lut­tau­tu­nut mies ker­too: ”Vie­lä 11-vuo­ti­aa­na pai­ni ei ol­lut Ar­vil­le elä­män tär­keim­piä asi­oi­ta. Vä­lil­lä hän oli jopa vä­hän han­ka­la val­men­net­ta­va. Ei hän edes osal­lis­tu­nut kaik­kiin har­joi­tuk­siin. Maa­nan­tai­sin, kun rin­ne oli auki, hän suun­ta­si mie­luum­min las­ket­te­le­maan Mes­si­lään.”[x]

Ur­hei­lus­ta tuli hil­jal­leen kes­kei­nen osa nuo­ren po­jan elä­mää. ”Ylä­as­teen lop­pu­vai­hees­sa, yh­dek­sän­nen luo­kan ke­vääl­lä, aloim­me har­joi­tel­la kah­des­ti päi­väs­sä, kah­dek­san ker­taa vii­kos­sa. Vä­lil­lä oli mel­ko vä­syt­tä­vää. Aamu­har­joi­tuk­set al­koi­vat kel­lo kah­dek­san ja ilta­har­joi­tuk­set kel­lo 18. Mo­nes­ti yö­unet jäi­vät huo­noik­si”, Sa­vo­lai­nen to­te­aa. Van­gin­var­ti­ja­na työs­ken­te­le­vä Ta­pio Lat­tu ker­too, että Ar­vin mo­ti­vaa­tio har­joit­te­luun kas­voi ly­se­on ur­hei­lu­lu­ki­on haku­pro­ses­sin ai­ka­na. ”Tuol­loin hän ta­ju­si, että la­jia on ru­vet­ta­va har­ras­ta­maan ihan to­sis­saan”, Lat­tu to­te­aa. Uut­te­ra työ al­koi pian tuot­taa tu­los­ta. Vuon­na 2015 Sa­vo­lai­nen voit­ti 17-vuo­ti­ai­den poi­kien Suo­men mes­ta­ruu­den. ”Kun pääs­tin Ar­vin tuon jäl­keen mies­ten ki­soi­hin ja lei­reil­le, po­jan ke­hi­tys harp­pa­si eteen­päin”, Lat­tu ana­ly­soi.[xi]

Lah­den ly­se­os­sa ha­vait­tiin Arvi Sa­vo­lai­sen to­del­li­set ky­vyt ur­hei­lun hui­pul­le yl­tä­mi­sek­si, kun hän voit­ti ho­pe­aa alle 17-vuo­ti­ai­den Eu­roo­pan mes­ta­ruus­ki­sois­sa ja prons­sia MM-ki­sois­sa vuon­na 2015. Me­nes­tyk­sen myö­tä Sa­vo­lai­sen aja­tuk­sis­sa kir­kas­tui ta­voi­te olym­pi­a­pai­kas­ta tu­le­vai­suu­des­sa. ”Meil­le pai­ni­joil­le olym­pi­a­ta­voit­teis­ta alet­tiin toi­tot­taa lei­reil­lä. Har­joi­tus­ten ja ki­so­jen ker­rot­tiin täh­tää­vään ni­men­o­maan olym­pi­a­lai­siin”, Sa­vo­lai­nen ker­too.[xii]

Ly­se­on ur­hei­lu­lu­ki­on koor­di­naat­to­ri, leh­to­ri Ari Jaak­ko­la ar­vi­oi Sa­vo­lais­ta ur­hei­lu­lu­ki­o­lai­se­na oppi­lai­tok­sen ta­voit­tei­den näkö­kul­mas­ta: ”Arvi on to­del­li­nen huip­pu-ur­hei­li­ja. Hän on yksi ko­vim­mis­ta ur­hei­li­jois­ta, jot­ka ovat ai­ka­na­ni lah­te­lai­ses­sa ur­hei­lu­lu­ki­os­sa ol­leet. Hän erot­tui jou­kos­ta heti ly­se­on alku­tai­pa­leel­la kai­kel­la te­ke­mi­sel­lään. Hän oli ur­hei­lul­li­nen, asi­al­li­nen, rau­hal­li­nen ja luo­tet­ta­va. Hän ei mis­sään vai­hees­sa säh­län­nyt lu­ki­os­sa mi­tään. Arvi oli te­ke­mi­sis­sään mää­rä­tie­toi­nen ja hyvä opis­ke­li­ja. Si­ten Sa­vo­lai­nen täyt­tää mai­ni­os­ti kri­tee­ris­töm­me, jos­sa ar­vi­oi­daan sään­tö­jen ja rei­lun pe­lin kun­ni­oi­tus­ta, ter­vei­tä ja rait­tii­ta elä­män­ta­po­ja sekä hy­viä ta­po­ja. Kaik­ki yh­teis­työ hä­nen val­men­ta­jan­sa Ta­pio La­tun kans­sa oli kai­ken ai­kaa erit­täin toi­mi­vaa.”[xiii]

Maa­il­man­kat­so­mus jää sup­pe­ak­si, jos elä­mä on pelk­kää ur­hei­lua. ”Lo­pul­ta vas­ta ly­se­oon pääs­ty­ä­ni ta­ju­sin kun­nol­la myös pit­kä­jän­tei­sen opis­ke­lun tär­key­den. Lu­ke­mi­nen al­koi kiin­nos­taa myös kurs­si­kir­jo­ja etääm­mäl­tä. Äi­din­kie­len opet­ta­ja Pet­ra Leh­ti­nen kan­nus­ti lu­ke­maan hy­viä kir­jo­ja, ja eri­tyi­ses­ti klas­sik­ko­kir­jal­li­suu­den lu­ke­mi­ses­ta tuli mi­nul­le mel­ko tär­keä osa va­paa-ai­kaa. Var­mas­ti ot­tee­ni nä­kyi­vät myös muil­le. To­sin en vie­lä lu­ki­os­sa tien­nyt, mi­hin am­mat­tiin ai­kui­se­na ha­lu­ai­sin”, Arvi Sa­vo­lai­nen ker­too. Äi­din­kie­len ja kir­jal­li­suu­den leh­to­ri Pet­ra Leh­ti­nen muis­taa Arvi Sa­vo­lai­sen sekä opis­ke­li­ja­na että ur­hei­li­ja­na: ”Arvi oli opis­ke­li­ja­na rau­hal­li­nen, mää­rä­tie­toi­nen ja ku­rin­a­lai­nen. Hän kuun­te­li tar­kas­ti, otti mie­lel­lään vas­taan pa­lau­tet­ta teks­teis­tään ja kes­kit­tyi hy­vin tun­nil­la. Läh­te­mät­tö­män muis­ti­jäl­jen mie­lee­ni on teh­nyt erään van­hem­man ikä­luo­kan penk­ka­ri­päi­vän abi­show, jos­sa Arvi pyy­det­tiin la­val­le te­ke­mään vat­sa­li­has­liik­kei­tä. Sitä to­dis­ta­es­sa­ni vas­ta ym­mär­sin, mitä mer­kit­see ”vat­sa­li­has­lii­ke”, sil­lä Arvi oli kuin hy­per­ak­tii­vi­nen link­ku­veit­si. Hän­tä kat­so­es­sa­ni ym­mär­sin yht­äk­kiä, mil­lais­ta hä­nen elä­män­sä huip­pu-ur­hei­li­ja­na on. Hä­nen pääs­ty­ään yli­op­pi­laak­si olen ilol­la lu­ke­nut hä­nen haas­tat­te­lu­jaan, jois­sa hän on ker­to­nut niin ur­hei­li­jan uras­taan kuin lu­ke­mis­har­ras­tuk­ses­taan­kin. Arvi an­taa ar­vo­kas­ta tuli­tu­kea pyr­ki­myk­sil­lem­me saa­da nuo­ri­so ym­mär­tä­mään kir­jal­li­suu­den mer­ki­tys. Us­kon, että hä­nel­le on val­ta­van pal­jon iloa ja hyö­tyä lu­ke­mi­ses­taan niin hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa elä­mäs­sään kuin tu­le­vas­sa työ­e­lä­mäs­sään­kin, ja seu­raan hy­vin kiin­nos­tu­nee­na hä­nen ete­ne­mis­tään.”[xiv]

Syys­kuus­sa 2018 Lah­den ly­se­on tuo­re yli­op­pi­las Arvi Sa­vo­lai­nen ylsi kaut­ta ai­ko­jen en­sim­mäi­se­nä suo­ma­lai­se­na kreik­ka­lais-roo­ma­lai­sen pai­nin alle 20-vuo­ti­ai­den maa­ilma­mes­ta­rik­si. Mar­ras­kuus­sa 2019 Sa­vo­lai­nen teki jäl­leen kan­sal­lis­ta pai­ni­his­to­ri­aa, kun hän voit­ti alle 23-vuo­ti­ai­den maa­ilma­mes­ta­ruu­den – jäl­leen en­sim­mäi­se­nä suo­ma­lai­se­na. Suo­men Pai­ni­lii­ton pää­val­men­ta­ja Mar­ko Yli-Han­nuk­se­la to­dis­ti Ilta-Sa­no­mil­le mar­ras­kuus­sa 2019 Arvi Sa­vo­lai­sen si­suk­kuu­des­ta 23-vuo­ti­ai­den maa­il­man­mes­ta­ruu­den jäl­keen: ”Se osoit­taa vain, mikä hä­nen ta­son­sa on. Hän on val­mis mi­hin vain. Ei sii­nä ole kah­ta sa­naa. Hän on val­mis ihan mi­hin vain!”

Arvi Sa­vo­lai­nen il­mai­si ylei­sen sar­jan EM-ki­so­jen alla suh­teen­sa pai­niin tam­mi­kuus­sa 2020. Ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta myön­teis­tä on, että Sa­vo­lai­sel­la ei vai­kut­tai­si ole­van pie­ni­ä­kään mo­ti­vaa­tio-on­gel­mia suh­tees­sa pai­niin: ”Ha­lu­an pa­nos­taa asi­aan, jota teen. Ei ole va­raa nyt löy­säil­lä. Ur­hei­lu-ura hump­sah­taa äk­kiä, jos lyö vaih­det­ta va­paal­le. Täy­tyy pi­tää huo­li sii­tä, että nyt teh­dään oi­ke­as­ti kaik­ki sen eteen, että pää­see sit­ten sin­ne, min­ne ha­lu­aa.”[xv] EM-ki­sois­ta Sa­vo­lai­nen pa­la­si saa­vu­tet­tu­aan vii­den­nen si­jan. Huo­mi­oi­ta­vaa on, että hän pai­ni 130 kg:n sar­jas­sa kym­me­niä ki­lo­ja pai­na­vam­pia mie­hiä vas­taan.

Huip­pu-ur­hei­lun ja työn yh­dis­tä­mi­nen ei ole aina help­poa, mut­ta Arvi Sa­vo­lai­sel­le se on mah­dol­lis­ta. ”Nyt 21-vuo­ti­aa­na nuo­re­na mie­he­nä olen tois­tai­sek­si pai­ni­ja ja lii­kun­ta-ali­up­see­ri San­ta­ha­mi­nas­sa. Pai­ni kou­kut­taa ja an­taa elä­mäl­le li­sää si­säl­töä”, Sa­vo­lai­nen jat­kaa poh­dis­kel­les­saan mo­ti­vaa­ti­o­taan huip­pu-ur­hei­luun. Puo­lus­tus­voi­mien ur­hei­lu­kou­lus­ta Sa­vo­lai­nen ko­tiu­tui re­ser­vin vän­rik­ki­nä. Ta­lou­del­lis­ta tu­kea pai­ni­u­ral­le tar­jo­a­vat myös lu­kui­sat spon­so­rit, joi­hin Sa­vo­lai­nen on teh­nyt vai­ku­tuk­sen. Esi­mer­kik­si Joen­suus­sa toi­mi­va John Dee­re Fo­rest­ry Oy ku­vai­lee suh­det­taan Sa­vo­lai­seen tam­mi­kuus­sa 2020: ”On hie­noa olla tu­ke­mas­sa suo­ma­lais­ta ur­hei­li­jaa mat­kal­la olym­pi­a­me­nes­tyk­seen. Ar­vin luja työ­mo­raa­li ja hen­ki­nen vah­vuus kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa ku­vaa­vat hy­vin suo­ma­lai­suut­ta. Arvi hen­ki­lö­nä so­pii myös erin­o­mai­ses­ti John Dee­ren yh­teis­työ­kump­pa­nik­si.”[xvi]

Jää näh­tä­väk­si, mil­loin nuor­ten ja ai­kuis­ten sar­jois­sa me­nes­tys­tä niit­tä­neen, ny­kyi­sin Hel­sin­gin Ta­pa­nin­vai­ni­ol­la asu­van Arvi Sa­vo­lai­sen ura olym­pi­an mols­keil­la lo­pul­ta al­kaa. Maa­lis­kuus­sa 2020 al­ka­nut ko­ro­na­vi­rus­e­pi­de­mia ra­joi­tuk­si­neen vai­kut­ti vä­lit­tö­mäs­ti olym­pi­a­paik­kaa ta­voi­tel­lee­seen Sa­vo­lai­seen: ”Tois­tai­sek­si olym­pi­a­kar­sin­to­ja on siir­ret­ty ja har­joi­tus­lei­re­jä pe­rut­tu. Vai­ku­tus mi­nuun ei ole ol­lut niin suu­ri, kos­ka en en­sim­mäi­seen kar­sin­ta­tur­nauk­seen ol­lut läh­dös­sä. Laji­har­joit­te­lu on ai­na­kin ku­lu­val­ta vii­kol­ta pe­rut­tu, ja nyt kai­ken ol­les­sa kiin­ni on epä­var­maa, mitä ohei­sia ky­ke­nen har­joit­te­le­maan.”[xvii]

Odo­tuk­set Arvi Sa­vo­lai­sen en­sim­mäi­ses­tä lä­hel­lä siin­tä­nees­tä olym­pi­a­mat­kas­ta ka­riu­tui­vat To­ki­on olym­pi­a­lais­ten pe­ruun­tu­mi­seen 23.3.2020. Kan­sain­vä­li­nen Olym­pi­a­ko­mi­tea il­moit­ti, että olym­pi­a­lai­sia siir­re­tään ai­na­kin vuo­del­la eteen­päin. ”Nyt pi­tää olla stres­saa­mat­ta, kos­ka asi­aan ei voi vai­kut­taa. Nyt täy­tyy pa­nos­taa kun­to­poh­jan luo­mi­seen ja suun­na­ta kat­se eteen­päin”, Sa­vo­lai­nen päät­tää.[xviii]  Lah­den ly­se­on 100-vuo­tis­juh­lis­sa tou­ko­kuus­sa 2021 tar­kas­te­lem­me Sa­vo­lai­sen mat­kaa tuo­rei­ne tie­toi­nem­me ur­hei­lu­lu­ki­os­ta koh­ti olym­pi­an mols­ke­ja.

Mat­ka jat­kuu

Ur­hei­lus­ta kiin­nos­tu­neet ete­ne­vät ural­laan tai­pu­mus­ten­sa ja taus­tan­sa suun­tai­ses­ti. Arvi Sa­vo­lai­sen tai­val huip­pu-ur­hei­li­jak­si al­koi lii­kun­nal­li­ses­ti ak­tii­vi­se­na lap­se­na maa­seu­tu­ym­pä­ris­tös­sä. Oma­eh­toi­sen lii­kun­nan rin­nal­le hän kyt­key­tyi myös ur­hei­lun seu­ra­toi­min­taan. Mo­nien ur­hei­lu­laji- ja har­ras­tus­ko­kei­lu­jen jäl­keen Sa­vo­lai­nen kiin­nit­tyi lo­pul­ta pai­niin, jota hän oli al­ka­nut har­ras­taa jo leik­ki-iäs­sä. Kaik­ki oli­si voi­nut men­nä myös toi­sin: sat­tu­mat oli­si­vat voi­neet oh­ja­ta Sa­vo­lai­sen jon­kin muun har­ras­tuk­sen pii­rin tai ko­ko­naan har­ras­tus­toi­min­nan ulko­puo­lel­le.

Arvi Sa­vo­lai­sen so­si­aa­lis­tu­mi­ses­ta pai­ni­ur­hei­luun voi kiit­tää hä­nen van­hem­pi­aan ja Lah­den Ah­ke­ran ny­kyi­siä ja en­ti­siä, jo tuon­puo­lei­seen siir­ty­nei­tä toi­mi­joi­ta, jot­ka loi­vat osal­taan lah­te­lais­ta pai­ni­kult­tuu­ria. Ko­din ja pai­ni­seu­ran Sa­vo­lai­sel­le tar­jo­a­ma tuki oli alus­ta al­ka­en vah­vaa. Spon­so­rei­den tuki on vah­vis­tu­nut me­nes­tyk­sen myö­tä. Tu­kea ovat tar­jon­neet myös pai­nin laji­liit­to ja ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö. Ver­kos­tot ur­hei­lu-uraa edis­tä­neis­tä ta­hois­ta ei­vät suin­kaan ole ra­joit­tu­neet ko­din ja ur­hei­lu­seu­ran pii­riin, vaan on­nis­tu­nei­ta ih­mis- ja yh­teis­työ­suh­tei­ta on ra­ken­tu­nut laa­jal­ti Lah­den ly­se­o­ta myö­ten.

Arvi Sa­vo­lai­sen ura huip­pu-ur­hei­li­ja­na lie­nee vie­lä alku­vai­hees­sa. Jään kiin­nos­tu­nee­na odot­ta­maan, mitä Lah­den ly­se­on myö­hem­mät his­to­ri­a­te­ok­set ker­to­vat Sa­vo­lai­sen toi­vot­ta­vas­ti pit­käs­tä ja me­nes­tyk­sek­kääs­tä tai­pa­lees­ta kai­kil­la elä­män alu­eil­la. Mah­dol­li­suu­det on­nis­tu­mi­siin vai­kut­ta­vat lu­paa­vil­ta: Arvi Sa­vo­lai­nen on mo­nel­la ta­paa kii­tel­ty per­soo­na. Sata­vuo­ti­as Lah­den ly­seo toi­vot­taa Sa­vo­lai­sel­le sekä en­ti­sil­le, ny­kyi­sil­le ja tu­le­vil­le ur­hei­lu­lu­ki­o­lai­sil­le on­nea ja me­nes­tys­tä kai­kis­sa hei­dän py­rin­nöis­sään.

[i] Vuo­den 1998 lain­muu­tok­ses­sa op­pi­lais­ta tuli opis­ke­li­joi­ta.

[ii] Heik­ki Vuo­ren kir­jal­li­nen tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 26.2.2020. Heik­ki Vuo­ri ker­too Sal­paus­se­län lu­ki­on ur­hei­lu­lin­jan vai­heis­ta toi­ses­sa tä­män te­ok­sen ar­tik­ke­lis­sa.

[iii] Lah­den Ah­ke­ra. Toi­min­ta­ker­to­mus 1917. En­sim­mäi­nen ar­kis­toon säi­ly­nyt Ah­ke­ran pai­nin toi­min­ta­ker­to­mus on vuo­del­ta 1917. Suo­men Ur­hei­lu­ar­kis­to.

[iv] Ur­hei­lu­ar­kis­ton tut­ki­mus­pääl­lik­kö Ossi Vii­dan säh­kö­pos­ti­tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 5.12.2019.

[v] Lah­den Ah­ke­ra. Toi­min­ta­ker­to­mus 1929. Suo­men Ur­hei­lu­ar­kis­to.

[vi] Svensk Film­da­ta­bas. Ro­bert Oksa. Kat­sot­tu 11.2.2020.

[vii] Lah­den Ah­ke­ra. Toi­min­ta­ker­to­mus 1930. Suo­men Ur­hei­lu­ar­kis­to; Suo­men Ur­hei­lu­ar­kis­ton tut­ki­mus­pääl­lik­kö Ossi Vii­dan säh­kö­pos­ti­tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 5.12.2019.

[viii] Lah­den Ah­ke­ra. Toi­min­ta­ker­to­mus 1937, 1938, 1943, 1944. Suo­men Ur­hei­lu­ar­kis­to.

[ix] Arvi Sa­vo­lai­sen säh­kö­pos­ti­tie­don­an­not Tero Mat­ka­nie­mel­le mar­ras­kuus­sa 2019.

[x] Ta­pio La­tun suul­li­nen tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 7.2.2020.

[xi] Ta­pio La­tun suul­li­nen tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 7.2.2020.

[xii] Olym­pi­a­Cast 15.1.2020, Arvi Sa­vo­lai­nen. Kuun­nel­tu 17.2.2020.

[xiii] Ari Jaak­ko­lan suul­li­nen tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 2.12.2019.

[xiv] Pet­ra Leh­ti­sen kir­jal­li­nen tie­don­anto Tero Mat­ka­nie­mel­le 21.2.2020.

[xv] Olym­pi­a­Cast 15.1.2020, Arvi Sa­vo­lai­nen. Kuun­nel­tu 17.2.2020.

[xvi] Kar­ja­lai­nen 10.2.2020.

[xvii] Arvi Sa­vo­lai­sen kir­jal­li­nen tie­don­anto 17.3.2020.

[xviii] Arvi Sa­vo­lai­sen kir­jal­li­nen tie­don­anto 25.3.2020.

Kuva: Jark­ko Ala-Huik­ku