Masters-uimarin harjoittelu ja lepo

Tommy Rundgren 30.10.2013

Olen ol­lut ak­tii­vi­ses­ti kil­pa­uin­nis­sa mu­ka­na jo 35 vuot­ta ja olen koh­dan­nut niin on­nis­tu­nei­ta kuin epä­on­nis­tu­nei­ta­kin kil­pai­lu­kau­sia. Mi­nul­la on hen­ki­lö­koh­tais­ta ko­ke­mus­ta ak­tii­vi­uin­ti- ja masters-vuo­sil­ta myös yli­ra­si­tus­ti­las­ta, min­kä ta­kia ha­lu­sin hie­man ker­toa ko­ke­muk­sis­ta­ni le­von ja ra­si­tuk­sen suh­tees­ta eten­kin masters-ui­ma­reil­la.

Masters-ui­ma­rei­den elä­män­ti­lan­teet ja ur­hei­lu­taus­tat ovat hy­vin eri­lai­sia, jo­ten suo­raa ver­tai­lua tai oh­jeis­tus­ta eri hen­ki­löi­den kes­ken on lä­hes mah­do­ton­ta teh­dä. On tär­ke­ää huo­mi­oi­da työ­e­lä­män tuo­mat hen­ki­set ja fyy­si­set ra­si­tuk­set, kos­ka myös ne vai­kut­ta­vat ko­ko­nai­suu­teen. Pe­rus­peri­aat­teet ur­hei­lus­sa ovat kui­ten­kin kai­kil­le sa­mat. Ke­hi­tyk­seen ja tu­los­ten te­ke­mi­seen vai­kut­ta­vat kol­me pää­koh­taa: har­joit­te­lu, lepo ja ra­vin­to. Usein aja­tel­laan, että se, joka tree­naa mää­räl­li­ses­ti ja te­hol­li­ses­ti eni­ten, voit­taa ki­sat. Itse olen täs­tä täy­sin eri miel­tä ja väi­tän, että kul­ta­mi­ta­lit kor­jaa ui­ma­ri, joka tree­naa vii­saim­min ja kuun­te­lee omaa ke­ho­aan. Tämä ko­ros­tuu eri­tyi­ses­ti masters-ur­hei­lus­sa.

Iän kart­tu­es­sa le­von mer­ki­tys ko­ros­tuu. Tie­tys­sä iäs­sä (vaih­te­lee pal­jon eri hen­ki­löi­den vä­lil­lä) ei enää voi­da ta­voi­tel­la var­si­nais­ta tu­los­ke­hi­tys­tä. Ol­koon suo­ri­tus­ky­vyn ke­hit­tä­mi­nen masters-iäs­sä ”ala­mäen loi­ven­ta­mis­ta”. Masters-uin­nin pyr­ki­myk­se­nä on jär­ke­väs­ti aja­tel­tu­na hi­das­taa suo­ri­tus­ky­vyn ja si­ten tu­los­kun­non heik­ke­ne­mis­tä har­joit­te­le­mal­la vii­saas­ti riit­tä­vää le­poa unoh­ta­mat­ta. Us­kon, että mo­net suo­ma­lai­set masters-ui­ma­rit ovat tä­män unoh­ta­neet; tyy­pil­lis­tä on har­joit­te­lu ko­ne­mai­ses­ti en­nal­ta laa­dit­tu­jen oh­jel­mien tai ta­voit­tei­den mu­kai­ses­ti, omaa ke­hoa kuun­te­le­mat­ta.

On eri­tyi­sen tär­ke­ää muis­taa, että yk­sit­täi­sen har­joi­tuk­sen tai vaik­ka ko­ko­nai­sen tree­ni­vii­kon vä­liin jät­tä­mi­nen ei vie­lä pi­laa kau­den pää­kil­pai­lua. Kau­den to­sin voi pi­la­ta tree­naa­mal­la ko­vaa ja suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti, vaik­ka keho ei ole pa­lau­tu­nut edel­li­sis­tä­kään har­joi­tus­vii­kois­ta. Jos tree­neis­sä tun­tuu, että ei ole pa­lau­tu­nut, niin us­kal­let­ta­va pi­tää yksi tai kak­si lepo­päi­vää. Van­ha vii­saus on, että kun­to kas­vaa le­vos­sa. Jos jat­ku­vas­ti kuor­mi­tat ke­ho­a­si il­man kun­non pa­lau­tu­mis­ta,  tu­lok­se­na on yli­ra­si­tus­tila, joka voi pi­la­ta koko kau­den työn.

Odot­ta­ma­ton tree­ni­tau­ko (=pak­ko­lepo) ei vält­tä­mät­tä ole aina ka­tast­ro­fi, jos­ta seu­raa­vas­sa yksi esi­merk­ki omal­ta koh­dal­ta­ni: Olin se­los­ta­mas­sa vuon­na 2009 Roo­mas­sa ylei­sen sar­jan MM-uin­te­ja rei­lu kuu­kau­si en­nen Cadizin Masters EM-ki­so­ja. Roo­mas­sa ui­maan pää­si­vät vain ki­sois­sa kil­pai­le­vat uin­ti­ur­hei­li­jat, eli edes­sä oli pa­kol­li­nen rei­lun vii­kon tree­ni­tau­ko. Vä­liin jäi siis yksi kau­den ko­vim­mak­si suun­ni­tel­luis­ta tree­ni­vii­kois­ta. Olin ai­van var­ma, että omat kau­den pää­ki­sat oli­si tauon ta­kia pi­lal­la. Roo­mas­ta pa­lat­tu­a­ni jat­koin tree­ne­jä­ni ai­van kuin mi­tään ei oli­si ta­pah­tu­nut. Pää­tin olla stres­saa­mat­ta tree­ni­tauos­ta. Tu­lok­se­na oli Cadizissa koko masters-ura­ni ko­vim­mat tu­lok­set ja muun mu­as­sa 100 met­rin va­paa­uin­nin hen­ki­lö­koh­tai­nen en­nä­tys, 41-vuotiaana. On siis hyvä muis­taa, että so­peu­tu­mal­la hen­ki­ses­ti odot­ta­mat­to­maan tree­ni­tau­koon, sii­tä voi olla tu­los­kun­nol­le etua.

Lo­puk­si ha­lui­sin vie­lä huo­mi­oi­da kes­kei­sen asi­an: kes­ki­ty aina jo­kai­seen har­joi­tuk­seen mah­dol­li­sim­man hy­vin. Kes­ki­ty tek­niik­kaan ja oi­kei­siin teho­a­lu­ei­siin. Var­sin­kin työssäkäyvillä har­joit­te­luun käy­tös­sä ole­va aika hy­vin ra­jal­lis­ta, jo­ten se kan­nat­taa hyö­dyn­tää te­hok­kaas­ti.

Tree­ni-iloa ja riit­tä­vää le­poa!

“Jos jat­ku­vas­ti kuor­mi­tat ke­ho­a­si il­man kun­non pa­lau­tu­mis­ta,  tu­lok­se­na on yli­ra­si­tus­tila, joka voi pi­la­ta koko kau­den työn.”

SPEEDO MASTERS FINLANDSuo­men suu­rin masters-uin­ti­jul­kai­su - Speedon ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015