Tero Matkaniemi

Järvenpää

Tero Mat­ka­nie­mi on syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa 31.5.1972 ja asuu Jär­ven­pääs­sä. Hä­nen isän­sä on Vei­jo Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1941) ja äi­tin­sä Eli­na Mat­ka­nie­mi (omaa su­ku­aan Ko­mu­lai­nen, syn­ty­nyt Son­ka­jär­vel­lä vuon­na 1941). Tero Mat­ka­nie­men si­sar on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri (Ou­lun yli­o­pis­to) Tui­ja Ri­to­la (omaa su­ku­aan Mat­ka­nie­mi, syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1967).

Mat­ka­nie­men puo­li­so on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri (Hel­sin­gin yli­o­pis­to) Rii­na Mat­ka­nie­mi (omaa su­ku­aan Ko­po­nen, syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1981). Tero Mat­ka­nie­men lap­set ovat Res­sun lu­ki­on opis­ke­li­ja Vil­ja­mi Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Kou­vo­las­sa vuon­na 2006) ja kou­lu­lai­set Vie­na Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Lah­des­sa vuon­na 2010), Art­tu­ri Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Lah­des­sa vuon­na 2012), Hil­ja Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Jär­ven­pääs­sä vuon­na 2015) ja Il­ma­ri Mat­ka­nie­mi (syn­ty­nyt Jär­ven­pääs­sä vuon­na 2018).

Tero Mat­ka­nie­men isänisä oli Ro­bert Mat­ka­nie­mi (nimi en­nen vuot­ta 1921 Pro­hor Ti­miev, syn­ty­nyt Ma­ja­va­lah­des­sa Vie­nan Kar­ja­las­sa vuon­na 1904) ja isän­äiti Anna-Ma­ria Mat­ka­nie­mi (omaa su­ku­aan Kiis­ki­nen, syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa vuon­na 1902). Mat­ka­nie­men äi­din­isä oli Vil­jo Ko­mu­lai­nen (syn­ty­nyt Son­ka­jär­vel­lä vuon­na 1911) ja äi­din­äiti Aini Ko­mu­lai­nen (omaa su­ku­aan Hut­tu­nen, syn­ty­nyt Son­ka­jär­vel­lä vuon­na 1917).

Opinnot

Mat­ka­nie­mi väit­te­li fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si Suo­men his­to­ri­an alal­ta Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta vuon­na 2011. Hän val­mis­tui fi­lo­so­fi­an li­sen­si­aa­tik­si Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 2004. Joh­ta­mis­tai­don eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­non Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti vuon­na 2004. Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti ope­tus­hal­lin­non tut­kin­non vuon­na 2000. Hän val­mis­tui fi­lo­so­fi­an mais­te­rik­si Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 1999. Mat­ka­nie­mi suort­ti yli­op­pi­las­tut­kin­non Ii­sal­men ly­se­os­sa ke­vääl­lä 1991. Pe­rus­kou­lua Mat­ka­nie­mi kävi Ii­sal­mes­sa Ju­ha­ni Ahon ylä­as­teel­la vuo­si­na 1985–1988 ja Kes­kus­tan ala-as­teel­la vuo­si­na 1979–1985.

Liikuntakulttuuria käsittelevä kirjallinen tuotanto
Työ

Ny­kyi­ses­sä työs­sään Lah­den ly­se­on reh­to­ri­na Mat­ka­nie­mi aloit­ti 1. elo­kuu­ta 2015. Lah­den ly­se­os­sa on yleis- ja ai­kuis­lin­jan li­säk­si ur­hei­lun sekä luon­non­tie­tei­den, ma­te­ma­tii­kan ja tek­no­lo­gi­an val­ta­kun­nal­li­set eri­tyis­teh­tä­vät. Vuo­si­na 2012–2015 Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li Hel­sin­gin uusi yh­teis­kou­lu Oy:n reh­to­ri­na, osa­ke­yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ja sää­ti­ön asia­mie­he­nä. Mat­ka­nie­mi toi­mi vuo­si­na 2007–2012 Lah­den ly­se­on lu­ki­on reh­to­ri­na. Mat­ka­nie­mi oli vuo­si­na 2004–2007 Kuu­san­kos­ken lu­ki­oi­den (Kuu­saan lu­kio ja Voik­kaan lu­kio) reh­to­ri­na. Lu­ki­on reh­to­ri­na Mat­ka­nie­mi aloit­ti Män­ty­har­jun lu­ki­os­sa vuo­si­na 2002–2004. Vuo­si­na 1999–2002 Mat­ka­nie­mi oli his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­opin leh­to­ri­na Kuop­pa­kan­kaan ylä­as­teel­la Var­kau­des­sa.

Luottamustoimet

Suo­men Uima­lii­ton hal­li­tuk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na ja työ- ja ta­lous­va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä Mat­ka­nie­mi vai­kut­ti vuo­si­na 2013–2015. Vaa­li­val­mis­te­lu­toi­mi­kun­nas­sa Mat­ka­nie­mi toi­mi vuon­na 2014. Uima­lii­ton hal­li­tuk­ses­sa Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li vuo­si­na 2012–2016. Mat­ka­nie­mi toi­mi uima­lii­ton ku­rin­pito­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­det 2017–2021. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran hal­li­tuk­ses­sa vuo­si­na 2008–2012. Vuo­des­ta 2015 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on ol­lut Päi­jät-Hä­meen ur­hei­lu­a­ka­te­mi­an joh­to­ryh­män jä­sen. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut lah­te­lai­sen Spee­do Mas­ters Fin­lan­din pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2013 al­ka­en. Mat­ka­nie­mi on yksi Spee­do Mas­ters Fin­land ry:n kol­mes­ta pe­rus­ta­ja­jä­se­nes­tä.

Uintiharrastus

Mat­ka­nie­men kil­pa­uin­ti­har­ras­tus al­koi Ii­sal­men Ui­ma­reis­sa vuon­na 1981 käy­dys­sä Ii­sal­mi–Ki­ris­hi-kau­pun­ki­ot­te­lus­sa. Vuon­na 1983 hän saa­vut­ti 11-vuo­ti­ai­den poi­kien Sini­viit­ta-prons­sia 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa. Mat­ka­nie­men ly­hy­ek­si jää­nyt ta­voit­teel­li­nen uin­ti­ura päät­tyi 18-vuo­ti­aa­na hei­nä­kuus­sa 1990, jol­loin hän ui Jy­väs­ky­läs­sä nuor­ten SM-ki­sois­sa SVUL:n (Suo­men Val­ta­kun­nan Ur­hei­lu­lii­ton) Poh­jois-Sa­von pii­rin ylei­sen sar­jan en­nä­tyk­sen 100 met­rin va­paa­uin­nis­sa vies­tin aloi­tus­o­suu­del­la ajal­la 54,94 (50 met­rin rata). Mat­ka­nie­men edus­ta­ma Kuo­pi­on Uima­seu­ran vies­ti­jouk­kue saa­vut­ti 18-vuo­ti­ai­den nuor­ten SM-prons­sia.

Mat­ka­nie­mi osal­lis­tui va­rus­mies­ai­ka­na uin­nin Suo­men hal­li­mes­ta­ruus­kil­pai­lui­hin ja si­joit­tui kuu­den­nek­si 50 met­rin rin­ta­uin­nis­sa tam­mi­kuus­sa 1994. Kai­nuun Pri­kaa­tin ur­hei­lu­jouk­ku­een va­rus­mie­he­nä Mat­ka­nie­mi voit­ti So­ti­las­ur­hei­lu­lii­ton uin­ti­mes­ta­ruu­den Ou­lus­sa maa­lis­kuus­sa 1994 ja sai Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien uin­nin suur­mes­ta­ri­mer­kin nu­me­rol­la 183.

Mat­ka­nie­mi aloit­ti mas­ters-uin­ti­har­ras­tuk­sen 35-vuo­ti­aa­na vuon­na 2007. Mat­ka­nie­mi on mas­ters-uin­nin Eu­roo­pan mes­ta­ri (Ca­diz 2009, Jal­ta 2011, Kranj 2018, Roo­ma 2022) ja maa­il­man­en­nä­tys­ui­ma­ri (Oulu 2009) Lah­den Ka­le­van ja Spee­do Mas­ters Fin­lan­din vies­ti­jouk­ku­eis­sa. Mat­ka­nie­mi on ui­nut 100 met­rin rin­ta­uin­nis­sa Poh­jois­mai­den mas­ters-en­nä­tyk­sen 41-vuo­ti­aa­na ajal­la 1.06,60 (25 met­rin rata, Tuu­su­la 2013). Mat­ka­nie­mi on ui­nut Suo­men mas­ters-en­nä­tyk­sen muun mu­as­sa 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa 37-vuo­ti­aa­na ajal­la 25,49 (25 met­rin rata, Oulu 2009). Mat­ka­nie­mi on ui­nut 37-vuo­ti­aa­na 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 29,51 (25 met­rin rata, Oulu 2009). 50-vuo­ti­aa­na hän on ui­nut 100 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 1.11,39 (25 met­rin rata, Tal­lin­na 2022) ja 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 31,86 (25 met­rin rata, Viim­si 2022).

Vuo­des­ta 2014 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on edus­ta­nut Spee­do Mas­ters Fin­lan­dia. Ai­kai­sem­mat seu­rat oli­vat Lah­den Ka­le­va (2007–2013), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (2004–2006), Mik­ke­lin Uima­seu­ra (2003), Var­kau­den Ui­ma­rit (1999–2002), Joen­suun Uima­seu­ra (1991–1995), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (1990–1991) ja Ii­sal­men Ui­ma­rit (1980–1989, 1996–1998).

Mat­ka­nie­mi voit­ti 20 pe­räk­käis­tä avan­to­uin­nin Suo­men mes­ta­ruut­ta vuo­si­na 1996–2015. Hän osal­lis­tui SM-ki­soi­hin ja voit­ti mes­ta­ruu­den myös vuon­na 2017. Mat­ka­nie­mi on vii­sin­ker­tai­nen avan­to­uin­nin maa­il­man­mes­ta­ri Hel­sin­gis­tä (2000), Jy­väs­ky­läs­tä (2001), Muo­ni­os­ta (2004), Ou­lus­ta (2006) ja Jur­ma­las­ta (2012). Avan­to­uin­nis­sa Mat­ka­nie­mi on edus­ta­nut Joen­suun Jää­kar­hu­ja.

Huomionosoitukset

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö myön­si Mat­ka­nie­mel­le Suo­men lii­kun­ta­kult­tuu­rin ja ur­hei­lun an­si­o­mi­ta­lin vuon­na 2016. Mat­ka­nie­mel­le myön­net­tiin Suo­men Uima­lii­ton an­si­o­merk­ki nu­me­ro 270. vuon­na 2018. Suo­men Uima­lii­ton kul­tai­sen pla­ke­tin Mat­ka­nie­mi sai vuon­na 2012. Joen­suun Jää­kar­hut myön­si Mat­ka­nie­mel­le Jää­kar­hu­mi­ta­lin (nu­me­ro 2.) vuon­na 2009.

LIIKUNTA ELÄMÄNTAPANA

Ur­hei­lu liit­tyy jol­la­kin ta­val­la useim­pien suo­ma­lais­ten elä­mään: yh­del­lä on oma­koh­tais­ta ko­ke­mus­ta ur­hei­lu­har­ras­tuk­ses­ta, toi­sel­la penk­ki­ur­hei­lus­ta ja kol­man­nel­la vaik­ka­pa ur­hei­lu­his­to­ri­as­ta. Joi­ta­kui­ta ur­hei­lu ei juu­ri­kaan kiin­nos­ta. Nä­ke­myk­se­ni mu­kaan ur­hei­lu­hul­luus, ur­hei­lun yli­ko­ros­ta­mi­nen eri yh­teyk­sis­sä, he­rät­tää ym­mär­ret­tä­väs­ti myös kiel­tei­siä tun­tei­ta ur­hei­lua koh­taan.

Mi­nul­le ur­hei­lu sent­tei­neen ja se­kun­tei­neen, voit­toi­neen ja tap­pi­oi­neen, oli en­nen kaik­kea lap­suus- ja nuo­ruus­vuo­sie­ni har­ras­tus, jon­ka huu­ma on elä­män­ko­ke­muk­se­ni myö­tä hii­pu­nut. Ak­tii­vis­ten ur­hei­lu­vuo­sien jäl­keen suun­ta­sin ur­hei­luun liit­ty­vää tar­mo­a­ni lii­kun­ta­his­to­ri­an tut­ki­muk­seen: opis­ke­lin Joen­suun yli­o­pis­tos­sa Suo­men his­to­ri­aa ja lii­tyin Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­seen seu­raan.

Kaverit ja esikuvat innostivat urheiluun

Vuo­si­kym­men­ten ta­kai­set ur­hei­lu­ko­ke­muk­se­ni Ii­sal­mes­sa liit­ty­vät ka­ve­rei­den kans­sa to­teu­tet­tui­hin laji­ko­kei­lui­hin ur­hei­lu­ken­til­lä, kou­lu­lii­kun­taan ja en­nen kaik­kea into­hi­moi­seen uima­seu­ra­toi­min­taan. Si­säi­nen mo­ti­vaa­ti­o­ni ke­hit­tyi, ja pian ha­lu­sin har­ras­taa uin­tia lä­hes pel­käs­tään har­joit­te­lun ja kil­pai­lun ta­kia. Kaik­ki­aan ur­hei­lu on luo­nut elä­mää­ni jär­jes­tys­tä, kas­vat­ta­nut voi­mia ja tar­jon­nut pää­mää­riä.

Var­hai­sim­mat muis­to­ni tu­los­ur­hei­lus­ta liit­ty­vät tele­vi­si­on ja sa­no­ma­leh­dis­tön jul­kai­se­miin ur­hei­lu-uu­ti­siin, joi­hin aloin sy­ven­tyä pian sen jäl­keen, kun opin lu­ke­maan en­nen oppi­vel­vol­li­suu­den al­kua. En­sim­mäi­set vä­läh­dyk­set kan­sain­vä­li­ses­tä huip­pu-ur­hei­lus­ta näin 4-vuo­ti­aa­na Mont­re­a­lin olym­pi­a­lais­ten tele­vi­si­o­lä­he­tyk­sis­tä.

Sel­ke­ät olym­pi­a­muis­to­ni al­ka­vat Lake Pla­ci­din ja Mos­ko­van olym­pi­a­lai­sis­ta, jois­ta in­nos­tu­nee­na juok­sin ka­ve­ri­ni kans­sa kil­paa koti­pi­hal­lam­me Ii­sal­mes­sa hei­nä-elo­kuun vaih­tees­sa 1980. Val­koi­sen T-pai­ta­ni sel­kä­puo­lel­la luki mus­tal­la tus­sil­la kir­joi­tet­tu­na Virén, ja uin­nin seu­ra­toi­min­taan mi­nut noi­hin ai­koi­hin hou­ku­tel­leel­la naa­pu­rin­po­jal­la Jaa­ni Rön­köl­lä luki kel­tai­ses­sa pai­das­saan Yif­ter. Olym­pi­a­uin­te­ja seu­ra­sin eno­ni kans­sa mum­mo­la­ni tele­vi­si­os­ta Son­ka­jär­vel­lä ja vai­ku­tuin ruot­sa­lai­sen Pel­le Hol­mert­zin 100 met­rin va­paa­uin­nin ho­pe­a­si­jas­ta. Var­si­nai­sek­si olym­pi­a­fa­nik­si en kui­ten­kaan kas­va­nut.

Ko­tiim­me ti­lat­tu Ii­sal­men Sa­no­mat, jon­ka pää­toi­mit­ta­ja oli vuo­teen 1985 asti Ii­sal­men Ui­ma­rei­den pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 1982–1986 toi­mi­nut Unto Ki­ve­lä, tar­jo­si ur­hei­lu­toi­mit­ta­jien Mik­ko Pat­ri­kai­sen ja Jor­ma Tik­ka­sen laa­ti­mia ur­hei­lu-uu­ti­sia Ylä-Sa­vos­ta. Ii­sal­men Sa­no­mia lu­ke­nee­na tun­nen mel­ko hy­vin muun mu­as­sa Asko Pe­so­sen, Immo Kuut­san, Bar­bo As­sas­si­nin, Keke Ros­ber­gin, Teu­vo Län­si­vuo­ren, Kla­es Karp­pi­sen, He­le­na Ta­ka­lon ja vii­me vuo­sil­ta Iivo Nis­ka­sen ja Kert­tu Nis­ka­sen ta­ri­nat. Sa­von Sa­no­mat täy­den­si tie­to­ja­ni poh­jois­sa­vo­lai­ses­ta ur­hei­lus­ta laa­jem­min­kin. Kir­jas­ton luku­sa­lis­sa luin sil­loin täl­löin Hel­sin­gin Sa­no­mien pää­kau­pun­ki­pai­not­tei­set ur­hei­lu-uu­ti­set.

Kil­pa­uin­ti­har­ras­tuk­se­ni ede­tes­sä aloin seu­ra­ta kan­sal­li­sia uin­ti­ti­las­to­ja, joi­ta toi­si­naan ver­tai­lin kan­sain­vä­li­siin tu­lok­siin. Ti­las­to­jen tut­ki­mis­ta hel­pot­ti oleel­li­ses­ti se, että äi­ti­ni Eli­na toi­mi Ii­sal­men Ui­ma­rei­den sih­tee­ri­nä ja Suo­men Uima­liit­to toi­mit­ti ko­tiim­me vuo­sit­tain ou­lu­lai­sen, mar­salk­ka Man­ner­hei­min vel­jen tyt­tä­ren po­jan, vara­tuo­ma­ri B. J. Weck­ma­nin huo­lel­li­ses­ti laa­ti­mat uin­nin kan­sal­li­set vuo­si­ti­las­tot.

Ylei­sen sar­jan SM-fi­naa­li­ta­sol­le eden­nyt kil­pa­uin­ti­har­ras­tuk­se­ni päät­tyi vii­mei­se­nä tei­ni­vuo­te­na­ni ja jat­kui 36-vuo­ti­aa­na lah­te­lais­ten ui­ma­ri­ka­ve­rei­de­ni an­si­os­ta. Ny­ky­ään mi­nul­le riit­tää, että uin kil­paa sil­loin, kun hu­vit­taa ja vau­ri­oi­tu­neet olka­pää­ni kes­tä­vät ki­sai­lun ja edes jon­kin­lai­sen har­joit­te­lun. Par­haim­mil­laan ke­ho­ni osat ovat ikä­mie­he­nä kes­tä­neet edel­leen voi­mas­sa ole­van 40-vuo­ti­ai­den Poh­jois­mai­den en­nä­tys­uin­nin 100 met­rin rin­ta­uin­nis­sa vuon­na 2013. Täl­lä het­kel­lä val­mis­tau­dun Spee­don jouk­ku­ees­sa Roo­mas­sa elo­kuus­sa 2022 al­ka­viin mas­ters-uin­nin EM-kil­pai­lui­hin kun­tout­ta­mal­la vih­lo­via olka­päi­tä­ni. Jos lii­kun­ta­his­to­ri­an kir­joi­tus­pro­ses­si on jos­kus tus­kaa ja ko­vaa vään­töä, ku­ten pro­fes­so­ri Sep­po Hen­ti­lä mi­nul­le vuon­na 1997 ker­toi, sel­lais­ta voi toi­si­naan olla myös ikä­mies­ur­hei­lu.

Innostava yhteisö kasvatti liikuntahistorioitsijan

Ym­mär­ryk­se­ni lii­kun­nas­ta ja ur­hei­lus­ta yh­teis­kun­nal­li­se­na il­mi­ö­nä ke­hit­tyi Ii­sal­men ly­se­os­sa suo­ri­te­tun yli­op­pi­las­tut­kin­non jäl­keen, kun aloi­tin opis­ke­lu­ni Joen­suun yli­o­pis­tos­sa vuon­na 1991. Pian yli­o­pis­to-opin­to­jen käyn­nis­ty­mi­sen jäl­keen mi­nul­le ilok­se­ni sel­vi­si, että pro­fes­so­ri An­te­ro Heik­ki­sen joh­dol­la lii­kun­ta­his­to­ria oli ase­tet­tu yh­dek­si Suo­men his­to­ri­an tut­ki­muk­sen pai­no­pis­te­a­lak­si. Lii­kun­ta­his­to­ri­an va­lin­ta pai­no­pis­te­a­lak­si oli epäi­le­mät­tä hy­vin luon­te­va: An­te­ro Heik­ki­nen oli käyn­nis­tä­mäs­sä Heik­ki Kle­mo­lan ja Heik­ki Yli­kan­kaan kans­sa vuon­na 1976 al­ka­nut­ta ja vuon­na 1992 päät­ty­nyt­tä lii­kun­ta­his­to­ri­a­pro­jek­tia, jon­ka lop­pu­tuo­tok­se­na jul­kais­tiin uraa­uur­ta­nut teos Suo­mi us­koi ur­hei­luun – Suo­men ur­hei­lun ja lii­kun­nan his­to­ria.

Taus­ta­ni joh­dat­te­li mi­nut ujut­tau­tu­maan en­sik­si lii­kun­ta­his­to­ri­aa tut­ki­nei­den An­te­ro Heik­ki­sen ja Arto Ne­va­lan sekä hie­man myö­hem­min lii­kun­nan his­to­ri­al­lis­ta so­si­o­lo­gi­aa jäl­jit­tä­neen Han­nu It­ko­sen pu­heil­le. Yh­te­näi­nen kol­mik­ko vai­kut­ti yli­o­pis­tol­lis­ten teh­tä­vien­sä li­säk­si jär­jes­tö­rien­nois­sa. An­si­ok­kaal­la toi­min­nal­laan mie­het ovat osoit­ta­neet paik­kan­sa Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran ko­vas­sa yti­mes­sä yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta al­ka­en. Lii­tyin seu­ran jä­se­nek­si ase­vel­vol­li­suus­vuo­te­ni jäl­keen syk­syl­lä 1994.

Val­mis­te­lin aine­o­pin­to­jen se­mi­naa­ri­työ­tä­ni poh­jois­kar­ja­lai­sen uin­nin kan­sa­lais­toi­min­nan vai­heis­ta ke­vääl­lä 1995. Tuo­tok­se­ni val­mis­tui, ja toi­mi­tin sen asi­an­mu­kai­ses­ti mää­rä­ai­kaan men­nes­sä Arto Ne­va­lal­le ja Ta­pio Hä­my­sel­le esi­tar­kas­tet­ta­vak­si. Var­si­nai­nen pro se­mi­naa­ri -is­tun­to mi­nul­ta mel­kein unoh­tui. Olin ni­mit­täin noi­hin ai­koi­hin viet­tä­mäs­sä mie­les­tä­ni an­sait­tu­ja loma­päi­viä ka­ve­ri­ni luo­na ke­väi­ses­sä Tuk­hol­mas­sa. Kah­ta päi­vää en­nen pro se­mi­naa­ri -esi­tys­tä­ni muis­tin, että mi­nun on ol­ta­va kah­den yön ku­lut­tua Joen­suus­sa, vaik­ka Tuk­hol­maan oli jär­jes­tel­ty nuo­ren mie­hen näkö­kul­mas­ta huo­mat­ta­van viih­dyt­tä­vää oh­jel­maa myös toi­sek­si vii­kok­si. Joka ta­pauk­ses­sa vas­tuun­tun­toi­se­na opis­ke­li­ja­na kii­reh­din seu­raa­va­na aa­mu­na läh­te­nee­seen Sil­ja-lai­vaan, ka­ris­tin Tuk­hol­man pö­lyt lai­van kyl­py­lä­o­sas­tol­la ja pää­tin mat­ka­ni Hel­sin­gis­tä ju­nal­la Joen­suu­hun.

Pro se­mi­naa­rin kir­jal­li­nen tuo­tok­se­ni pää­tyi pari vuot­ta myö­hem­min pyyn­nös­tä Joen­suun kau­pun­gin­joh­ta­ja Ju­ha­ni Me­ri­läi­sel­le, kun hän tar­vit­si tie­to­ja joen­suu­lai­sen kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­nin vai­heis­ta pu­hee­seen­sa Joen­suun Uima­seu­ran 90-vuo­tis­juh­liin vuon­na 1997. Joen­suun Uima­seu­ran vai­hei­ta tut­kies­sa­ni siir­sin pol­ku­pyö­räl­lä­ni seu­ran asia­kir­ja­ko­ko­el­man kau­pun­gin lii­kun­ta­toi­mis­ton väli­ai­kai­ses­ta va­ras­tos­ta to­rin ku­pees­ta avan­to­uin­ti­mies Jar­no Lin­no­lah­den joh­ta­maan Joen­suun maa­kun­ta-ar­kis­toon. Pi­din ko­ko­el­man tur­vaan siir­tä­mis­tä niin kii­reel­li­se­nä teh­tä­vä­nä, ett­en voi­nut pit­kit­tää pro­ses­sia ja esit­tää asi­aa uima­seu­ran joh­to­kun­nan kä­si­tel­tä­väk­si.  Tois­tai­sek­si ku­kaan ei ole vaa­ti­nut mi­nua vas­tuu­seen te­os­ta­ni.

Joen­suu­lai­nen lii­kun­ta­tut­ki­mus nou­si uu­tis­ot­si­koi­hin vuon­na 1996 Han­nu It­ko­sen väi­tös­kir­jan Kent­tien kut­su myö­tä. It­ko­sen tele­vi­si­o­haas­tat­te­lua kat­sel­les­sa­ni ta­ju­sin, että mi­nun pääs­tä­vä so­pi­vas­sa vai­hees­sa hä­nen pu­heil­leen. Kun esit­te­lin ke­vääl­lä 1997 pro­fes­so­ri Ta­pio Hä­my­sel­le aja­tus­ta­ni mi­nul­le tun­te­mat­to­man kar­ja­lai­sen työ­läis­ur­hei­lun tut­ki­mi­ses­ta, hän lä­het­ti mi­nut so­pi­vas­ti ta­paa­maan yh­teis­kun­ta­tie­tei­den toh­to­ri Han­nu It­kos­ta Kar­ja­lan tut­ki­mus­lai­tok­seen Pie­lis­joen lin­naan. En­nen It­ko­sen luok­se me­ne­mis­tä­ni kä­vin ker­to­mas­sa aja­tuk­sis­ta­ni TUL:n Kar­ja­lan pii­rin toi­min­nan­joh­ta­ja Vei­jo Saa­re­lai­sel­le, joka ys­tä­väl­li­ses­ti tar­jo­si ai­neis­to­jen li­säk­si pii­rin toi­mis­toa työ­huo­ne­käyt­töön.

Ko­ke­nei­den lii­kun­ta­his­to­ri­an tut­ki­joi­den esi­tys­ten kuu­le­mi­nen esi­mer­kik­si ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran ja Joen­suun yli­o­pis­ton yh­des­sä jär­jes­tä­mäs­sä ur­hei­lu­his­to­ri­an se­mi­naa­ris­sa Joen­suus­sa elo­kuus­sa 1997 vauh­dit­ti tut­ki­mus­toi­min­taa­ni. Pro gra­du -tut­kiel­ma­ni TUL:n Kar­ja­lan pii­rin seu­ra­ken­tän muu­tok­sis­ta tar­kas­tet­tiin ke­vääl­lä 1998. Val­mis­ta työ­tä esit­te­lin ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran vuo­si­kir­jas­sa 1999. Sama kaa­va jat­kui vuon­na 2004 val­mis­tu­neen li­sen­si­aat­ti­työn jäl­keen: seu­raa­vas­sa vuo­si­kir­jas­sa jul­kais­tiin opin­näy­te­työ­tä­ni mu­kail­lut ar­tik­ke­li­ni ”…ve­teen sil­lä ta­val­la ma­hal­leen” – Pärs­käh­dyk­siä Kal­la­ve­den kau­pun­gis­ta. Tai­pa­lees­ta­ni lii­kun­ta­his­to­ri­an pa­ris­sa al­koi muo­tou­tua Han­nu It­ko­sen vuon­na 1998 lau­su­mien kan­nus­ta­vien sa­no­jen myö­tä huo­mat­ta­vas­ti pi­dem­pi kuin osa­sin lain­kaan ku­vi­tel­la.

Kuo­pi­o­lai­sen uin­nin kan­sa­lais­toi­min­taa tut­kin va­paa-ajal­la­ni vuo­si­na 2002–2004 ja 2008–2011. Vuon­na 2010 Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa hy­väk­syt­ty Suo­men his­to­ri­an väi­tös­kir­ja­ni Kuo­pi­o­lai­nen uin­ti pai­kal­li­se­na ja kan­sal­li­se­na kan­sa­lais­toi­min­nan il­mi­ö­nä oli aka­tee­mi­sen ura­ni koho­koh­ta. Väi­tös­ti­lai­suu­den vas­ta­väit­tä­jä­nä toi­mi Ka­ler­vo Il­ma­nen ja kus­tok­se­na Arto Ne­va­la. Työ­tä­ni oh­jan­nut Han­nu It­ko­nen seu­ra­si väi­tös­tä etu­ri­vis­sä eme­ri­tus­pro­fes­so­ri An­te­ro Heik­ki­sen is­tu­es­sa pro­fes­so­ri Ta­pio Hä­my­sen kans­sa hie­man ta­em­pa­na.

Toh­to­rik­si väit­te­le­mi­sen jäl­keen kes­ki­tyin jär­jes­tö­teh­tä­viin. Suo­men Uima­lii­ton vara­pu­heen­joh­ta­ja­na olin vie­mäs­sä laji­lii­ton ter­veh­dys­tä Mä­ke­län­rin­teen uima­hal­lin 15-vuo­tis­juh­liin, kun pu­heil­le­ni tuli myös uin­ti­pii­reis­sä tun­net­tu kun­nal­lis­neu­vos Kai Ha­gel­berg. Mel­ko pit­kän kes­kus­te­lun in­noit­ta­ma­na tar­jou­duin kir­joit­ta­maan hä­nes­tä mini­e­lä­mä­ker­ran. Kiin­nos­ta­va Ha­gel­berg-pro­jek­ti käyn­nis­ti tut­ki­mus­toi­min­ta­ni uu­del­leen ja poi­ki mi­nul­le teh­tä­väk­si mini­e­lä­mä­ker­rat myös olym­pi­a­ui­ma­ri Au­lis Käh­kö­ses­tä ja ui­ma­ri-vesi­pal­loi­li­ja Urpo Siré­nis­tä. Tri­lo­gi­a­ni sa­man ikä­luo­kan hel­sin­ki­läi­sis­tä uin­ti­ur­hei­li­jois­ta eri­koi­si­ne ih­mis­koh­ta­loi­neen on jul­kais­tu Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran vuo­si­kir­jois­sa.

Vi­rin­nyt kiin­nos­tuk­se­ni ur­hei­li­joi­den hen­ki­lö­his­to­ri­aan oh­ja­si mi­nut Suo­men Ur­hei­lu­mu­se­oon ky­sy­mään tut­ki­mus­joh­ta­ja Ossi Vii­dal­ta tie­to­ja lah­te­lai­sen pai­nin men­nei­syy­des­tä ja kir­joit­ta­maan mini­e­lä­mä­ker­taa olym­pi­a­pai­ni­ja Arvi Sa­vo­lai­ses­ta Lah­den ly­se­on 100-vuo­tis­te­ok­seen Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en. Täl­lä het­kel­lä toi­mi­tan jul­kis­ta 50-vuo­tis­juh­la­te­os­ta uin­nin olym­pi­a­mi­ta­lis­ti ja maa­il­man­mes­ta­ri Ant­ti Kas­vi­on kun­ni­ak­si. Teos jul­kais­taan uin­ti­mes­ta­rin syn­ty­mä­päi­vä­nä 23.12.2023. Kir­joit­ta­ji­na on lu­kui­sia Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran jä­se­niä. Jo etu­kä­teen kii­tän läm­pi­mäs­ti kir­joi­tus­tal­koi­siin osal­lis­tu­via. Vie­lä eh­tii mu­kaan, ter­ve­tu­loa!

Kiitokset

Kii­tol­li­se­na lau­sun, että ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra on an­si­ok­kaas­ti edis­tä­nyt lii­kun­ta­his­to­ri­oit­si­joi­den toi­min­taa 30 vuo­den ajan. Il­man seu­ran tar­jo­a­mia vi­rik­kei­tä ja vuo­si­kir­jaa useim­mat teks­ti­ni oli­si­vat jää­neet kir­joit­ta­mat­ta ja vie­lä var­mem­min jul­kai­se­mat­ta, kos­ka koko kir­jal­li­nen tuo­tan­to­ni on syn­ty­nyt osit­tain omas­ta tah­dos­ta­ni il­man palk­kaa ja palk­ki­oi­ta lii­kun­ta­kult­tuu­rin va­paa­eh­toi­sen kan­sa­lais­toi­min­nan hen­ges­sä.

Vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran vuo­si­kir­jaan kir­joit­ta­nei­den etu­na on ol­lut, että te­ok­sel­la on ol­lut am­mat­ti­tai­toi­nen toi­mi­tus­kun­ta. Muis­te­len läm­pi­mäs­ti Esa Si­ro­sen ja Heik­ki Roi­ko-Jo­ke­lan yh­tey­den­ot­to­ja, kun teks­tie­ni muu­ta­mia yk­si­tyis­koh­tia on vii­lat­tu tait­to­vai­hees­sa. Tä­män teks­tin jul­kai­se­mi­sen jäl­keen olen saa­nut osal­lis­tua ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran jul­kai­sui­hin kol­mel­la­tois­ta ni­mik­keel­lä.

Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran hal­li­tuk­ses­sa vai­ku­tin vuo­si­na 2008–2012. Vaik­ka en enää toi­mi­kaan seu­ran päät­tä­väs­sä eli­mes­sä, seu­ra on usein aja­tuk­sis­sa­ni. Kun il­man ope­tus­vel­vol­li­suut­ta ope­tan Lah­den ly­se­os­sa Suo­men lii­kun­ta­his­to­ri­aa, seu­ran jul­kai­sut ja jä­sen­ten tuo­tok­set esiin­ty­vät usein eri yh­teyk­sis­sä. Lii­kun­ta­his­to­ri­an opin­not ly­se­os­sa ovat epäi­le­mät­tä tu­ke­neet nuo­ria var­sin­kin, jos he ovat jat­ka­neet alan opin­to­ja yli­o­pis­tos­sa. Lah­den kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­te­le­vä­nä olen tyy­ty­väi­se­nä seu­ran­nut Lah­den his­to­ri­a­päi­vien lii­kun­ta­his­to­ri­al­lis­ta an­tia, jota ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra on kuu­li­joil­le ol­lut tar­jo­a­mas­sa.

Ym­mär­tä­mäl­lä lii­kun­ta­his­to­ri­al­lis­ten il­mi­öi­den syi­tä ja seu­rauk­sia voin teh­dä mah­dol­li­sim­man pe­rus­tel­lus­ti ur­hei­lu­lu­ki­on toi­min­to­ja kos­ke­via pää­tök­siä. His­to­ri­aan kat­so­mi­nen on aut­ta­nut hah­mot­taan, mik­si lah­te­lai­sen ur­hei­lun toi­min­ta­ym­pä­ris­tö on juu­ri sel­lai­nen kuin se on. Nä­kyyn ur­hei­lun tu­le­vai­suu­des­ta tar­vit­sen toki kä­si­tyk­sen sii­tä, mi­hin suun­taan yh­teis­kun­ta on ylei­ses­ti ke­hit­ty­mäs­sä.

Huo­li­mat­ta sii­tä, että pe­reh­dyn his­to­ri­an­tut­ki­muk­seen mel­ko moni­puo­li­ses­ti, omat jul­kai­su­ni ovat liit­ty­neet pel­käs­tään lii­kun­ta­his­to­ri­aan. Sik­si suh­tee­ni lii­kun­ta­his­to­ri­aan on eri­tyi­nen. Ikään kuin sat­tu­mal­ta luen par­hail­laan Ta­pio Hä­my­sen ja Han­nu It­ko­sen toi­mit­ta­maa Sor­ta­va­la-te­os­ta. Kir­jas­sa kä­si­tel­lään kiin­nos­ta­vas­ti myös Laa­to­kan Kar­ja­lan kes­kuk­sen ur­hei­lu­e­lä­mää, jota jäl­ji­tin pro gra­dus­sa­ni nel­jän­nes­vuo­si­sata sit­ten.

“Mas­ters-ui­ma­ri­na ura ei ole jat­ku­vas­ti ol­lut nou­su­joh­teis­ta, eikä se ole ol­lut ta­voit­tee­na­kaan.  – Ee var­sin­kaan mit­tään tur­hia kilo­met­re­jä!”

SPEE­DO MAS­TERS FIN­LANDSuo­men suu­rin mas­ters-uin­ti­jul­kai­su - Spee­don ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015