Urheilulukion muutos, murros vai kaaos?

Tero Matkaniemi 4.4.2016

Uin­ti­ur­hei­lun näkö­kul­mas­ta ei ole lain­kaan yh­den­te­ke­vää, kuin­ka val­ti­o­val­ta oh­jaa lu­ki­oi­den yllä­pi­tä­jä­ver­kos­toa ki­ris­tä­mäl­lä ope­tuk­sen­jär­jes­tä­jil­le suun­nat­tua ra­hoi­tus­ta. Jul­ki­sen ta­lou­den ke­hi­tys jat­kuu ala­vi­rei­se­nä, ja lähi­vuo­si­na toi­min­ta­ky­kyi­si­nä py­sy­vät ne lu­ki­ot, jot­ka pys­ty­vät luo­maan ta­lou­del­li­ses­ti te­hok­kai­ta ja lu­ki­o­pe­da­go­gi­ses­ti, esi­mer­kik­si yk­si­löl­li­seen op­pi­mis­mal­liin no­jau­tu­via, toi­mi­via oppi­lai­tos­yk­si­köi­tä.

Ta­lous­on­gel­mis­ta pon­nah­ta­neet lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen muu­tok­set voi mo­nel­la ta­paa näh­dä hy­vin myön­tei­se­nä il­mi­ö­nä. Lu­ki­oi­den kas­vua on toi­vot­tu luo­kat­to­man lu­ki­on toi­mi­vuu­den näkö­kul­mas­ta jo pit­kään. Val­lit­se­va ke­hi­tys edis­tää ur­hei­le­van opis­ke­li­jan ase­maa kurs­se­ja va­li­tes­sa: ur­hei­lun ja opis­ke­lun yh­dis­tä­mi­sen mah­dol­li­suu­det pa­ra­ne­vat suu­re­ne­vis­sa yleis­lu­ki­ois­sa. Suu­res­sa yleis­lu­ki­o­yk­si­kös­sä ur­hei­li­ja voi oi­keil­la kurs­si­va­lin­noil­la rau­hoit­taa aa­mu­ja laji­har­joit­te­lul­le.

Kai­kil­le ti­he­ää lu­ki­o­ver­kos­toa puo­lus­ta­vil­le pe­rus­teek­si lu­ki­oi­den lak­kaut­ta­mi­sil­le ei rii­tä maas­sa­muu­tos­ta joh­tu­vat pai­kal­li­set ikä­luok­kien pie­ne­ne­mi­set, kun­ta­lii­tok­set ja kun­tien heik­ko ta­lous­ti­lan­ne. Osal­la kan­sas­ta to­del­la tun­tuu ole­van täs­sä­kin asi­as­sa muu­tos­vas­ta­rin­tai­nen, tiu­kas­ti taak­se­päin kat­so­va tra­di­tio, jos­sa hai­kail­laan men­nei­den vuo­si­kym­men­ten elä­viä mut­ta sit­tem­min kuol­lei­ta kylä- ja kau­pun­gin­osa­yh­tei­sö­jä. Esi­merk­ki­nä ta­lou­del­li­ses­ta tyh­jä­käyn­nis­tä on yllä­pi­tää seu­tu­kun­nan kes­kuk­sen lä­hei­syy­des­sä toi­mi­vaa pien­tä lu­ki­o­ta, jos­sa opis­ke­lun­sa aloit­taa vuo­sit­tain esi­mer­kik­si 15 opis­ke­li­jaa, ja kun­nan vuo­sit­tai­nen syn­ty­vyys on alle kym­me­nen las­ta.

Ta­lous­re­a­li­tee­tit is­key­ty­ne­vät yh­teis­vas­tuul­li­suu­den ni­mis­sä myös eri­tyis­teh­tä­vän saa­nei­siin, alu­eel­li­ses­ti ja laji­kult­tuu­rien näkö­kul­mas­ta si­joi­tet­tui­hin, ur­hei­lu­lu­ki­oi­hin. Ur­hei­lu­lu­ki­ot toi­mi­vat yleen­sä yleis­lu­ki­on yh­tey­des­sä omi­na lin­joi­naan. Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on 13 ur­hei­lu­lu­ki­o­ta, jot­ka si­joit­tu­vat maan­tie­teel­li­ses­ti mel­ko ta­sai­ses­ti eri puo­lil­le maa­ta. Kou­lu­tuk­sel­li­sen tasa-ar­von näkö­kul­mas­ta on­gel­mal­lis­ta on se, että Uu­del­la­maal­la toi­mii ai­no­as­taan kak­si ur­hei­lu­lu­ki­o­ta Hel­sin­gis­sä, vaik­ka huo­mat­ta­va osa po­ten­ti­aa­li­sis­ta huip­pu-ur­hei­li­jois­ta asuu jo nyt ja tu­le­vai­suu­des­sa nyky­het­keä ko­ros­tu­neem­min ni­men­o­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la.

Toi­sen as­teen kou­lu­tuk­sen ra­hoi­tus­kes­kus­te­luis­sa on esi­tel­ty, ett­ei yleis­lu­ki­oi­den eikä ur­hei­lu­lu­ki­oi­den pe­rus­ra­hoi­tus­ta mak­set­tai­si jat­kos­sa yli kol­me vuot­ta kes­tä­vis­tä opin­nois­ta. Käy­tän­nös­sä nel­jäl­le vuo­del­le jat­ku­vat opin­not jäi­si­vät ope­tuk­sen­jär­jes­tä­jän kus­tan­net­ta­vik­si. Nel­jän­nen opin­to­vuo­den ra­hoi­tuk­sen lop­pu­mi­nen söi­si lo­ven oppi­lai­tok­sen kas­saan, ja täs­tä kär­si­si­vät kaik­ki lu­ki­on opis­ke­li­jat – ne­kin, jot­ka suo­rit­ta­vat yli­op­pi­las­tut­kin­non kol­mes­sa vuo­des­sa.

Opin­to­jen jak­sot­ta­mi­nen nel­jäl­le vuo­del­le on eri­tyi­sen tär­ke­ää kan­sain­vä­li­sel­le hui­pul­le täh­tää­vil­le ur­hei­lu­lu­ki­o­lai­sil­le, jot­ka jou­tu­vat ha­ke­maan la­jin­sa suo­ri­tus­paik­ko­ja kau­kaa­kin. Kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu ja ar­vos­tet­tu suo­ma­lai­nen ur­hei­lu­lu­ki­o­jär­jes­tel­mä on ra­ken­net­tu huip­pu-ur­hei­li­joik­si täh­tää­vien opis­ke­li­joi­den eduk­si, jo­ten mah­dol­li­sia ra­ken­tei­den pur­ka­mi­sia kan­nat­taa har­ki­ta tar­kas­ti.

Huip­pu-ur­hei­lun ja opis­ke­lun vä­lil­lä näh­dään edel­leen ym­mär­ret­tä­väs­ti his­to­ri­as­ta kum­pu­a­vaa ris­ti­rii­taa. Vain muu­ta­ma suku­pol­vi sit­ten esi­mer­kik­si juok­si­joi­ta pi­det­tiin jon­kin sor­tin hul­lui­na, epä­ta­val­li­si­na höy­ry­päi­nä, ja jot­kut pis­ti­vät­kin ky­lien koh­dal­la kä­ve­lyk­si jat­kaak­seen taas taa­ja­man ulko­puo­lel­la juos­ten. Kui­ten­kin ihan­teel­li­sis­sa olo­suh­teis­sa, vas­tuul­li­sen opis­ke­li­jan elä­mäs­sä, kum­pi­kaan elä­män­alue ei hait­taa tois­taan. Jous­to­ja ja ym­mär­rys­tä tar­vi­taan sil­ti mo­lem­mil­la ta­hoil­la.

Suo­ma­lai­nen ur­hei­lu­lu­ki­o­jär­jes­tel­mä tar­jo­aa tuh­dit eväät opis­ke­lun ja huip­pu-uin­ti­ur­hei­lun on­nis­tu­neel­le yh­dis­tä­mi­sel­le. Nuo­ruu­den ur­hei­lu-ura on väli­ai­kai­nen vai­he ih­mi­sen elä­män­ku­lus­sa. Sel­vää on, että opis­ke­lu­paik­ka, ak­tii­vi­nen opis­ke­lu ja tut­kin­to ovat usein sekä ta­lou­del­li­ses­ti että hen­ki­ses­ti mer­kit­tä­vää pää­omaa. Moni uin­ti­ur­hei­li­ja on saa­nut ural­leen te­ho­kas­ta pot­kua ja li­sää mie­lek­käi­tä ur­hei­lu­vuo­sia, kun suun­ni­tel­mat ur­hei­lun ulko­puo­lel­la ovat sel­kiy­ty­neet ja kaik­keen te­ke­mi­seen on löy­ty­nyt tasa­pai­no. It­sen­sä ke­hit­tä­mi­nen muus­sa­kin kuin ur­hei­lus­sa moni­puo­lis­taa minä­ku­vaa ja voi vai­kut­taa myön­tei­ses­ti ke­hit­ty­mi­seen myös ur­hei­li­ja­na.

Suo­mi us­koo edel­leen ur­hei­luun, ja kan­sa ja­no­aa me­nes­tys­tä huip­pu-uin­ti­ur­hei­lus­ta. Konk­reet­ti­sia näyt­tö­jä ur­hei­lu­lu­ki­oi­den ja uima­seu­ro­jen yh­teis­toi­min­nan vai­kut­ta­vuu­des­ta ur­hei­lu­lu­ki­oi­den ja huip­pu-uin­ti­ur­hei­lun pe­las­ta­mi­sek­si tar­vi­taan jat­kos­sa­kin.

Lah­den ly­se­on ur­hei­lu­lu­ki­on Melek Ayarci (oik.) voit­ti ylei­sen sar­jan Suo­men mes­ta­ruu­den 200 met­rin sel­kä­uin­nis­sa nuor­ten en­nä­tys­a­jal­la maa­lis­kuus­sa 2016. Ju­lia Bruneau saa­vut­ti prons­sia nuor­ten 100 met­rin va­paa­uin­nis­sa. Li­säk­si tu­le­vai­suu­den masters-ui­ma­rit ui­vat Ari Pal­veen val­men­ta­man Lah­den Uima­seu­ran jouk­ku­ees­sa ylei­sen sar­jan prons­sia. Kuva: Ari Jaak­ko­la

Suo­men mes­ta­ri Melek Ayarci, Jy­väs­ky­län ur­hei­lu­lu­ki­on kas­vat­ti Mimosa Jallow (vas.) ja ho­pe­a­mi­ta­lis­ti Vil­ma Ruot­sa­lai­nen Lap­peen­ran­nas­ta. Kuva: Mika Ruu­su­nen/Suo­men Uima­liit­to ry.

“Opin­to­jen jak­sot­ta­mi­nen nel­jäl­le vuo­del­le on eri­tyi­sen tär­ke­ää kan­sain­vä­li­sel­le hui­pul­le täh­tää­vil­le ur­hei­lu­lu­ki­o­lai­sil­le.”

SPEEDO MASTERS FINLANDSuo­men suu­rin masters-uin­ti­jul­kai­su - Speedon ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015