Säätyläismiesten piiristä masters-uintiin

Kan­sal­li­nen he­rää­mi­nen oli ta­pah­tu­ma­sar­ja, jo­hon liit­tyi kan­sa­lais­ten jouk­ko­jär­jes­täy­ty­mi­nen. Kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan syn­nys­sä myös uin­nin kan­sa­lais­toi­min­nal­la oli oma mer­ki­tyk­sen­sä, sil­lä se tar­jo­si uin­nis­ta kiin­nos­tu­neil­le väy­län sää­ty-yh­teis­kun­nas­ta er­kaan­tu­mi­sel­le.

Kuopion-tapaus

Uin­nin toi­mi­joi­den tär­ke­ä­nä mo­tii­vi­na oli fil­ant­roop­pi­nen arvo­poh­ja, jos­sa ylä­luok­kai­set mie­het ha­lu­si­vat saat­taa uima­tai­toa ta­val­li­sen kan­san, eri­tyi­ses­ti nuor­ten, kes­kuu­teen.

 Te­ol­lis­tu­mi­sen, lii­ke-elä­män ja jul­ki­sen hal­lin­non kas­vun myö­tä ih­mis­ten maas­sa­muut­to maa­seu­dul­ta kau­pun­kei­hin li­sään­tyi. Liik­ku­vuu­den seu­rauk­se­na myös kuo­pi­o­lai­nen uin­ti sai uu­sien toi­mi­joi­den mu­ka­na vai­kut­tei­ta muu­al­ta maas­ta.

Työ­läis­per­hei­den lap­set kyt­key­tyi­vät Kuo­pi­os­sa vuon­na 1904 pe­rus­tet­tuun por­va­ril­li­seen uima­seu­raan en­nen kaik­kea uima­kou­lu­toi­min­nan kaut­ta. Huo­li­mat­ta sii­tä, että työ­läis­per­hei­den lap­set liit­tyi­vät uima­kou­lun kaut­ta uima­seu­raan, hei­dän van­hem­pan­sa ei­vät liit­ty­neet seu­raan.

Si­säl­lis­so­dan vä­lit­tö­mis­sä jäl­ki­seu­raa­muk­sis­sa kuo­pi­o­lai­nen uin­ti kan­sa­lais­toi­min­ta­na ei ja­kau­tu­nut esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ta­paan työ­läis­uin­tiin ja por­va­ril­li­seen uin­tiin. Jäl­ki­kä­teen syyk­si voi esi­mer­kik­si ar­vi­oi­da sen, että Kuo­pi­os­sa väl­tyt­tiin hy­vin ve­ri­sil­tä sota­ta­pah­tu­mil­ta.

1950-lu­vun alus­sa TUL kiin­nos­tui uin­ti­toi­min­nan käyn­nis­tä­mi­ses­tä Kuo­pi­os­sa. Kau­pun­gin te­ol­li­suu­den moni­puo­lis­tu­mi­nen, vä­es­tö­mää­rän kas­vu ja työ­väen­liik­keen vah­vis­tu­mi­nen tar­jo­si­vat työ­läis­uin­nin kan­sa­lais­toi­min­nal­le kas­vu­e­del­ly­tyk­siä.

Vuon­na 1966 pe­rus­tet­tu työ­läis­uima­seu­ra ver­kos­toi­tui jä­sen­ten­sä am­mat­ti­yh­dis­tys­liik­keen ja työ­väen­jär­jes­tö­jen jä­se­nyyk­sien vä­li­tyk­sel­lä va­sem­mis­to­lai­seen jär­jes­tö- ja puo­lu­e­kent­tään.

Uin­nin har­ras­ta­ja­mää­riin al­koi 1970-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en vai­kut­taa lii­kun­ta­kult­tuu­rin voi­ma­kas eriy­ty­mis­ke­hi­tys. Kuo­pi­on vah­vat la­jit, ku­ten jää­kiek­ko ja jal­ka­pal­lo, vä­hen­si­vät osal­taan poi­kien oh­jau­tu­mis­ta uin­ti­har­ras­tuk­seen. La­jien vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa uin­nil­la on ol­lut kui­ten­kin vah­vuu­ten­sa, kos­ka uin­ti on ol­lut hal­pa har­ras­tus.

Lii­kun­ta­kult­tuu­riin eriy­ty­mis­ke­hi­tys on vai­kut­ta­nut myös uin­tia edus­ta­nei­den seu­ro­jen si­säl­lä, sil­lä uin­ti, vesi­pal­lo ja tai­to­uin­ti sekä uppo­pal­lo, rä­py­lä­uin­ti ja su­kel­lus­suun­nis­tus ovat osit­tain kamp­pail­leet sa­mois­ta har­ras­ta­jis­ta.

Muuttuva uinnin kansalaistoiminnan tavoitteellisuus

Kuo­pi­o­ta ym­pä­röi­vät jär­vet ovat vai­kut­ta­neet kuo­pi­o­lai­sen uin­nin vah­vaan pai­kal­li­seen ase­maan. Uima­lai­tos­ten ja -huo­nei­den sekä uima­ran­to­jen var­hai­nen ra­ken­ta­mi­nen Kuo­pi­oon liit­tyi yh­tääl­tä kas­va­van te­ol­li­suus­työ­vä­es­tön hy­gie­ni­as­ta huo­leh­ti­mi­seen.

Toi­saal­ta ve­teen teh­dyil­lä ra­ken­nel­mil­la oli mat­kai­lul­lis­ta veto­voi­maa. Sa­no­ma­leh­tien yleis­ty­mi­sen myö­tä tie­to eri puo­lil­la ta­pah­tu­neis­ta huk­ku­mi­sis­ta le­vi­si ja ih­mis­ten ym­mär­rys uima­tai­don tar­peel­li­suu­des­ta li­sään­tyi.

Val­koi­ses­sa Suo­mes­sa uin­nin teh­tä­vä­nä oli 1920–1930-lu­vuil­la osal­taan kas­vat­taa maan­puo­lus­tus­kel­poi­sia mie­hiä. Val­lal­la oli kä­si­tys, että so­ti­lai­den fyy­si­nen kun­to rat­kai­see so­dan lop­pu­tu­lok­sen. Kuo­pi­os­sa vah­vas­ti toi­mi­neen suo­je­lus­kun­ta­uin­nin mer­ki­tys por­va­ril­li­sen uin­nin kan­nal­ta oli hyö­dyl­li­nen: suo­je­lus­kun­ta­uin­ti toi­mi väy­lä­nä uima­seu­ran kil­pai­lu- ja muu­hun toi­min­taan.

Edel­leen toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen vuo­si­na 1945–1968 kuo­pi­o­lai­sen uin­nin kan­sa­lais­toi­min­nan pai­no­pis­te oli edel­leen sel­väs­ti uima­o­pe­tus- ja hen­gen­pe­las­tus­työs­sä. Kil­pa­uin­ti kiin­nos­ti kuo­pi­o­lai­sia uin­ti­ak­tii­ve­ja, mut­ta muu­al­le maa­han ra­ken­net­tu­jen uima­hal­lien myö­tä alu­eel­li­set erot har­joit­te­lu­olo­suh­teis­sa ja si­ten myös tu­lok­sis­sa il­me­ni­vät sel­väs­ti.

Vuon­na 1969 val­mis­tu­neen uima­hal­lin myö­tä kan­sa­lais­toi­mi­joi­den vas­tuul­la ol­lut uima­o­pe­tus­työ siir­tyi kau­pun­gin teh­tä­väk­si. Kan­sal­li­ses­ti uima­o­pe­tus- ja hen­gen­pe­las­tus­työn eriyt­tä­mi­nen uima­seu­ras­ta ta­pah­tui var­sin myö­hään.

Kuo­pi­o­lais­ten uin­nin kan­sa­lais­toi­mi­joi­den yh­te­nä, jos­kin vä­häi­se­nä, ta­voit­tee­na on ol­lut edis­tää kun­to­uin­ti­har­ras­tus­ta Kan­san­uin­tei­hin osal­lis­tu­mal­la ja suh­tau­tu­mal­la myön­tei­ses­ti muun mu­as­sa 1950-lu­vul­la paik­ka­kun­nal­la or­ga­ni­soi­tu­nee­seen tal­vi­uin­ti­toi­min­taan. Kiin­nos­tus kun­to­lii­kun­taan hei­jas­tui kuo­pi­o­lai­sen uin­nin kan­sa­lais­toi­min­taan eri­tyi­ses­ti 1970-lu­vul­la.

Työ­läis­uima­seu­ra toi­mi pon­nek­kaas­ti kun­to­uin­nin edis­tä­mi­sek­si, mut­ta nämä pyr­ki­myk­set syr­jäy­tet­tiin kil­pa­uin­nin tiel­tä. Sik­si kun­to­uin­ti­toi­min­ta eriy­tyi uima­seu­ran ulko­puo­li­sek­si, laa­juu­del­taan huo­mat­ta­van suu­rek­si toi­min­nak­si. Työ­läis­ur­hei­lun näkö­kul­mas­ta vie­lä 1970-lu­vul­la kil­pa­ur­hei­lun näh­tiin kah­lit­se­van tiu­koil­la sään­nöil­lään lii­kun­nan moni­puo­li­suut­ta.

Järjestökulttuurista eriytyneeseen ympäristöön

Kuo­pi­o­lai­sen uima­seu­ra­toi­min­nan alku­vuo­sien vaa­ti­mat­to­mat olo­suh­teet, ta­lou­del­li­set on­gel­mat ja epä­va­kaa po­liit­ti­nen ti­lan­ne ai­heut­ti­vat aal­to­lii­ket­tä laji­toi­min­nois­sa. Kuo­pi­o­lai­sen uin­nin kan­sa­lais­toi­mi­jat ovat vä­lit­tä­neet aat­tei­ta, ide­oi­ta ja aja­tuk­sia ym­pä­röi­väs­tä yh­teis­kun­nas­ta. Suun­ta on ol­lut myös päin­vas­tai­nen.

Val­tio al­koi kiin­nos­tua ur­hei­lus­ta laa­jem­min Suo­men it­se­näis­ty­mi­nen myö­tä. Sitä en­nen lii­kun­nas­ta vas­ta­si­vat lä­hin­nä ur­hei­lu­seu­rat. To­sin voi­mis­te­lun- ja kan­sa­kou­lun­o­pet­ta­jat te­ki­vät mer­kit­tä­vää työ­tä le­vit­tä­es­sään lii­kun­ta­kult­tuu­ria ja so­si­aa­lis­ta­es­saan lap­sia lii­kun­taan.

Uin­nin kan­nal­ta oli tär­ke­ää, että kun­nal­li­nen ur­hei­lu­lau­ta­kun­ta syn­tyi oh­jaa­maan jul­kis­ta lii­kun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­mis­ta, kos­ka uin­nin kan­sa­lais­toi­min­ta ei tul­lut enää toi­meen ti­la­päi­sil­lä avus­tuk­sil­la. Vaik­ka uima­seu­ran toi­min­ta pe­rus­tui va­paa­eh­toi­suu­teen, Kuo­pi­on kau­pun­ki oli lii­kun­ta­kult­tuu­ris­sa vah­va toi­mi­ja. Kuo­pi­on uima­hal­lin ra­ken­nus­pää­tös oli osoi­tus sii­tä, kuin­ka suu­ri mer­ki­tys kan­sa­lais­toi­min­nan ak­tii­vi­suu­del­la oli uima­hal­lin ra­ken­ta­mis­rat­kai­suis­sa.

Ur­hei­lun toi­min­ta­jär­jes­tel­miä alet­tiin ke­hit­tää laa­jas­ti 1960-lu­vul­la. Kuo­pi­os­sa oppi­lai­tok­set kyt­key­tyi­vät kil­pa­uin­tiin vuon­na 1975, kun paik­ka­kun­nal­la käyn­nis­tyi uin­ti­kes­kus, jos­sa so­vi­tet­tiin yh­teen uin­ti­har­joit­te­lua, pe­rus- ja am­mat­ti- ja lu­ki­o­kou­lu­tus­ta.

Uin­ti ke­hit­tyi no­pe­as­ti ver­rat­tu­na mo­niin mui­hin ur­hei­lu­la­jei­hin, joi­den olo­suh­teis­sa ei ta­pah­tu­nut yhtä mer­kit­tä­vää muu­tos­ta. Uima­hal­lien mer­ki­tys myös ter­vey­den edis­tä­mi­sel­le ja eri­tyis­lii­kun­nal­le ym­mär­ret­tiin var­hain. Vaik­ka uima­hal­lien ur­hei­lul­le tuo­mat edut ym­mär­ret­tiin, sa­mal­la tuo­tiin esiin myös so­si­aa­li­set ja ter­vey­del­li­set sei­kat.

Uin­nis­sa ei muun ur­hei­lun ta­voin pelk­kä yk­si­lön lah­jak­kuus tai an­ka­ra har­joit­te­lu tuo­ta me­nes­tys­tä, vaan li­säk­si tar­vi­taan tuki­jär­jes­tel­miä asi­an­tun­ti­joi­neen. Myös kuo­pi­o­lai­set uima­seu­rat ovat saa­neet tu­ek­seen taus­ta­or­ga­ni­saa­ti­oi­ta, ku­ten laji­lii­ton ja kes­kus­jär­jes­töt.

Ko­ko­nai­suu­te­na uin­nis­ta on muo­dos­tu­nut 2010-lu­vul­le tul­ta­es­sa yksi suo­ma­lais­ten suo­si­tuim­mis­ta lii­kun­ta­muo­dois­ta, jon­ka har­ras­ta­mi­nen ei ra­joi­tu pel­käs­tään uima­hal­lei­hin. Tut­ki­mus laa­jo­jen kan­san­ker­ros­ten moni­säi­kei­ses­tä uin­ti­kult­tuu­ris­ta oli­si ter­ve­tul­lut lisä har­va­lu­kuis­ten aka­tee­mis­ten uin­ti- ja kyl­py­lä­kult­tuu­ria kä­sit­te­le­vien te­os­ten jouk­koon.