Uintiurheilun näkökulmasta ei ole lainkaan yhdentekevää, kuinka valtiovalta ohjaa lukioiden ylläpitäjäverkostoa kiristämällä opetuksenjärjestäjille suunnattua rahoitusta. Julkisen talouden kehitys jatkuu alavireisenä, ja lähivuosina toimintakykyisinä pysyvät ne lukiot, jotka pystyvät luomaan taloudellisesti tehokkaita ja lukiopedagogisesti, esimerkiksi yksilölliseen oppimismalliin nojautuvia, toimivia oppilaitosyksiköitä.
Talousongelmista ponnahtaneet lukiokoulutuksen muutokset voi monella tapaa nähdä hyvin myönteisenä ilmiönä. Lukioiden kasvua on toivottu luokattoman lukion toimivuuden näkökulmasta jo pitkään. Vallitseva kehitys edistää urheilevan opiskelijan asemaa kursseja valitessa: urheilun ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuudet paranevat suurenevissa yleislukioissa. Suuressa yleislukioyksikössä urheilija voi oikeilla kurssivalinnoilla rauhoittaa aamuja lajiharjoittelulle.
Kaikille tiheää lukioverkostoa puolustaville perusteeksi lukioiden lakkauttamisille ei riitä maassamuutosta johtuvat paikalliset ikäluokkien pienenemiset, kuntaliitokset ja kuntien heikko taloustilanne. Osalla kansasta todella tuntuu olevan tässäkin asiassa muutosvastarintainen, tiukasti taaksepäin katsova traditio, jossa haikaillaan menneiden vuosikymmenten eläviä mutta sittemmin kuolleita kylä- ja kaupunginosayhteisöjä. Esimerkkinä taloudellisesta tyhjäkäynnistä on ylläpitää seutukunnan keskuksen läheisyydessä toimivaa pientä lukiota, jossa opiskelunsa aloittaa vuosittain esimerkiksi 15 opiskelijaa, ja kunnan vuosittainen syntyvyys on alle kymmenen lasta.
Talousrealiteetit iskeytynevät yhteisvastuullisuuden nimissä myös erityistehtävän saaneisiin, alueellisesti ja lajikulttuurien näkökulmasta sijoitettuihin, urheilulukioihin. Urheilulukiot toimivat yleensä yleislukion yhteydessä omina linjoinaan. Tällä hetkellä Suomessa on 13 urheilulukiota, jotka sijoittuvat maantieteellisesti melko tasaisesti eri puolille maata. Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta ongelmallista on se, että Uudellamaalla toimii ainoastaan kaksi urheilulukiota Helsingissä, vaikka huomattava osa potentiaalisista huippu-urheilijoista asuu jo nyt ja tulevaisuudessa nykyhetkeä korostuneemmin nimenomaan pääkaupunkiseudulla.
Toisen asteen koulutuksen rahoituskeskusteluissa on esitelty, ettei yleislukioiden eikä urheilulukioiden perusrahoitusta maksettaisi jatkossa yli kolme vuotta kestävistä opinnoista. Käytännössä neljälle vuodelle jatkuvat opinnot jäisivät opetuksenjärjestäjän kustannettaviksi. Neljännen opintovuoden rahoituksen loppuminen söisi loven oppilaitoksen kassaan, ja tästä kärsisivät kaikki lukion opiskelijat – nekin, jotka suorittavat ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa.
Opintojen jaksottaminen neljälle vuodelle on erityisen tärkeää kansainväliselle huipulle tähtääville urheilulukiolaisille, jotka joutuvat hakemaan lajinsa suorituspaikkoja kaukaakin. Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu suomalainen urheilulukiojärjestelmä on rakennettu huippu-urheilijoiksi tähtäävien opiskelijoiden eduksi, joten mahdollisia rakenteiden purkamisia kannattaa harkita tarkasti.
Huippu-urheilun ja opiskelun välillä nähdään edelleen ymmärrettävästi historiasta kumpuavaa ristiriitaa. Vain muutama sukupolvi sitten esimerkiksi juoksijoita pidettiin jonkin sortin hulluina, epätavallisina höyrypäinä, ja jotkut pistivätkin kylien kohdalla kävelyksi jatkaakseen taas taajaman ulkopuolella juosten. Kuitenkin ihanteellisissa olosuhteissa, vastuullisen opiskelijan elämässä, kumpikaan elämänalue ei haittaa toistaan. Joustoja ja ymmärrystä tarvitaan silti molemmilla tahoilla.
Suomalainen urheilulukiojärjestelmä tarjoaa tuhdit eväät opiskelun ja huippu-uintiurheilun onnistuneelle yhdistämiselle. Nuoruuden urheilu-ura on väliaikainen vaihe ihmisen elämänkulussa. Selvää on, että opiskelupaikka, aktiivinen opiskelu ja tutkinto ovat usein sekä taloudellisesti että henkisesti merkittävää pääomaa. Moni uintiurheilija on saanut uralleen tehokasta potkua ja lisää mielekkäitä urheiluvuosia, kun suunnitelmat urheilun ulkopuolella ovat selkiytyneet ja kaikkeen tekemiseen on löytynyt tasapaino. Itsensä kehittäminen muussakin kuin urheilussa monipuolistaa minäkuvaa ja voi vaikuttaa myönteisesti kehittymiseen myös urheilijana.
Suomi uskoo edelleen urheiluun, ja kansa janoaa menestystä huippu-uintiurheilusta. Konkreettisia näyttöjä urheilulukioiden ja uimaseurojen yhteistoiminnan vaikuttavuudesta urheilulukioiden ja huippu-uintiurheilun pelastamiseksi tarvitaan jatkossakin.
SPEEDO MASTERS FINLANDSuomen suurin masters-uintijulkaisu - Speedon äänenkannattaja 6.1.2015