Matti Holopainen - kuopiolaisen työläisuinnin rakentaja

Kuo­pi­o­lai­sen kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­nin ta­ri­na syn­tyi yli sata vuot­ta omal­la ta­val­laan ai­nut­laa­tui­ses­sa jär­vi­mai­se­mas­sa. Kah­den kuo­pi­o­lai­sen uima­seu­ran in­ten­sii­vi­nen tar­kas­te­lu on osoit­ta­nut, mil­lai­nen mer­ki­tys uin­nil­la on ol­lut lii­kun­nan ja ur­hei­lun kan­sa­lais­toi­min­nan muo­to­na Poh­jois-Sa­von maa­kun­nan kes­kuk­ses­sa.[i] Uin­ti­tut­ki­muk­sen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ta mer­ki­tyk­ses­tä on help­po va­kuut­tua, sil­lä suo­ma­lai­sen kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­nin muu­tok­sen tut­ki­mus on edel­leen vä­häis­tä.

Tämä ar­tik­ke­li on esi­tys yh­des­tä uin­nin kan­sa­lais­toi­mi­jas­ta. Si­dos his­to­ri­al­lis­ten pro­ses­sien ja yk­si­löl­lis­ten ko­ke­mus­ten vä­lil­lä muo­dos­taa kiin­nos­ta­van, hel­pos­ti ym­mär­ret­tä­vän ja moni­u­lot­tei­sen näkö­kul­man men­nei­syy­teen. En­sik­si ar­tik­ke­lin teh­tä­vä­nä on koh­de­hen­ki­lön elä­män­vai­hei­den ja toi­sek­si kan­sa­lais­toi­min­nan vai­hei­den seu­raa­mi­nen. Elä­män­vai­hei­den seu­raa­mi­sel­la et­sin vas­taus­ta sii­hen, mit­kä te­ki­jät vai­kut­ti­vat koh­de­hen­ki­lön oh­jau­tu­mi­ses­sa työ­läis­uin­tiin. Seu­ra­toi­min­nan vai­hei­den jäl­jit­tä­mi­sel­lä hah­mo­tan koh­de­hen­ki­lön an­ta­maa pa­nos­ta työ­väen lii­kun­ta­kult­tuu­ril­le.

Ar­tik­ke­lin kes­kei­se­nä ai­neis­to­na on käy­tet­ty haas­tat­te­lua, joka tuo esil­le tut­ki­mus­koh­teen ko­ke­muk­set ja kä­si­tyk­set. Läh­de­kri­tii­kin kan­nal­ta on ym­mär­ret­tä­vä, ett­ei his­to­ria mää­ri­ty vain tut­ki­jan ky­sy­mys­ten eikä ker­to­jan ko­ke­mus­ten, muis­to­jen ja ker­to­jan­ky­ky­jen kaut­ta. Myös mui­den seu­ra­toi­mi­joi­den haas­tat­te­lut, ar­kis­to­ai­neis­to ja tut­ki­mus­kir­jal­li­suus tu­ke­vat mini­bio­gra­fi­a­tut­ki­mus­ta.

Rakentajaperheen taipale

Mat­ti Ho­lo­pai­nen on syn­ty­nyt 1.2.1953 Kuo­pi­os­sa. Isä oli ”Möly­mäen poi­ka” Toi­vo Ho­lo­pai­nen (1913–1997). Äiti oli Kaa­vil­la syn­ty­nyt Aili Ho­lo­pai­nen, o.s. Piip­po­nen (1927–2011). ”Van­hem­mil­la oli mel­ko iso ikä­ero, mut­ta se ei tah­tia hai­tan­nut”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen ker­too. Mat­ti ”Masa” Ho­lo­pai­sen veli on Mart­ti ”Make”Ho­lo­pai­nen (s. 1958 Kuo­pi­os­sa).[ii]

Toi­vo Ho­lo­pai­nen tais­te­li tyk­ki­mie­he­nä Suo­men so­dis­sa vuo­si­na 1939–1944. ”Hän oli nii­tä ve­te­raa­ne­ja, jot­ka ei­vät ha­lun­neet so­tia muis­tel­la. Isä toi­voi, ett­ei nii­tä ai­ko­ja tu­li­si enää kos­kaan”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen ker­too. Toi­vo Ho­lo­pai­nen oli työ­läis­ur­hei­lu­mies. ”Siel­lä so­das­sa hän me­net­ti lu­paa­van pai­ni­ja­uran. Hän oli Kuo­pi­on Rien­nos­sa ja en­nen sitä Kuo­pi­on Työ­väen Ur­hei­li­jois­sa”, Ho­lo­pai­nen tie­tää.[iii] Toi­vo Ho­lo­pai­nen voit­ti vuo­si­na 1939–1947 vii­des­ti kreik­ka­lais-roo­ma­lai­sen pai­nin TUL:n  (Työ­väen Ur­hei­lu­liit­to) pii­rin­mes­ta­ruu­den.[iv]

Toi­vo-isä oli kir­ves­mies, joka työs­ken­te­li suu­rim­man osan työ­u­ras­taan Kuo­pi­on kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa. Aili-äiti oli mie­hen­sä ta­paan ra­ken­nus­töis­sä. Hän työs­ken­te­li pää­a­si­as­sa muu­ra­rin apu­lai­se­na urak­ka­töis­sä. ”Ne oli­vat ko­via naa­mo­ja sen ajan ra­ken­nus­nai­set”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen päi­vit­te­lee. Van­hem­pien ras­kaat työt ja vä­häi­nen va­paa-aika vi­rit­ti­vät per­hees­sä kes­kus­te­lu­ja yh­teis­kun­nal­li­sis­ta asi­ois­ta. ”Minä olen ol­lut lap­ses­ta asti po­liit­ti­ses­ti val­veu­tu­nut. En ole mi­hin­kään puo­lu­ee­seen kuu­lu­nut enkä aio kuu­lua. Po­liit­ti­nen kan­ta on kui­ten­kin ol­lut ihan sel­vä pik­ku­pen­nus­ta läh­tien”, Ho­lo­pai­nen va­kuut­taa.[v]

Ho­lo­pais­ten kan­nal­ta myön­teis­tä oli, että ra­ken­nus­a­lal­la oli töi­tä. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Kuo­pi­on väki­luku kas­voi huo­mat­ta­vas­ti. Syy­nä oli­vat muun mu­as­sa Kar­ja­lan siir­to­lais­ten asut­ta­mi­nen ja suu­ri syn­ty­vyys. Kuo­pi­on en­sim­mäi­sen var­si­nai­sen lä­hi­ön, Pui­jon­laak­son, ra­ken­ta­mi­nen aloi­tet­tiin 1960-lu­vul­la. Sa­mal­la vuo­si­kym­me­nel­lä ra­ken­net­tiin Saa­ri­jär­veä. Kel­lo­nie­mi ja Le­vä­nen sai­vat nyky­il­meen­sä 1970-lu­vul­la.

Nii­ra­las­ta muo­dos­tui tyy­pil­li­nen jäl­leen­ra­ken­nus­kau­den pien­talo­alue. Tii­viis­ti ra­ken­ne­tul­la alu­eel­la on yli 500 oma­koti­ta­loa. Re­he­vät puu­tar­ha­ton­tit ovat jyrk­kää Huu­han­mä­keä loi­vas­ti kaar­ta­vien ka­tu­jen var­sil­la. Kau­pun­gin­osan ta­lot, pi­hat ja puis­tot tar­jo­si­vat Mat­ti Ho­lo­pai­sel­le vi­rik­keel­li­sen ja so­si­aa­lis­ta­van kas­vu­ym­pä­ris­tön. Ho­lo­pais­ten per­he asui Kei­häs­katu 24:ssä si­jait­se­vas­sa talo­yh­ti­ös­sä, joka muo­dos­tui kah­des­ta pit­käs­tä kak­si­ker­rok­si­ses­ta rivi­ta­los­ta. Mo­net asun­to-osa­ke­yh­ti­ön osak­kais­ta oli­vat kau­pun­gin työ­mies­ten per­hei­tä. Myös tä­hän yh­tei­söön liit­tyi siir­to­kar­ja­lai­suus. Esi­mer­kik­si Lai­na Nis­ka­nen (o.s. Saa­re­lai­nen) oli syn­ty­nyt Laa­to­kan Kar­ja­las­sa Suo­jär­vel­lä.[vi] Lai­na Nis­ka­sen avio­mies oli Tau­no ”Tine” Nis­ka­nen. Hei­dän poi­kan­sa on Vei­jo Nis­ka­nen.[vii] Toi­vo Ho­lo­pais­ta ja Tau­no Nis­kas­ta yh­dis­ti naa­pu­ruu­den li­säk­si muun mu­as­sa pai­ni­har­ras­tus. Yh­des­sä he esi­mer­kik­si osal­lis­tui­vat Kuu­san­kos­ken Voik­kaal­la  pai­nin TUL:n pii­ri­oh­jaa­ja­kurs­sil­le vuon­na 1945.[viii] Vas­taa­vas­ti Mat­ti Ho­lo­pais­ta ja Vei­jo Nis­kas­ta yh­dis­ti toi­min­ta työ­läis­uima­seu­ras­sa nel­jän­nes­vuo­si­sata myö­hem­min.

Mat­ti Ho­lo­pai­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan ko­din talo­yh­tiö oli ra­ken­net­tu tal­koil­la. Rivi­talo­ko­ko­nai­suut­ta kut­sut­tiin ai­na­kin lähi­seu­dul­la kol­hoo­sik­si. ”Tal­vi­ai­koi­na­kin olim­me pal­jon ul­ko­na. Mel­ko pal­jon kol­hoo­sil­la oli po­ruk­kaa. Il­tai­sin pe­lat­tiin jää­kiek­koa sen jäl­keen, kun luis­tin­ra­dan puku­ko­pit oli lu­kit­tu ja ken­tän va­lot sam­mu­tet­tu. Jal­ka­pal­lo­a­kin pe­la­sim­me. Mitä mil­loin­kin nu­ju­sim­me. Val­ta­osin tou­hu­sim­me ul­ko­na”, Ho­lo­pai­nen muis­te­lee kai­hoi­sas­ti. ”Kol­hoo­si oli hy­vin yh­tei­söl­li­nen piha­pii­ri, jos­sa ai­kui­set aut­toi­vat toi­si­aan, ja kaik­ki kat­soi­vat kaik­kien las­ten pe­rään”, Ho­lo­pai­nen tie­tää.[ix]

Kou­lu­lai­se­na Mat­ti Ho­lo­pai­nen viet­ti ke­säi­sin pal­jon ai­kaan­sa per­heen vuon­na 1953 val­mis­tu­neel­la kesä­mö­kil­lä ete­läi­sel­lä Kal­la­ve­del­lä Lu­has­ten­sa­los­sa, noin kym­me­nen kilo­met­rin pääs­sä Kuo­pi­on kes­kus­tas­ta. Lu­has­ten­sa­lo si­jait­see Ol­lin­se­läl­lä, joka on tun­net­tu run­saas­ta muik­ku­kan­nas­taan. Ka­las­tus, luon­toon tu­tus­tu­mi­nen ja lii­kun­ta jär­vi­uin­tei­neen kuu­lui­vat vel­jes­ten loma-ai­ko­jen puu­hiin. Nyky­ai­kaan ver­rat­tu­na Ho­lo­pai­sen vel­jes­ten ke­sän­viet­to kah­des­taan oli poik­keuk­sel­lis­ta. Vas­tuun­ot­ta­mis­ta edis­tä­nyt kas­va­tus tuki poi­kien oma-aloit­tei­suut­ta:

”Me olim­me Ma­ken kans­sa kesä­kau­det mö­kil­lä kah­des­taan. Make oli vie­lä rei­lus­ti alle 10-vuo­ti­as. Van­hem­mat oli­vat tuo­hon ai­kaan töis­sä lau­an­tai­sin kel­lo 14 asti. He tu­li­vat töi­den jäl­keen mö­kil­le eväi­den kans­sa, ja minä läm­mi­tin sau­nan. Sun­nun­tai-il­taan asti he oli­vat mö­kil­lä. Sit­ten tu­li­vat kes­ki­viik­ko­il­ta­na, ja minä läm­mi­tin taas sau­nan. Kyl­pi­vät ja toi­vat eväs­tä. Niin se ru­let­ti pyö­ri. Mi­nä­kin olin vas­ta alun toi­sel­la kym­me­nel­lä.”[x]

Kan­sa­kou­lun Mat­ti Ho­lo­pai­nen suo­rit­ti vuon­na 1956 toi­min­tan­sa aloit­ta­nees­sa Haa­pa­nie­men kan­sa­kou­lus­sa, joka si­jait­si rei­lun kilo­met­rin pääs­sä ko­toa. Kou­lu­mat­kat hän kul­ki kä­vel­len. Kun Ho­lo­pai­nen oli hy­väk­syt­ty mui­den mu­as­sa Ju­ha­ni Ahon ja Eliel Soi­sa­lon-Soi­ni­sen ja­lan­jäl­jil­lä Kuo­pi­on ly­se­oon oppi­kou­luun, hän sai en­sim­mäi­sen pol­ku­pyö­rän­sä. Poi­kan­sa oppi­kou­lu­pai­kas­ta tyy­ty­väi­nen Toi­vo Ho­lo­pai­nen oli pyy­tä­nyt Mat­tia mu­kaan ta­va­ra­ta­loon: ”Läh­de­tään­pä käy­mään Carl­so­nil­la”. ”Sii­nä oli rivi pol­ku­pyö­riä, ja isä sa­noi, että va­lit­se­pa sii­tä mie­lui­sa pyö­rä”, Ho­lo­pai­nen muis­te­lee ta­pah­tu­maa läm­pi­mäs­ti. Ajo­kor­tin Ho­lo­pai­nen suo­rit­ti ase­vel­vol­li­suu­den jäl­keen vuon­na 1975, sa­moi­hin ai­koi­hin, jol­loin per­he muut­ti ly­hy­en mat­kan pää­hän Oma­koti­tiel­le. Ho­lo­pai­sen en­sim­mäi­nen auto oli vuo­den 1969 far­ma­ri­mal­li­nen Opel Ka­det. Kak­si seu­raa­vaa au­toa oli­vat La­do­ja, sit­ten oli vuo­ros­sa Sa­ma­ra ja jäl­leen Opel, kun­nes vuo­ros­sa oli mus­ta Seat Ibi­za. ”Au­toil­la sit­ten pyö­rit­tiin ym­pä­ri Suo­mea aika ah­nees­ti”, Ho­lo­pai­nen viit­taa en­nen kaik­kea uin­nin kil­pai­lu­mat­koi­hin.[xi]

Mat­ti Ho­lo­pai­nen itse ker­too tai­pa­lees­taan kou­lun­pen­kil­tä työ­uran lop­pu­vai­hei­siin:

”Kou­lua kä­vin pit­kän kaa­van mu­kaan, kun aika meni ur­heil­les­sa, töis­sä ja var­mas­ti myös lais­ko­tel­les­sa. Sik­si sii­nä meni pari vuot­ta yli­mää­räis­tä. Ke­sät olin vuo­des­ta 1969 al­ka­en ra­ken­nuk­sil­la töis­sä. Ly­se­os­ta pää­sin lo­pul­ta yli­op­pi­laak­si syk­syl­lä 1975, kun olin vie­lä ar­mei­jas­sa Ylä­myl­lyl­lä tyk­ki­mie­he­nä loka­kuu­hun asti. (…) Aja­tuk­se­ni oli pyr­kiä te­kuun (tek­nil­li­nen opis­to), mut­ta las­kes­ke­lin, että ra­han ta­kia kan­nat­taa pys­tyä töis­sä, kos­ka töi­tä oli koko ajan tar­jol­la. (…) Ra­ken­nus­työ­mail­la toi­min pää­a­si­al­li­ses­ti be­to­ni­ra­ken­ta­ja­na. Se oli yk­kös­jut­tu­ni, eri­kois­a­la­ni. Tein be­to­ni­muot­te­ja, -rau­doi­tus­ta ja be­to­nin tii­vis­tä­mis­tä. Li­säk­si hal­lit­sin eri­kois­alan, be­to­nin läm­mit­tä­mi­sen. Muun mu­as­sa läm­mi­tin Kuo­pi­on kor­ke­a­kou­lun yk­kös­vai­heen be­to­ni­ra­ken­nel­mat. Val­ti­on pe­las­tus­o­pis­ton be­to­ni­ra­ken­nel­mat oli­vat vii­mei­sim­piä töi­tä­ni. Kai­ken li­säk­si olin myös mel­kein 15 vuot­ta osto­mie­he­nä ra­ken­nus­lii­ke J. Souk­ka­sel­la ja ra­ken­nus­lii­ke En­sio An­ti­kai­sel­la. Voi sa­noa, että mel­kein kaik­kiin ra­ken­nus­alan teh­tä­viin olen osal­lis­tu­nut.”[xii]

Elä­mää voi kar­ke­as­ti ver­ra­ta suu­reen vuo­ris­to­ra­taan. Ala­mä­kiä ja vat­san­poh­jaa kou­ris­ta­via mut­kia sat­tuu jopa enem­män kuin huip­pu­het­kiä. Sel­vää on, että aina ta­pah­tuu jo­ta­kin uut­ta. Huo­let saat­ta­vat su­men­taa ih­mi­sen maa­il­man, mut­ta Mat­ti Ho­lo­pai­nen ei ole an­ta­nut työ­tä ja ter­veyt­tä koh­dan­neil­le vai­keil­le ajoil­le pe­rik­si. Yh­des­sä vas­toin­käy­mis­ten vai­hees­sa Mat­ti Ho­lo­pai­sen työt ra­ken­nuk­sil­la lop­pui­vat la­man seu­rauk­se­na vuon­na 1995. Ho­lo­pai­nen työl­lis­tet­tiin aluk­si Har­ju­lan sai­raa­laan syk­syl­lä 1996, ja hän sai ke­vääs­tä 1997 al­ka­en pit­kiä lai­tos­mie­hen si­jai­suuk­sia vuo­den 2003 lop­puun asti.

”Sii­nä tuli en­ti­sen val­men­net­ta­va­ni Hon­ka­sen Ka­rin eli ’Pik­ku­pe­tä­jän’ alai­suu­des­sa ope­tel­tua vie­lä uusi am­mat­ti. Ker­ran Val­kei­sen sai­raa­las­sa sai­raan­hoi­ta­ja­ty­töt ki­kat­te­li­vat ja ky­syi­vät, osaan­ko jo liik­kua sok­ke­loi­ses­sa sai­raa­las­sa. Vas­ta­sin, että tot­ta kai osaan, var­sin­kin uu­del­la puo­lel­la. Olin­han ol­lut te­ke­mäs­sä ta­loa vuon­na 1987, ja äi­ti­ni oli te­ke­mäs­sä sai­raa­lan van­haa osaa. Se oli­kin oi­kea per­he­y­ri­tyk­sem­me”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen nau­res­ke­lee.[xiii]

Sai­raa­la­töi­den jäl­keen Mat­ti Ho­lo­pai­nen pa­la­si pi­ris­ty­neel­le ra­ken­nus­a­lal­le, kun­nes oi­ke­an pol­ven ni­vel­ri­kon ta­kia hän jou­tui sai­ras­e­läk­keel­le maa­lis­kuus­sa 2009. ”Äiti, Mart­ti ja minä muu­tim­me vuon­na 2005 An­tik­ka­laan. Eläk­keel­le jou­dut­tu­a­ni mi­nul­la oli mah­dol­li­suus huo­leh­tia äi­dis­tä vuo­teen 2011 asti, jol­loin hän me­neh­tyi”, Ho­lo­pai­nen ker­too.[xiv]

Elä­mä muut­tuu toi­sen­lai­sek­si, kun ter­veys pet­tää. Mat­ti Ho­lo­pai­sel­le aivo­in­fark­ti iski täy­sin yl­lät­tä­en, ja oi­reet ke­hit­ty­vät no­pe­as­ti huip­puun­sa. ”Huh­ti­kuun 23. päi­vä­nä 2015 sain yöl­lä aivo­in­fark­tin. Kun aa­mul­la he­rä­sin, ta­ju­sin, että kaik­ki ei ole kun­nos­sa. Make, joka oli kah­vin­kei­tos­sa ja töi­hin läh­dös­sä, soit­ti am­bu­lans­sin. Kun­tou­tus on ol­lut ko­vaa hom­maa. Lo­pul­ta oi­kea pol­vi, joka ope­roi­tiin, on ol­lut heik­kou­des­saan vah­vuu­te­ni, kos­ka hal­vaus kos­ket­ti va­sen­ta puol­ta”, Ho­lo­pai­nen ker­too. ”Olen aina ol­lut mel­ko hyvä so­peu­tu­maan. Muu­tok­set ovat ol­leet rank­ko­ja, mut­ta niis­tä saa pal­jon irti, kun suos­tuu niis­tä op­pi­maan”, Ho­lo­pai­nen päät­tää.[xv]

Työläisuimaseura perustetaan

Yh­teis­kun­nan ra­ken­ne­muu­tos ja muut­to­lii­ke Poh­jois-Sa­von maa­seu­dul­ta Kuo­pi­oon vah­vis­ti­vat osal­taan maa­kun­nan kes­kuk­sen työ­läis­ur­hei­lun toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä. Kuo­pi­os­sa Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton uin­ti­toi­min­ta oli 1950-lu­vun al­kuun asti lä­hes ole­ma­ton­ta.  Työ­läis­uima­seu­ran syn­tyä Kuo­pi­os­sa edis­ti se, että 1960-lu­vul­la va­sem­mis­to oli saa­nut Kuo­pi­os­sa van­kan si­jan kun­nal­lis­hal­lin­nos­sa. Va­sem­mis­ton nou­su, kun­to­lii­kun­nan kas­va­nut suo­sio ja lo­pul­ta tie­to uima­hal­lin val­mis­tu­mi­ses­ta Nii­ra­laan joh­ti­vat sii­hen, että jouk­ko työ­läis­ur­hei­lu­aat­teen omak­su­nei­ta mie­hiä ja nai­sia päät­ti pe­rus­taa TUL:oon liit­ty­neen Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit (KuTU) vuon­na 1966.[xvi]

Ko­ke­mat­to­mien uin­ti­val­men­ta­jien kou­lu­tuk­ses­ta muo­dos­tui Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reil­le kes­keis­tä työ­sar­kaa. Val­men­ta­jien kou­lu­tuk­sen tar­ve oli il­mei­nen, kos­ka KuTU aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1969 val­mis­tu­nees­sa uima­hal­lis­sa mel­ko uu­te­na ur­hei­lu­seu­ra­na. Sen tu­ke­na ei ol­lut vuo­si­kym­men­ten ko­ke­mus­ta uin­nis­ta ku­ten naa­pu­ri­seu­ra Kuo­pi­on Uima­seu­ral­la, joka pe­rus­tet­tiin jo vuon­na 1904. Toi­saal­ta KuTU:n vah­vuu­te­na oli se, että se pys­tyi peri­aat­tees­sa aloit­ta­maan toi­min­tan­sa uu­sil­la ja raik­kail­la ide­oil­la. KuTU:n toi­min­nan nä­ky­vim­piä muo­to­ja en­nen uima­hal­lin val­mis­tu­mis­ta oli­vat len­to­pal­lo, opin­to­toi­min­ta, ret­ket ja te­ho­kas jä­sen­han­kin­ta.[xvii]

Kaik­ki­aan Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den en­sim­mäi­nen vuo­si­kym­men oli val­tai­san in­nos­tuk­sen ai­kaa. Seu­ran jä­sen­mää­rä kas­voi huo­li­mat­ta sii­tä, että ih­mis­ten va­paa-ajan viet­to­mah­dol­li­suu­det laa­je­ni­vat muun mu­as­sa tele­vi­si­on yleis­ty­mi­sen myö­tä. Ak­tii­vi­nen nuor­ten oh­jaus tuot­ti lii­kun­nal­li­seen elä­män­ta­paan kas­vat­ta­mi­sen myö­tä myös me­nes­tys­tä kil­pa­uin­nis­sa.

Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ur­hei­lul­li­nen toi­min­ta, val­men­nus, oli yli kol­me vuo­si­kym­men­tä pit­käl­ti Mat­ti Ho­lo­pai­sen ja hä­nen vel­jen­sä Mart­ti Ho­lo­pai­sen vas­tuul­la. He ei­vät ha­keu­tu­neet seu­ra­toi­min­nas­sa joh­to­teh­tä­viin ei­vät­kä ti­lai­suuk­sien tul­les­sa­kaan jul­ki­suu­teen, mut­ta luot­ta­mus­ta ja si­ten tar­vit­ta­vaa vai­ku­tus­val­taa Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa heil­lä on ol­lut.

Mat­ti Ho­lo­pai­nen tii­vis­tää val­men­ta­ja­tai­val­taan seu­raa­vas­ti:

”Hyp­pä­sin Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den toi­min­taan ke­säl­lä 1969, kos­ka uin­ti kiin­nos­ti mi­nua ko­vas­ti. Oli­sin ha­lun­nut it­se­kin uida, mut­ta kloo­ri­vesi ei so­pi­nut mi­nul­le. Sii­tä tuli al­ler­gi­sia re­ak­ti­oi­ta. Ei­hän mi­nul­la ole edes sel­lai­nen var­ta­lo­ra­ken­ne, joka oli­si op­ti­maa­li­nen tuo­hon la­jiin. Minä olen täl­lai­nen ly­hyt tap­pi. Olin val­men­ta­ja­na mu­ka­na vuo­teen 2002 asti. Vel­je­ni Mart­ti liit­tyi mu­kaan uin­ti­toi­min­taan vuon­na 1972 KuPS:n jal­ka­pal­lo­hom­mis­ta. Make kui­ten­kin oli TUL:n mes­ta­ruus­ki­sois­sa 5:s 1500 met­ril­lä. Kaar­ti­sen Jus­si (Juha) sen voit­ti ihan sel­ke­äs­ti. Se oli syr­jä­ky­län seu­ral­ta ihan koh­tuul­li­nen suo­ri­tus.” (…) Sa­mas­ta Kei­häs­ka­dun kol­hoo­sis­ta tuli ui­maan mui­ta­kin, esi­mer­kik­si Liuk­ko­sen Mark­ku, naa­pu­rit Nis­ka­sen Vei­jo ja Hoff­re­nin Arvo poi­ki­neen. (…) Joi­ta­kin val­men­ta­ja­kurs­se­ja kä­vim­me. Tot­ta kui­ten­kin on, että suu­rin kou­lut­tau­tu­mis­työ teh­tiin it­se­näi­ses­ti opis­ke­le­mal­la. Hyö­dyn­sim­me muis­sa la­jeis­sa, esi­mer­kik­si juok­sus­sa, hy­vik­si to­det­tu­ja me­ne­tel­miä. Te­o­ri­as­sa opit­tu­ja tie­to­ja so­vel­let­tiin ja ko­keil­tiin käy­tän­nös­sä. Kun Kuo­pi­on kor­ke­a­kou­lun lii­kun­ta­lää­ke­tie­teel­li­nen tut­ki­mus­a­se­ma avat­tiin, tut­ki­jat te­ki­vät meil­le kyn­nys­taso­tes­te­jä al­taas­sa. Se oli uut­ta, edis­tyk­sel­lis­tä ja hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa. (…) Seu­ran va­lin­ta alus­sa oli on­gel­ma­ton­ta, kos­ka aina olen ol­lut luok­ka­tie­toi­nen ja tun­te­nut yh­teyt­tä en­ti­sen SKDL:n (Suo­men Kan­san Demo­kraat­ti­nen Liit­to) lin­jaan. Vaik­ka yh­teis­kun­nal­li­set ky­sy­myk­set ovat mi­nua kiin­nos­ta­neet, olen ym­mär­tä­nyt olla pu­hu­mat­ta po­li­tiik­kaa al­taan ää­rel­lä. (…) Vaik­ka mi­nul­la on luon­tees­sa heik­kouk­sia ja pa­hei­ta, niin ah­neus ja ka­teus ovat mi­nul­le vie­rai­ta. Sen ta­kia ehkä on­kin niin, että mi­nun on help­po elää it­se­ni kans­sa so­vin­nos­sa. Enkä var­mas­ti ole kos­kaan alis­ta­nut hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ol­lei­ta.”[xviii]

Mat­ti Ho­lo­pai­sen työ­mää­rää seu­ran vas­taa­va­na val­men­ta­ja­na voi ar­vi­oi­da ar­kis­to­ai­neis­ton tie­doil­la. Vuon­na 1970 uin­nin Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reil­la oli har­joi­tus­ti­lai­suuk­sia 151 ja niis­sä oli kes­ki­mää­rin 32 osal­lis­tu­jaa. Tä­män jäl­keen har­joi­tus­ker­to­jen ja nii­hin osal­lis­tu­nei­den mää­rä kas­voi. Vuon­na 1975 KuTU jär­jes­ti 312 har­joi­tus­ta, joi­hin osal­lis­tui kes­ki­mää­rin 35 hen­ki­löä. KuTU:n pu­heen­joh­ta­jan Erk­ki Hil­tu­sen las­kel­mien mu­kaan vuo­si­na 1970–1975 uin­ti­har­joi­tuk­sia oli vuo­sit­tain kes­ki­mää­rin 224 ja kä­vi­jöi­tä niis­sä oli kes­ki­mää­rin 33. ”Kun­to­sali-il­to­jen mää­rä tänä ai­ka­na on ol­lut 383 ker­taa ja niis­sä kä­vi­jöi­tä 13/1. Voi­mis­te­lu- ja kun­to­jump­pa­il­to­ja seu­ran nai­sil­le on pi­det­ty vas­ta vuo­des­ta 1974 al­ka­en yh­teen­sä 56 ker­taa ja niis­sä kä­vi­jöi­tä 11/1”, Erk­ki Hil­tu­nen kir­joit­ti KuTU:n vuo­si­ker­to­muk­seen 1976.[xix]  Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit oli myös ak­tii­vi­nen kil­pai­lun­jär­jes­tä­jä. Vuo­si­na 1972, 1978 ja 1988 KuTU jär­jes­ti Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton nuor­ten mes­ta­ruus­kil­pai­lut. Vuo­sit­tain, vuo­teen 2001 asti, KuTU jär­jes­ti kan­sal­li­set kil­pai­lut kah­des­ti vuo­des­sa, hel­mi­kuus­sa ja loka­kuus­sa. Par­haim­mil­laan mu­ka­na oli yli 140 kil­pai­li­jaa. Ra­ken­nus­lii­ton tal­vi­kil­pai­lut uin­nis­sa pi­det­tiin vuon­na 1987.”[xx]

Kat­saus vuo­den 1979 Suo­men Uima­lii­ton ko­ko­a­maan ikä­kau­si­ti­las­toon osoit­taa Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den kil­pai­lul­lis­ten ta­voit­tei­den on­nis­tu­neen kel­vol­li­ses­ti. Myön­teis­tä oli se, että ikä­kau­si­ti­las­tois­sa kah­den­kym­me­nen par­haan ui­ma­rin jou­kos­sa oli mo­nia 12–17-vuo­ti­ai­ta  KuTU:n poi­kia ja tyt­tö­jä.[xxi]  ”Meil­lä oli usei­ta ky­vyk­käi­tä ui­ma­rei­ta, jot­ka me­nes­tyi­vät nuor­ten SM-ta­sol­la, Sini­viit­ta-uin­neis­sa ja TUL:n ki­sois­sa. Nuor­ten elä­mää ym­pä­röi­vät kui­ten­kin opis­ke­lu, mo­net vi­rik­keet, hou­ku­tuk­set ja va­li­tet­ta­vas­ti myös elä­män vas­toin­käy­mi­set ter­veys­ky­sy­myk­si­neen”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen tie­tää. Jo kan­sal­li­sen ta­son kil­pa­uin­ti edel­lyt­tää sin­ni­käs­tä val­men­tau­tu­mis­ta: ”Luon­nol­li­ses­ti se vaa­tii myös on­nea sen mo­nis­sa muo­dois­sa. Esi­mer­kik­si vain ter­veet har­joi­tus­päi­vät edis­tä­vät par­haa­seen mah­dol­li­seen kun­toon yl­tä­mis­tä”, Ho­lo­pai­nen ta­pai­lee ur­hei­li­jan kes­tä­väs­tä ke­hi­tyk­ses­tä.[xxii]

Mat­ti Ho­lo­pai­sen val­men­nuk­ses­sa aloit­ti uran­sa myös Kuo­pi­on Uima­seu­ras­sa (KuUS) har­ras­tus­taan jat­ka­nut Juha Kaar­ti­nen (s. 1959).  Kaar­ti­nen muis­te­lee uin­ti­u­ran­sa al­kua Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa:

”Aloi­tin uin­ti­har­ras­tuk­se­ni 13-vuo­ti­aa­na Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa vuon­na 1972 Mark Spit­zin olym­pi­a­uin­neis­ta in­nos­tu­nee­na. Sitä en­nen vie­tin pal­jon lep­poi­saa ai­kaa ur­hei­lun pa­ris­sa ja isän kans­sa met­säs­tys­ret­kil­lä ym­pä­ri Sa­voa. Pian isä­ni Aimo, ´Amo´, oli seu­ras­sa ak­tii­vi­nen toi­mi­ja. Lei­pu­ri­na työs­ken­nel­lyt isä­ni vai­kut­ti myös KuTU:n joh­to­kun­nas­sa. Jat­koin har­joit­te­lu­a­ni vuon­na 1975 uima­lii­ton alai­ses­sa uin­ti­kes­kuk­ses­sa, jon­ka har­joi­tuk­sis­ta Kuo­pi­on Uima­seu­ra vas­ta­si. Sa­maan ai­kaan val­men­ta­ja­ni Masa Ho­lo­pai­nen meni suo­rit­ta­maan ase­vel­vol­li­suut­taan. Kun isä­ni kuo­li äkil­li­ses­ti syk­syl­lä 1976, moni asia elä­mäs­sä­ni muut­tui. Uin­tia ja yk­sin­huol­ta­ja­äi­din per­heen ta­lout­ta hel­pot­ti se, että ta­so­ni nous­tes­sa sain KuTU:lta tär­kei­tä kan­nus­tus­pal­kin­to­ja. Esi­mer­kik­si suur­mes­ta­ri­luo­kas­ta kuit­tai­sin muis­taak­se­ni 800 mar­kan sti­pen­din.”[xxiii]

Nuor­ten mies­ten sar­jois­sa me­nes­ty­nyt Isto Oja­kan­gas (s. 1963) ku­vaa Mat­ti Ho­lo­pai­sen toi­min­taa 1970-lu­vul­la:

”Meil­lä oli lois­ta­va ryh­mä, jos­sa oli erin­o­mai­nen hen­ki. Teim­me kaik­kea yh­des­sä. Po­ru­kal­la vie­tim­me ai­kaa, ve­nei­lim­me ja kä­vim­me saa­ris­sa telt­tai­le­mas­sa. Tree­neis­sä lenk­kei­lim­me, kä­vim­me kun­to­sa­lil­la ja pe­la­sim­me jal­ka­pal­loa ke­säl­lä ja tal­vel­la. Tie­tys­ti hy­vät ja kan­nus­ta­vat val­men­ta­jat, Ho­lo­pai­sen Masa ja Ho­lo­pai­sen Make, sekä ke­hit­ty­mi­nen la­jis­sa aut­toi­vat har­joit­te­lus­sa.”[xxiv]

Tei­ja Oja­kan­gas liit­tyi Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den toi­min­taan vel­jen­sä kans­sa: ”Aloi­tin uin­nin vel­je­ni Isto Oja­kan­kaan kans­sa ar­vi­ol­ta vuon­na 1973 tai 1974. Uut­ta har­ras­tus­ta haim­me ja pää­dyim­me uima­hal­lil­le, jon­ne sit­ten vuo­sik­si jäim­me­kin. Kai­kes­ta tu­es­ta, jota seu­ra meil­le kai­kil­le nuo­ril­le tar­jo­si, on syy­tä olla hy­vin kii­tol­li­nen”, Tei­ja Oja­kan­gas kiit­tää.[xxv]  Isto Oja­kan­gas ja Tei­ja Oja­kan­gas tii­vis­tä­vät sen, mitä Mat­ti Ho­lo­pai­nen ja Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit me­nes­tyk­sel­lä ym­mär­si­vät: me­nes­ty­nyt nuo­ri on on­nel­li­nen yl­tä­es­sään ta­voit­tei­siin­sa, kii­tol­li­nen kans­sa­ih­mi­sis­tä ja roh­kea mut­ta nöy­rä.[xxvi]

Uima­seu­ra­toi­min­nan nou­su­suh­dan­tees­sa Mat­ti Ho­lo­pai­sel­la oli mah­dol­li­suus työs­ken­te­lyyn uima­hal­lis­sa ja si­ten työn ja har­ras­tuk­sen yh­dis­tä­mi­nen. Uima­hal­lin joh­to­kun­ta, jos­sa oli­vat edus­tet­tui­na kau­pun­gin mo­lem­mat uima­seu­rat, Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit ja Kuo­pi­on Uima­seu­ra, va­lit­si uima­hal­lin hen­ki­lö­kun­nan ajan ta­van mu­kaan paik­ka­kun­nan mo­lem­mis­ta seu­rois­ta. Muun mu­as­sa yh­dek­si uima­o­pet­ta­jak­si pal­kat­tiin KuTU:ssa toi­mi­nut En­sio Par­ta­nen. ”Ker­ran kak­si ’ääri­pää­tä’, Kuo­pi­on Uima­seu­ran ko­koo­muk­se­lai­nen Kau­ko ’Pos­se’ Rau­tio ja kan­san­demo­kraat­ti­nen Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den pu­heen­joh­ta­ja­na­kin toi­mi­nut Erk­ki ’Eko’ Hil­tu­nen, tu­li­vat luok­se­ni ja ke­hot­ti­vat mi­nua ha­ke­maan uin­nin­val­vo­jan paik­kaa. Kii­tin hei­tä läm­pi­mäs­ti, mut­ta ker­roin ha­lu­a­va­ni jat­kaa työ­tä­ni ta­lon­ra­ken­ta­ja­na”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen muis­taa po­li­ti­soi­tu­nees­ta 1970-lu­vus­ta.[xxvii]

Aaltoliikettä aktiivisuudessa

Ur­hei­lu­seu­ran ke­hi­tys ei voi olla aina nou­su­joh­teis­ta. Toi­min­nan ak­tii­vi­suus ja sen muo­dot vaih­te­le­vat kau­sit­tain. Esi­mer­kik­si vuon­na 1981 Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa ha­vait­tiin, että ”(…) meil­lä ei vä­hän ai­kaa sit­ten kiin­ni­tet­ty riit­tä­väs­ti huo­mi­o­ta nuo­ri­so­toi­min­taan. Jo­kai­nen ikä­ryh­mä jäi vä­liin, nyt tä­mä­kin puu­te pois­te­taan, sil­lä syys­kuus­sa meil­lä käyn­nis­tyy kil­pa­uin­ti­kou­lu 2–3 ikä­ryh­mä­ta­sos­sa”.[xxviii]  Kil­pa­uin­ti­kou­lun vai­kut­ta­vuus ui­ma­ri­mää­rään ei ol­lut odo­te­tun­lais­ta, ja 1980-lu­vun lop­pu­puo­li oli muu­ta­mien ak­tii­vis­ten ui­ma­rei­den ja val­men­ta­ji­na toi­mi­nei­den Ho­lo­pais­ten vel­jes­ten, Ma­tin ja Mar­tin, kan­sa­lais­toi­min­nan työ­sar­kaa. Seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen alku­puo­lel­la ui­ma­rei­den ak­tii­vi­suu­des­sa oli ha­vait­ta­vis­sa not­kah­dus, kun opis­ke­lut, työt ja per­heet liit­tyi­vät ai­kuis­tu­nei­den ui­ma­rei­den elä­män­kul­kuun.[xxix]

Kah­dek­san ui­ma­rin ryh­mä muo­dos­ti Mat­ti Ho­lo­pai­sen val­men­ta­man ryh­män 1990-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en. Ryh­män vii­mei­set pärs­keet näh­tiin vuon­na 2002, jol­loin ui­ma­rit suun­ta­si­vat työ­e­lä­mään ja uu­siin har­ras­tuk­siin – esi­mer­kik­si Kai Ve­nä­läi­nen jat­koi uin­ti­ur­hei­lua Kuo­pi­on Uima­seu­ran vesi­pal­loi­li­ja­na. Sa­mal­la päät­tyi Mat­ti Ho­lo­pai­sen tai­val val­men­ta­ja­na.[xxx]  Vuo­si­na 2003–2010 Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ur­hei­lu­toi­min­ta oli vai­sua, mut­ta toi­min­ta ei ol­lut kui­ten­kaan täy­sin la­maan­tu­nut­ta. Seu­ras­sa pi­det­tiin ak­tii­vi­ses­ti Suo­men Uima­lii­ton oh­jeis­ta­mia las­ten Vesi­ral­li-kurs­se­ja, ja tri­ath­lo­nis­tit pai­ne­li­vat omal­la ra­dal­laan.[xxxi]

Sel­vää on, että Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den vii­mei­sim­pien toi­mi­joi­den kä­si­tyk­set työ­läis­uin­nis­ta oli­vat 2000-lu­vul­le tul­ta­es­sa mel­ko toi­sen­lai­set kuin 1970-lu­vul­la, jol­loin vie­lä ai­dos­ti us­kot­tiin sii­hen, että työ­läis­ur­hei­lun kun­ni­ak­kaat pe­rin­teet voi­si­vat Suo­mes­sa­kin tar­jo­ta ai­nek­sia uu­den­lai­sel­le, so­si­a­lis­ti­sel­le lii­kun­ta­kult­tuu­ril­le.[xxxii] ”Ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta on huo­mat­ta­va, ett­ei nuor­ten saa­mi­nen uima­seu­ra­toi­min­taan ole ny­ky­ään yhtä help­poa kuin vie­lä 1970-lu­vul­la: uu­det ur­hei­lu­la­jit, äly­pu­he­li­met ja tie­to­ko­neet – verk­ko­pe­lit, elekt­ro­ni­nen ur­hei­lu – to­del­la hou­kut­ta­vat ja kou­kut­ta­vat lap­sia ja nuo­ria”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen ar­vi­oi. ”Ovat­han työ­väen­kult­tuu­ri, nuo­ri­so­kult­tuu­ri, lii­kun­ta­kult­tuu­ri ja seu­ra­työ osa­na sitä muut­ta­neet jat­ku­vas­ti muo­to­aan. Ur­hei­lu­seu­ran pe­rin­tei­ses­ti vank­ka ase­ma on hei­ken­ty­nyt kai­ken run­sau­den kes­kel­lä”, Ho­lo­pai­nen poh­tii.[xxxiii]

Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den nuo­ren pol­ven ui­ma­ri Pet­ri Kar­hu­nen (s. 1975) ku­vaa or­ga­ni­soi­dun lii­kun­nan ar­voa kult­tuu­ri­na, kas­vu­na, kas­va­tuk­se­na ja ter­veel­li­se­nä elä­män­ta­pa­na. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ja Mat­ti Ho­lo­pai­sen kas­va­tus­työ vai­kut­ti hä­neen vuo­si­na 1987–1994 ja vie­lä 1998–1999:

”Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit an­toi mi­nul­le to­del­la pal­jon. Näin jäl­keen­päin osaan ar­vos­taa sitä mah­dol­li­suut­ta ja elä­mää, jota se tar­jo­si. Köy­häs­sä per­hees­sä kas­va­es­sa­ni en muun­lais­ta har­ras­tus­ta oli­si voi­nut aloit­taa. Ui­mi­nen tun­tui ki­val­ta, ja to­del­la no­pe­as­ti uin­nin jat­ka­mi­seen vai­kut­ti­vat uu­det ka­ve­rit ja ys­tä­väl­li­nen, po­si­tii­vi­nen ja huol­ta pi­tä­vä seu­ra­yh­tei­sö. Il­man KuTU:a en var­maan oli­si ny­ky­ään ai­van sama ih­mi­nen. Olin lap­se­na hie­man ujo poi­ka, joka oli­si mah­dol­li­ses­ti jää­nyt leik­ki­mään nel­jän sei­nän si­säl­le Star Wars -hah­moil­la. Nyt sain huip­pu­ka­ve­rei­ta ja kas­voin ai­kai­sem­paa so­si­aa­li­sem­mak­si. Opin myös pet­ty­mään ja sain elä­mäs­sä tar­vit­ta­vaa sit­keyt­tä, pe­rik­si an­ta­mat­to­muut­ta. Tei­ni-iän har­ras­tus on myös edis­tä­nyt ai­kui­se­na ter­vei­tä elä­män­ta­po­ja, ja tämä vai­kut­taa myös jäl­ki­kas­vuu­ni.”[xxxiv]

Uin­ti­toi­min­nan hii­pu­mi­sen ai­koi­hin Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa alet­tiin har­ras­taa tri­ath­lo­nia. Uu­den la­jin val­men­nuk­ses­ta vas­ta­si­vat 1980-lu­vun lo­pul­la ja 1990-lu­vul­la oman työn ja uin­ti­val­men­nuk­sen ohel­la seu­ra­toi­min­nan uu­dis­tus­ta tu­ke­neet Mat­ti Ho­lo­pai­nen ja Mart­ti Ho­lo­pai­nen. Tri­ath­lon­ur­hei­li­jat loi­vat yh­des­sä Ho­lo­pai­sen val­men­ta­ja­vel­jes­ten kans­sa pit­kä­jän­tei­set urat. Val­men­ta­jien, tri­ath­lon­ur­hei­li­joi­den ja seu­ra­toi­mi­joi­den KuTU:uun yh­des­sä luo­ma laji­kult­tuu­ri tar­jo­si hy­vät edel­ly­tyk­set tri­ath­lo­nin myö­hem­mäl­le aset­tu­mi­sel­le seu­ran kär­ki­la­jik­si.[xxxv] Sa­moi­hin ai­koi­hin Mat­ti Ho­lo­pai­sel­le myön­net­tiin te­ke­mi­sis­tään Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton Sa­von pii­rin ho­pei­nen an­si­o­merk­ki nu­me­ro 110.[xxxvi]

Alus­sa tri­ath­lo­nis­ta ol­tiin Kuo­pi­os­sa hy­vin in­nos­tu­nei­ta. ”Tri­ath­lon tuli vaan vas­taan. Tri­ath­lon-mie­hiä tuli, ja sitä vaan piti ru­ve­ta te­ke­mään. Sii­tä sitä ru­vet­tiin vi­rit­te­le­mään. Se­hän oli uin­ti­mie­hel­le tie­tyn­lai­nen haas­te”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen muis­taa.[xxxvii] Tuol­loin Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit sopi Kuo­pi­on Uima­seu­ran kans­sa sii­tä, että KuUS ei ota tri­ath­lo­nia laji­va­li­koi­maan­sa eikä KuTU vas­taa­vas­ti lii­tä oh­jel­maan­sa vesi­pal­loa. Kui­ten­kin osa KuTU:n tri­ath­lo­nis­teis­ta siir­tyi KuUS:n jär­jes­tä­mään tri­ath­lon­toi­min­taan 1980- ja 1990-lu­vun tait­tees­sa.[xxxviii]

Tri­ath­lon ei jää­nyt py­sy­väs­ti Kuo­pi­on Uima­seu­ran oh­jel­maan. Vuo­si­kym­me­nen jäl­keen la­jin har­ras­ta­jat siir­tyi­vät vuon­na 2001 pe­rus­tet­tuun tri­ath­lo­nin laji­seu­raan Aqua Ter­raan. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den kan­nal­ta oli myön­teis­tä, että vuo­den 2010 lo­pul­la Aqua Ter­ras­sa toi­mi­neen tri­ath­lon­kou­lun oh­jaa­jat ot­ti­vat yh­teyt­tä KuTU:uun ja pyy­si­vät neu­vot­te­lu­ja sii­tä, mil­lä eh­doil­la nuor­ten Scor­pi­on-tri­ath­lon­kou­lu­tus­ta voi­si al­kaa jär­jes­tää KuTU:ssa.[xxxix]

Tri­ath­lo­nin nuo­ri­so­val­men­nuk­sen myö­tä Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den toi­min­ta al­koi hie­man yl­lät­tä­väs­ti ja no­pe­as­ti laa­jen­tua. Nuo­ri­son tri­ath­lon­kou­lun jat­ko­kurs­si käyn­nis­tyi syys­kuus­sa 2011, ja uusi kou­lu­tus pää­tet­tiin aloit­taa vuo­den 2012 alus­sa.[xl]  Vuon­na 2012 seu­ran toi­min­ta mää­ri­tel­tiin verk­ko­si­vul­la: ”KuTU on kuo­pi­o­lai­nen, täl­lä het­kel­lä pää­a­si­as­sa tri­ath­lo­niin kes­kit­ty­vä ur­hei­lu­seu­ra la­jin har­ras­ta­jil­le.”

Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den elin­voi­mai­suu­des­ta osoi­tuk­se­na vuon­na 2012 oli sen jä­sen­mää­rä, joka oli 118.[xli]  Seu­ran nimi muu­tet­tiin vi­ral­li­ses­ti KUTU Tri­ath­lo­nik­si vuon­na 2014. Ny­ky­ään huo­mat­ta­va osa TUL:n seu­ro­jen toi­min­nas­ta on kil­pa­ur­hei­lua. Mo­nis­sa lii­ton seu­rois­sa har­joi­te­taan tu­le­vai­suu­des­sa­kin huip­pu-ur­hei­lua. Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton seu­rat päät­tä­vät itse, mil­lai­sia ur­hei­lul­li­sia saa­vu­tuk­sia ne ta­voit­te­le­vat. Olen­nai­se­na TUL-or­ga­ni­saa­ti­on teh­tä­vä­nä on luo­da edel­ly­tyk­siä jä­sen­seu­ro­jen ja -ur­hei­li­joi­den aset­ta­mien ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sel­le.[xlii]

”Luin juu­ri sa­no­ma­leh­des­tä, kuin­ka KUTU Tri­ath­lo­nin kirk­kain täh­ti Hei­di Hy­vä­ri­nen hank­kii itse ra­hoi­tuk­se­na har­ras­tuk­seen­sa. Hä­nen val­men­ta­jan­sa ovat myös seu­ran ulko­puo­li­sia ta­ho­ja. En­nen seu­ral­le an­sait­tiin ra­haa tal­koil­la ja val­men­nus tar­jot­tiin seu­ras­ta. Tal­koo­mie­hiä ei enää pal­jon ole. Ra­haa pi­täi­si kaik­kien pääs­tä vuo­le­maan. Kyl­lä tämä muu­tos ker­too uu­dis­tu­mi­ses­ta, jota van­han lii­ton mie­hen on vai­kea su­lat­taa”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen nau­rah­taa lii­kun­nan ja ur­hei­lun kan­sa­lais­toi­min­nan myl­ler­ryk­sel­le, jos­sa yh­teis­kun­nal­li­sen eriy­ty­mi­sen myö­tä ur­hei­lu on ir­taan­tu­mas­sa pe­rin­tei­sis­tä jär­jes­tö­kyt­ken­nöis­tään.[xli­ii]

Muutos kertoo uudistumisesta

Ny­ky­ään suo­ma­lai­nen ei vält­tä­mät­tä osaa hah­mot­taa su­kun­sa taus­to­ja tai ni­me­tä yh­teis­kun­ta­luok­kaan­sa, mut­ta Mat­ti Ho­lo­pai­sel­le nämä ky­sy­myk­set ovat ol­leet sel­viä pik­ku­po­jas­ta al­ka­en. Ho­lo­pai­nen on poh­jois­sa­vo­lai­sen työ­läis­ko­din kas­vat­ti, työ­läis­ur­hei­lun ra­ken­ta­ja, Kuo­pi­on ly­se­os­sa yli­op­pi­laak­si kou­lut­tau­tu­nut ja ra­ken­nus­mie­he­nä työ­u­ran­sa teh­nyt. Ho­lo­pai­sen so­si­aa­li­nen taus­ta on epäi­le­mät­tä vai­kut­ta­nut hä­nen elä­män­sä va­lin­toi­hin mut­ta myös va­lit­se­mat­ta jät­tä­mi­siin.

Mat­ti Ho­lo­pai­nen kiin­nit­tyi isän­sä tar­jo­a­man mal­lin ja lä­hei­sen työ­läis­yh­tei­sön kaut­ta kuo­pi­o­lai­seen työ­läis­ur­hei­luun. Ho­lo­pai­sen elä­mä täy­si-ikäi­syy­den kyn­nyk­sel­tä al­ka­en kul­kee li­mit­täin Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den vai­hei­den kans­sa. Seu­ran en­sim­mäi­nen vuo­si­kym­men nuor­ten oh­jaa­jien voi­min oli val­tai­san in­nos­tuk­sen ai­kaa, ja jä­sen­mää­rä kas­voi huo­li­mat­ta sii­tä, että ih­mis­ten va­paa-ajan vie­ton toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det laa­je­ni­vat muun mu­as­sa tele­vi­si­on yleis­ty­mi­sen myö­tä.

Mat­ti Ho­lo­pai­sen erit­täin ak­tii­vi­sen oh­jaus­työn ta­voit­tee­na oli kas­vat­taa seu­ran jä­se­nis­tä liik­ku­via kun­non kan­sa­lai­sia. Ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­nal­le tyy­pil­li­nen toi­min­ta-ak­tii­vi­suu­den ja -muo­to­jen vaih­te­lu il­me­ni Ho­lo­pai­sen toi­min­ta­kau­del­la Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa si­ten, että 1970-lu­vun kes­tä­neen in­nos­tuk­sen jäl­keen toi­min­ta hii­pui as­teit­tain 2000-lu­vul­le tul­ta­es­sa. Lii­kun­ta­kult­tuu­rin eriy­ty­mi­nen pa­kot­ti Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit koh­taa­maan kan­sa­lais­ten eriy­ty­neet lii­kun­ta­kult­tuu­ri­set odo­tuk­set: vuon­na 2011 seu­ra nou­si uu­teen ku­kois­tuk­seen tri­ath­lo­nin har­ras­ta­jien in­nos­tuk­ses­ta ja seu­ran pe­rin­tei­den an­si­os­ta. Ho­lo­pai­sen pe­reh­ty­mi­nen tri­ath­lo­niin 1980-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en ku­vaa hä­nen uu­dis­tu­mis­ky­ky­ään. Ho­lo­pai­sen toi­min­taa oh­ja­si halu huo­mi­oi­da liik­ku­vien ih­mis­ten omia tar­pei­ta ja oi­keuk­sia.

Muu­tok­ses­sa uima­seu­ras­ta tri­ath­lon­seu­rak­si Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den yleis­si­vis­ty­nyt val­men­ta­ja Mat­ti Ho­lo­pai­nen oli siir­ty­nyt eläk­keel­le an­si­o­työs­tään ja jät­täy­ty­nyt seu­ra­toi­min­nas­ta. Vuon­na 2018 65-vuo­ti­aan Ho­lo­pai­sen uin­tiin ja tri­ath­lo­niin vuo­si­na 1969–2002 so­si­aa­lis­ta­mat jou­kot ovat si­joit­tu­neet eri yh­teis­kun­ta­luok­kiin. Vai­kut­ta­vaa on, että ai­kui­sik­si ja van­hem­mik­si tul­lei­den ui­ma­rei­den mu­ka­na Ho­lo­pai­sel­ta opi­tut mo­net tie­dot ja tai­dot ri­kas­tut­ta­vat myös uu­den, jo toi­saal­la liik­ku­van suku­pol­ven elä­mää.

[i] Mat­ka­nie­mi 2004, Mat­ka­nie­mi 2010, Mat­ka­nie­mi 2016.

[ii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 23.10.2017.

[iii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 23.10.2017.

[iv] ”TUL-pai­ni”. Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton www-sivu. http://www.tul­pai­ni.fi/hen­ki­lot/h/ho­lo­pai­nen­toi­vo.htm.

[v] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 20.11.2017.

[vi] Siir­to­kar­ja­lais­ten tie -osoi­te­ha­ke­mis­to. Kar­ja­la-tie­to­kan­ta­sää­ti­ön www-sivu. http://blogs.hel­sin­ki.fi/shen­ti­la/fi­les/2005/04/TUL_Savo_60.pdf. Lu­et­tu 23.10.2017.

[vii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 27.10.2017.

[viii] ”TUL:n pai­ni suo­ma­lai­ses­sa seu­ra­ken­täs­sä 1939–1979. TUK 1959–1979”. Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton www-sivu. www.tul­pai­ni.fi/2_5.html. Lu­et­tu 20.11.2017.

[ix] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 23.10.2017.

[x] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 24.10.2017.

[xi] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 29.9.2017.

[xii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 27.10.2017.

[xiii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 23.10.2017.

[xiv] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 23.10.2017.

[xv] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 23.10.2017.

[xvi] Mat­ka­nie­mi 2010, 140–145.

[xvii] Mols­kis 1976. Seu­ra­leh­ti. Koos­te KuTU:n toi­min­nas­ta 1976. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ko­ko­el­ma.

[xviii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 28.9.2016.

[xix] Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den vuo­si­ker­to­mus 1976. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ko­ko­el­ma.

[xx] Pek­ka Pa­ka­ri­sen haas­tat­te­lu 2014, Kuo­pio.

[xxi] Uin­ti 1980. Suo­men Uima­lii­ton vuo­si­kir­ja.

[xxii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 29.9.2016.

[xxiii] Juha Kaar­ti­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 18.10.2016.

[xxiv] Isto Oja­kan­kaan säh­kö­pos­ti­haas­tat­te­lu 2014.

[xxv] Tei­ja Oja­kan­kaan säh­kö­pos­ti­haas­tat­te­lu 2014.

[xxvi] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 24.10.2017.

[xxvii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 4.10.2016.

[xxviii] Sa­von Sa­no­mat 7.4.1981.

[xxix] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 28.9.2016.

[xxx] Jani Hil­tu­sen säh­kö­pos­ti­haas­tat­te­lu 2013.

[xxxi] Pek­ka Pa­ka­ri­sen haas­tat­te­lu 2014, Kuo­pio; Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 28.9.2016.

[xxxii] ”Työ­läis­ur­hei­lu osa­na työ­väen kult­tuu­ria.” Sep­po Hen­ti­län esi­tel­mä 9.10.2010. Sep­po Hen­ti­län www-sivu. http://blogs.hel­sin­ki.fi/shen­ti­la/fi­les/2005/04/TUL_Savo_60.pdf. Lu­et­tu 5.11.2017.

[xxxiii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 24.10.2017.

[xxxiv] Pet­ri Kar­hu­sen säh­kö­pos­ti­haas­tat­te­lu 2016.

[xxxv] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 11.10.2016.

[xxxvi] ”TUL:n Sa­von pii­rin ho­pei­nen an­si­o­merk­ki”. TUL:n Sa­von pii­ri ry:n www-sivu. http://www.tul­sa­vo.fi/?ID=3&sID=54. Lu­et­tu 15.11.2017.

[xxxvii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 14.11.2017.

[xxxviii] Pek­ka Pa­ka­ri­sen haas­tat­te­lu 23.12.2009.

[xxxix] Pek­ka Pa­ka­ri­sen haas­tat­te­lu 13.3.2013.

[xl] Pek­ka Pa­ka­ri­sen haas­tat­te­lu 13.3.2013.

[xli] Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den toi­min­ta­ker­to­mus 2012. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ko­ko­el­ma.

[xlii] Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton www-sivu. http://www.tul.fi. Lu­et­tu 21.10.2016.

[xli­ii] Mat­ti Ho­lo­pai­sen pu­he­lin­haas­tat­te­lu 14.11.2017.

Lähdeluettelo

Pai­na­mat­to­mat läh­teet

Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den ko­ko­el­ma, Kuo­pi­on uima­hal­li. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den toi­min­ta­ker­to­mus 1976.

Pai­ne­tut läh­teet

Uin­ti 1980. Suo­men Uima­lii­ton vuo­si­kir­ja, Hel­sin­ki.

Leh­det

Mols­kis 1976. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den seu­ra­leh­ti.

Sa­von Sa­no­mat 7.4.1981.

Haas­tat­te­lut ja tie­don­an­not

Hil­tu­nen, Jani 2013, säh­kö­pos­ti­haas­tat­te­lu, haas­tat­te­li­ji­na Tero Mat­ka­nie­mi

Ho­lo­pai­nen, Mat­ti 28.9.2016–16.11.2017, pu­he­lin­haas­tat­te­lut, haas­tat­te­li­ja­na Tero Mat­ka­nie­mi

Kaar­ti­nen, Juha 18.10.2016, pu­he­lin­haas­tat­te­lu, haas­tat­te­li­ja­na Tero Mat­ka­nie­mi

Kar­hu­nen, Pet­ri 2016, säh­kö­pos­ti­haas­tat­te­lu, haas­tat­te­li­ja­na Tero Mat­ka­nie­mi

Pa­ka­ri­nen, Pek­ka 23.12.2009–2016, haas­tat­te­lut, haas­tat­te­li­ja­na Tero Mat­ka­nie­mi

Di­gi­taa­li­set läh­teet

”Siir­to­kar­ja­lais­ten tie -osoi­te­ha­ke­mis­to”. Kar­ja­la-tie­to­kan­ta­sää­ti­ön www-sivu. http://blogs.hel­sin­ki.fi/shen­ti­la/fi­les/2005/04/TUL_Savo_60.pdf. Lu­et­tu 23.10.2017.

”TUL:n pai­ni suo­ma­lai­ses­sa seu­ra­ken­täs­sä 1939–1979. TUK 1959–1979”. Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton www-sivu. www.tul­pai­ni.fi/2_5.html. Lu­et­tu 20.11.2017.

”TUL:n Sa­von pii­rin ho­pei­nen an­si­o­merk­ki”. TUL:n Sa­von pii­rin www-sivu. http://www.tul­sa­vo.fi/?ID=3&sID=54. Lu­et­tu 15.11.2017.

”TUL-pai­ni”. Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton www-sivu. http://www.tul­pai­ni.fi/hen­ki­lot/h/ho­lo­pai­nen­toi­vo.htm. Lu­et­tu 20.11.2017.

”Työ­läis­ur­hei­lu osa­na työ­väen kult­tuu­ria”. Sep­po Hen­ti­län esi­tel­mä 9.10.2010. Sep­po Hen­ti­län www-sivu. http://blogs.hel­sin­ki.fi/shen­ti­la/fi­les/2005/04/TUL_Savo_60.pdf. Lu­et­tu 5.11.2017.

”Työ­läis­ur­hei­lun oh­jel­ma-asia­kir­jat va­paa-ai­kaa mää­rit­tä­mäs­sä”. Han­nu It­ko­nen. Työ­väen­pe­rin­teen www-sivu. http://www.tyo­va­en­pe­rin­ne.fi/tyo­va­en­tut­ki­mus/2001/2_it­ko­nen.htm. Lu­et­tu 14.11.2017.

Työ­väen Ur­hei­lu­lii­ton www-sivu. http://www.tul.fi. Lu­et­tu 21.10.2016.

Kir­jal­li­suus ja ar­tik­ke­lit

Mat­ka­nie­mi, Tero 2004. Kuo­pi­on Uima­seu­ran 100-vuo­ti­nen tai­val 1904–2004. Kuo­pi­on Uima­seu­ra, Kuo­pio.

Mat­ka­nie­mi, Tero 2010. Kuo­pi­o­lai­nen uin­ti pai­kal­li­se­na ja kan­sal­li­se­na kan­sa­lais­toi­min­nan il­mi­ö­nä 1904–1979. Itä-Suo­men yli­o­pis­to, Joen­suu.

Mat­ka­nie­mi, Tero 2016. Työ­läis­uin­nin muut­tu­vat muo­dot. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit 1966–2012. KUTU Tri­ath­lon ry, Kuo­pio.

”Maa­lis­kuus­sa 1983 otet­tu kuva mer­kit­see mi­nul­le enem­män kuin mi­kään muu kuva uin­ti­ajoilta. Ai­em­min olim­me kuul­leet syy­tök­siä sii­tä, ett­ei Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa ole val­men­ta­jia, on vaan po­lit­ruk­ke­ja”, Mat­ti Ho­lo­pai­nen ker­too. Kuva jul­kais­tiin tiu­kois­ta por­va­ril­li­sis­ta lau­sun­nois­ta tun­ne­tun Kau­ko Rau­ti­on kir­joit­ta­mas­sa leh­ti­ar­tik­ke­lis­sa, jos­sa Mat­ti Ho­lo­pai­nen (vas.), TUL:n tuo­re nuor­ten mes­ta­ri Panu Hil­tu­nen ja hä­nen isän­sä Mat­ti Hil­tu­nen ni­met­tiin ”isäk­si, po­jak­si ja py­häk­si hen­gek­si”. Riit­ta Hil­tu­sen ko­ko­el­ma.