Tero Matkaniemi

Järvenpää

Tero Mat­ka­nie­mi on syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa 31.5.1972 ja asuu Jär­ven­pääs­sä. Hä­nen isän­sä on Vei­jo Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1941) ja äi­tin­sä Eli­na Mat­ka­nie­mi (omaa su­ku­aan Ko­mu­lai­nen, syn­ty­nyt Son­ka­jär­vel­lä vuon­na 1941). Tero Mat­ka­nie­men si­sar on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri Tui­ja Ri­to­la (omaa su­ku­aan Mat­ka­nie­mi, syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1967).

Mat­ka­nie­men puo­li­so on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri Rii­na Mat­ka­nie­mi (omaa su­ku­aan Ko­po­nen, syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1981). Tero Mat­ka­nie­men lap­set ovat Vil­ja­mi Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Kou­vo­las­sa vuon­na 2006), Vie­na Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Lah­des­sa vuon­na 2010), Art­tu­ri Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Lah­des­sa vuon­na 2012), Hil­ja Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Jär­ven­pääs­sä vuon­na 2015) ja Il­ma­ri Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Jär­ven­pääs­sä vuon­na 2018).

Tero Mat­ka­nie­men isänisä oli Ro­bert Mat­ka­nie­mi (en­ti­nen nimi Pro­hor Ti­miev, syn­ty­nyt Ma­ja­va­lah­des­sa Vie­nan Kar­ja­las­sa vuon­na 1904) ja isän­äiti Anna-Ma­ria Mat­ka­nie­mi (omaa su­ku­aan Kiis­ki­nen, syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1902). Mat­ka­nie­men äi­din­isä oli Vil­jo Ko­mu­lai­nen (syn­ty­nyt Son­ka­jär­vel­lä vuon­na 1911) ja äi­din­äiti Aini Ko­mu­lai­nen (omaa su­ku­aan Hut­tu­nen, syn­ty­nyt Son­ka­jär­vel­lä vuon­na 1917).

Opinnot

Mat­ka­nie­mi väit­te­li fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si Suo­men his­to­ri­an alal­ta Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta vuon­na 2011. Hän val­mis­tui fi­lo­so­fi­an li­sen­si­aa­tik­si Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 2004. Joh­ta­mis­tai­don eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­non Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti vuon­na 2004. Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti ope­tus­hal­lin­non tut­kin­non vuon­na 2000. Hän val­mis­tui fi­lo­so­fi­an mais­te­rik­si Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 1999. Mat­ka­nie­mi suort­ti yli­op­pi­las­tut­kin­non Ii­sal­men ly­se­os­sa ke­vääl­lä 1991. Pe­rus­kou­lua Mat­ka­nie­mi kävi Ii­sal­mes­sa Ju­ha­ni Ahon ylä­as­teel­la vuo­si­na 1985–1988 (7.–9. luok­ka) ja Kes­kus­tan ala-as­teel­la vuo­si­na 1979–1985 (1.–6. luok­ka).

Liikuntakulttuuria käsittelevä kirjallinen tuotanto
Työ

Ny­kyi­ses­sä työs­sään Lah­den ly­se­on reh­to­ri­na Mat­ka­nie­mi aloit­ti 1. elo­kuu­ta 2015. Lah­den ly­se­os­sa on yleis- ja ai­kuis­lin­jan li­säk­si ur­hei­lun sekä luon­non­tie­tei­den, ma­te­ma­tii­kan ja tek­no­lo­gi­an val­ta­kun­nal­li­set eri­tyis­teh­tä­vät. Vuo­si­na 2012–2015 Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li Hel­sin­gin uu­den yh­teis­kou­lun reh­to­ri­na, osa­ke­yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ja sää­ti­ön asia­mie­he­nä. Mat­ka­nie­mi toi­mi vuo­si­na 2007–2012 Lah­den ly­se­on lu­ki­on reh­to­ri­na. Mat­ka­nie­mi oli vuo­si­na 2004–2007 Kuu­san­kos­ken lu­ki­oi­den (Kuu­saan lu­kio ja Voik­kaan lu­kio) reh­to­ri­na. Lu­ki­on reh­to­ri­na Mat­ka­nie­mi aloit­ti Män­ty­har­jun lu­ki­os­sa vuo­si­na 2002–2004. Vuo­si­na 1999–2002 Mat­ka­nie­mi oli his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­opin leh­to­ri­na Kuop­pa­kan­kaan ylä­as­teel­la Var­kau­des­sa.

Luottamustoimet

Suo­men Uima­lii­ton hal­li­tuk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na ja työ- ja ta­lous­va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä Mat­ka­nie­mi vai­kut­ti vuo­si­na 2013–2015. Vaa­li­val­mis­te­lu­toi­mi­kun­nas­sa Mat­ka­nie­mi toi­mi vuon­na 2014. Uima­lii­ton hal­li­tuk­ses­sa Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li vuo­si­na 2012–2016. Mat­ka­nie­mi toi­mi uima­lii­ton ku­rin­pito­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­det 2017–2021. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran hal­li­tuk­ses­sa vuo­si­na 2008–2012. Vuo­des­ta 2015 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on ol­lut Päi­jät-Hä­meen ur­hei­lu­a­ka­te­mi­an joh­to­ryh­män jä­sen. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut lah­te­lai­sen Spee­do Mas­ters Fin­lan­din ry:n pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2013 al­ka­en. Mat­ka­nie­mi on yksi Spee­do Mas­ters Fin­land ry:n kol­mes­ta pe­rus­ta­ja­jä­se­nes­tä. Mat­ka­nie­mi toi­mi Ky­men 4H -yh­dis­tyk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2004–2007. Eeva Ran­ta­sen sää­ti­ön hal­li­tuk­ses­sa hän on vai­kut­ta­nut vuo­si­na 2007–2012 ja edel­leen vuo­des­ta 2015 al­ka­en.

Uintiharrastus

Mat­ka­nie­men uin­ti­har­ras­tus al­koi Ii­sal­men Ui­ma­reis­sa vuon­na 1981. Vuon­na 1983 hän saa­vut­ti 11-vuo­ti­ai­den poi­kien Sini­viit­ta-prons­sia 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa. Mat­ka­nie­men har­ras­tuk­sel­lis-kil­pai­lul­li­nen uin­ti­ura päät­tyi hei­nä­kuus­sa 1990, jol­loin hän ui Jy­väs­ky­läs­sä nuor­ten SM-ki­sois­sa SVUL:n (Suo­men Val­ta­kun­nan Ur­hei­lu­lii­ton) Poh­jois-Sa­von pii­rin ylei­sen sar­jan en­nä­tyk­sen 100 met­rin va­paa­uin­nis­sa vies­tin aloi­tus­o­suu­del­la ajal­la 54,94 (50 met­rin rata). Mat­ka­nie­men edus­ta­ma Kuo­pi­on Uima­seu­ran vies­ti­jouk­kue saa­vut­ti 18-vuo­ti­ai­den nuor­ten SM-prons­sia. Mat­ka­nie­mi osal­lis­tui va­rus­mies­ai­ka­na uin­nin Suo­men hal­li­mes­ta­ruus­kil­pai­lui­hin ja si­joit­tui kuu­den­nek­si 50 met­rin rin­ta­uin­nis­sa tam­mi­kuus­sa 1994. Kai­nuun Pri­kaa­tin ur­hei­lu­jouk­ku­een va­rus­mie­he­nä Mat­ka­nie­mi voit­ti So­ti­las­ur­hei­lu­lii­ton uin­ti­mes­ta­ruu­den Ou­lus­sa maa­lis­kuus­sa 1994 ja sai Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien uin­nin suur­mes­ta­ri­mer­kin nu­me­rol­la 183.

Mat­ka­nie­mi aloit­ti mas­ters-uin­ti­har­ras­tuk­sen 35-vuo­ti­aa­na vuon­na 2007. Mat­ka­nie­mi on mas­ters-uin­nin Eu­roo­pan mes­ta­ri (Ca­diz 2009, Jal­ta 2011, Kranj 2018) ja maa­il­man­en­nä­tys­ui­ma­ri (Oulu 2009) Lah­den Ka­le­van ja Spee­do Mas­ters Fin­lan­din vies­ti­jouk­ku­eis­sa. Mat­ka­nie­mi on ui­nut 100 met­rin rin­ta­uin­nis­sa Poh­jois­mai­den mas­ters-en­nä­tyk­sen 41-vuo­ti­aa­na ajal­la 1.06,60 (25 met­rin rata, Tuu­su­la 2013). Mat­ka­nie­mi on ui­nut Suo­men mas­ters-en­nä­tyk­sen muun mu­as­sa 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa 37-vuo­ti­aa­na ajal­la 25,49 (25 met­rin rata, Oulu 2009). Mat­ka­nie­mi on ui­nut 37-vuo­ti­aa­na 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 29,51 (25 met­rin rata, Oulu 2009). 50-vuo­ti­aa­na hän on ui­nut 100 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 1.11,39 (25 met­rin rata, Tal­lin­na 2022) ja 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 31,86 (25 met­rin rata, Viim­si 2022).

Vuo­des­ta 2014 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on edus­ta­nut Spee­do Mas­ters Fin­lan­dia. Ai­kai­sem­mat seu­rat oli­vat Lah­den Ka­le­va (2007–2013), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (2004–2006), Mik­ke­lin Uima­seu­ra (2003), Var­kau­den Ui­ma­rit (1999–2002), Joen­suun Uima­seu­ra (1991–1995), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (1990–1991) ja Ii­sal­men Ui­ma­rit (1980–1989, 1996–1998).

Mat­ka­nie­mi voit­ti 20 pe­räk­käis­tä avan­to­uin­nin Suo­men mes­ta­ruut­ta vuo­si­na 1996–2015. Hän osal­lis­tui SM-ki­soi­hin ja voit­ti mes­ta­ruu­den myös vuon­na 2017. Mat­ka­nie­mi on vii­sin­ker­tai­nen avan­to­uin­nin maa­il­man­mes­ta­ri Hel­sin­gis­tä (2000), Jy­väs­ky­läs­tä (2001), Muo­ni­os­ta (2004), Ou­lus­ta (2006) ja Jur­ma­las­ta (2012). Avan­to­uin­nis­sa Mat­ka­nie­mi on edus­ta­nut Joen­suun Jää­kar­hu­ja.

Huomionosoitukset

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö myön­si Mat­ka­nie­mel­le Suo­men lii­kun­ta­kult­tuu­rin ja ur­hei­lun an­si­o­mi­ta­lin vuon­na 2016. Suo­men Uima­liit­to myön­si Mat­ka­nie­mel­le an­si­o­mer­kin nu­me­ro 270. vuon­na 2018. Suo­men Uima­lii­ton kul­tai­sen pla­ke­tin Mat­ka­nie­mi sai vuon­na 2012. Joen­suun Jää­kar­hut myön­si Mat­ka­nie­mel­le Jää­kar­hu­mi­ta­lin (nu­me­ro 2.) vuon­na 2009.

Lah­den Ka­le­va si­joit­tui seit­se­män­nek­si hal­li-SM-ki­so­jen 4 x 50 met­rin hal­li-SM-ki­so­jen seka­uin­ti­vies­tis­sä loka­kuus­sa 2011. Ku­vas­sa Pet­te­ri Leh­ti­nen (rin­ta­uin­ti), Tero Mat­ka­nie­mi (per­hos­uin­ti), Niko Kor­ho­nen (va­paa­uin­ti) ja Olli Kok­ko (sel­kä­uin­ti). Jouk­ku­een aika oli 1.44,47 (Kok­ko 27,18, Leh­ti­nen 28,38, Mat­ka­nie­mi 25,92 ja Kor­ho­nen 22,99).

“Mas­ters-ui­ma­ri­na ura ei ole jat­ku­vas­ti ol­lut nou­su­joh­teis­ta, eikä se ole ol­lut ta­voit­tee­na­kaan.  – Ee var­sin­kaan mit­tään tur­hia kilo­met­re­jä!”

SPEE­DO MAS­TERS FIN­LANDSuo­men suu­rin mas­ters-uin­ti­jul­kai­su - Spee­don ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015