Tero Matkaniemi syntyi Iisalmessa 31. toukokuuta 1972 ja asuu nykyisin Järvenpäässä. Hänen vanhempansa ovat Veijo Matkaniemi (s. 1941, Iisalmi) ja Elina Matkaniemi (o.s. Komulainen, s. 1941, Sonkajärvi). Tero Matkaniemen puoliso on filosofian maisteri Riina Matkaniemi (o.s. Koponen, s. 1981, Iisalmi), joka on valmistunut Helsingin yliopistosta. Heillä on viisi lasta: Viljami Matkaniemi (s. 2006, Kouvola), joka opiskelee Ressun lukiossa, sekä koululaiset Viena (s. 2010, Lahti), Artturi (s. 2012, Lahti), Hilja (s. 2015, Järvenpää) ja Ilmari Matkaniemi (s. 2018, Järvenpää). Matkaniemen isovanhemmat isän puolelta olivat Robert Matkaniemi (ent. Prohor Timiev, s. 1904, Vienan Karjala) ja Anna-Maria Matkaniemi (o.s. Kiiskinen, s. 1902, Iisalmi). Sukunimi Matkaniemi juontaa juurensa Vienan Karjalaan, Yli-Kuittijärven pohjoisrannalla sijaitsevaan Matkaniemi-nimiseen paikkaan. Alueella oli korkean kallion päällä Pyhän Nikolauksen risti, jonne matkalta tai kalastusretkeltä palaavat uskovaiset toivat kiviä kiitoksena onnistuneesta matkasta tai saaliista. Robert Matkaniemi otti sukunimen vuonna 1922, ja hänen jälkeläisensä ovat sittemmin käyttäneet tätä nimeä. Äidin puolelta Matkaniemen isovanhemmat olivat Viljo Komulainen (s. 1911, Sonkajärvi) ja Aini Komulainen (o.s. Huttunen, s. 1917, Sonkajärvi).
Työ
Tero Matkaniemi aloitti nykyisessä tehtävässään Lahden lyseon rehtorina 1. elokuuta 2015. Lahden lyseossa on yleislinjan ja aikuislinjan lisäksi valtakunnallisia erityistehtäviä urheilun sekä luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian aloilla, mikä tekee koulusta monipuolisen ja innovatiivisen oppimisympäristön. nnen nykyistä tehtäväänsä Matkaniemi työskenteli vuosina 2012–2015 Helsingin uuden yhteiskoulun rehtorina, jossa hän toimi samalla osakeyhtiön toimitusjohtajana ja säätiön asiamiehenä, vastaten koulun hallinnollisista ja strategisista tehtävistä. Matkaniemi toimi myös Lahden lyseon lukion rehtorina vuosina 2007–2012, ja tätä ennen hän johti Kuusankosken lukioita (Kuusaan lukio ja Voikkaan lukio) rehtorina vuosina 2004–2007. Hänen uransa lukion rehtorina alkoi Mäntyharjun lukiossa, jossa hän työskenteli vuosina 2002–2004. Ennen rehtorin tehtäviä Matkaniemi toimi historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Kuoppakankaan yläasteella Varkaudessa vuosina 1999–2002.
Opinnot
Tero Matkaniemi väitteli filosofian tohtoriksi Suomen historian alalta Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Hän suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 2004 ja samana vuonna hän suoritti myös johtamistaidon erikoisammattitutkinnon, mikä vahvisti hänen osaamistaan koulutuksen johtamisen alalla. Opetushallinnon tutkinnon Matkaniemi suoritti vuonna 2000. Filosofian maisteriksi hän valmistui Joensuun yliopistosta vuonna 1999. Matkaniemen akateeminen polku alkoi Iisalmen lyseosta, josta hän suoritti ylioppilastutkinnon keväällä 1991. Peruskoulunsa hän kävi Iisalmessa, Juhani Ahon yläasteella vuosina 1985–1988 ja Keskustan ala-asteella vuosina 1979–1985.
Kirjallinen tuotanto
- 2025: Tulossa: Uimaseurojen värikäs menneisyys Viipurissa.
- 2025: Tulossa: Iisalmen Uimarit: yhteisöllisyyden ja kansallisen menestyksen rakentaja vuosina 1945-1979.
- 2024: Tulossa: Urheilusta ja opiskelusta eväitä elämään. Artikkeli Helsingin uuden yhteiskoulun 125-vuotisjuhlajulkaisussa.
- 2024: Kirja-arvionti. Mikkola, Rolf, Taitouinnin tarina – altaiden viehättävät flamingot. Firma Ameba. Suomen urheiluhistoriallisen seura, SUHS.
- 2024: Elämäkerta-artikkeli. Kai Hagelberg. SUHS. 2.11.2024.
- 2024: Elämäkerta-artikkeli. Kai Hagelberg. Porvarillisen Työn Arkisto. 1.11.2024.
- 2024: Urheiluvaikuttaja edisti suorituspaikkojen rakentamista. Kai Hagelbergin muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 10.9.2024.
- 2023: Uimarius suvun perintönä. Teoksessa Yksilöt ja yhteisöt, s. 233–260. Jufo1. Vertaisarvioitu. Suomen urheiluhistoriallinen seura.
- 2023: Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu. 432 sivua. Toimittanut Tero Matkaniemi. Speedo Masters Finland ry.
- 2023: Sinivalkoisten Speedojen voittokulku jatkuu, s. 394–399. Teoksessa Sinvalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu. Yhdessä Janne Virtasen ja Tommy Rundgrenin kanssa.
- 2023: Suomen uintiurheilun muutokset, s. 130–173. Teoksessa Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu.
- 2023: Verhon takaa Antti Kasvio, s. 12–15. Teoksessa Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu.
- 2023: Antti Kasvio – mies täynnä suorituskykyä, s. 18–94. Teoksessa Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu.
- 2023: Uintia Turussa, s. 381. Kainaloartikkeli teoksessa Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu.
- 2023: Olimme siellä mekin, s. 349. Kainaloartikkeli teoksessa Sinivalkoisten Speedojen voittokulku – Antti Kasvion 50-vuotisjuhlajulkaisu.
- 2023: Arvostettu uintivalmentaja, Olavi Lehtisen muistokirjoitus. Helsingin Sanomat, 31.7.2023.
- 2022: Liikuntahistoria elämäntapana. Muistelma teoksessa Suomen urheiluhistoriallinen seura 30 vuotta, s. 160–169. Suomen urheiluhistoriallinen seura (SUHS).
- 2022: Lintsaamisesta poiki uusi harrastus. Muistelma teoksessa Avantouintiseura Joensuun Jääkarhut – historia 1989–2020, s. 36–37. Joensuun Jääkarhut ry.
- 2021: Selviytyneet – uimareiden elämänkohtaloita (Kai Hagelberg, Aulis Kähkönen, Urpo Sirén). Kokoomateos. 88 s. Speedo Masters Finland ry.
- 2021: Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta vuosilta 1921–2021. Kokoomateoksen toimitustyö yhdessä Heikki Kolusen ja Reijo Nikkisen kanssa. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry. 676 s.
- 2021: Arvi Savolainen – Urheilulukiosta olympiamolskeille. Teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021, s. 298–305. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2021: Kunniakas lyseolaisuus elää ja voi hyvin. Teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021, s. 298–305. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2021: Huomispäivän oppia vahvalla perinteellä. Teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021, s. 645–646. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2020: Reviirikiistoja kuopiolaisessa kansalaistoimintauinnissa (ref.) Teoksessa Urheilun kriisejä, s. 135–162. Suomen urheiluhistoriallinen seura, SUHS.
- 2019: Urpo Sirén – työläisuimariuden toinen puoli (ref.) Teoksessa Tarkk´ampujia ja terveitä ihmisiä, s. 89–105. SUHS.
- 2018: Matti Holopainen – kuopiolaisen työläisuinnin rakentaja. Teoksessa Uudisraivaaja taipaleella, Arto Nevalan 60-vuotisjuhlateos, s. 151–167.
- 2017: Huippu-urheilijan uratarina. Maarit Sihvosen ja Sirpa Ahola-Laurilan teoksessa Veden voimalla – olympia-altaasta Siperiaan, s. 7–9.
- 2017: Työläisuinnin muuttuvat muodot – Kuopion Työväen Uimarit 1966–2012, 91 s. KUTU Triathlon ry.
- 2017: Helvi Kivimäki (seura-aktiivi, naisvoimisteluohjaaja ja -tuomari). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Mikko Laine (TUL:n uintiurheilujohtaja, valmentaja ja järjestöaktiivi). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Jöns Lindquist (uintivalmentaja ja uinnin järjestövaikuttaja). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Vilho Suihko (soutuvalmentaja, liikuntakasvattaja, järjestöaktiivi). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2016: Aulis Kähkönen – pula-ajasta olympian altaisiin (ref.) Teoksessa Lastuja, s. 139–158. SUHS.
- 2015: Töölöstä raskaan sarjan urheiluvaikuttajaksi. Uinti-lehti nro 3/38 2015, s. 40–41.
- 2015: Kai Hagelberg – Töölön jengistä urheiluvaikuttajaksi (ref.) Teoksessa Urheilun toinen puoli, s. 205–222. SUHS.
- 2011: Kunniakas oppikouluperinne elää. Julkaisussa Lahden lyseo 1921–2011, juhlalehti, s. 2. Lahden lyseo.
- 2010: Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä, 248 s. Suomen historian väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
- 2009: Lahden lyseon luja vastus. Suomen urheiluhistoriallinen seura. Teoksessa Selkäpuolelta, s. 73–86. Jouko Kauranteen, Heikki Kolusen ja Martti K. Lehdon kanssa. SUHS. Myös teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2009: Mitä vikaa väsymisessä? Mielipidekirjoitus. Fil. tohtori Erkki Valleniuksen kanssa. Helsingin Sanomat 28.4.2009.
- 2007: Joensuu-Kuopio-uintiottelut olivat tähtihetkiä. Teoksessa Vanhat mestarit, s. 113–123. SUHS. Myös teoksessa Joensuun Uimaseura 100 vuotta, s. 65–75. Joensuun Uimaseura ry.
- 2006: Ikään kuin koulutusjärjestelmä olisi peli. Mielipidekirjoitus. Fil. tohtori Erkki Valleniuksen kanssa. Helsingin Sanomat 15.11.2006.
- 2006: Uimisesta pintaa syvemmältä. Kirjallisuusarviointi, s. 95–96. Liikunta ja tiede 6/2006.
- 2006: Virikkeitä uintikulttuurin tutkijoille. Kirjallisuusarviointi, s. 50–51. Liikunta ja tiede 2/2006.
- 2006: Uimahuoneita ja kroolin läiskettä Kuusankoskella. Teoksessa Alussa oli vesi, s. 13–30, 263–264. Kimmo Seppäsen kanssa. SUHS.
- 2005: ”… veteen sillä tavalla mahalleen” Pärskähdyksiä Kallaveden kaupungista. Teoksessa Taidetta ja tehdasurheilua, s. 27–37, 288. SUHS.
- 2005: Lajikulttuurin lähteillä – sata vuotta uimaseuratoimintaa Kuopiossa. Teoksessa Liikunnan monet kasvot, s. 55–70. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys.
- 2004: Urheiluseuran toimijat, tilat ja tavoitteet. Kuopion Uimaseura 1904–2004. Joensuun yliopisto, JoY. Lisensiaattitutkimus. Sama teos: Kuopion Uimaseuran satavuotinen taival 1904–2004, 208 s. Kuopion Uimaseura ry.
- 1999: Järjestökulttuurista kirjaville kentille: Karjalan työläisurheilun murroksista. Teoksessa Urheilu katsoo peiliin, s. 187–190. SUHS.
- 1998: Karjalan työläisurheilu muutoksessa. Karjalainen 26.7.1998.
- 1998: TUL:n Karjalan piirin seurakentän muutokset 1919–1998, 121 s. Joensuun yliopisto.
Luottamustoimet
Matkaniemi toimi Suomen Uimaliiton hallituksen varapuheenjohtajana sekä työ- ja talousvaliokunnan jäsenenä vuosina 2013–2015. Vuonna 2014 hän osallistui vaalivalmistelutoimikunnan työskentelyyn. Uimaliiton hallituksessa Matkaniemi oli aktiivisesti mukana vuosina 2012–2016, ja myöhemmin hän toimi kurinpitolautakunnan varapuheenjohtajana vuosina 2017–2021. Matkaniemen vaikuttamistyö ulottuu myös Suomen urheiluhistorialliseen seuraan, jossa hän oli hallituksen jäsen vuosina 2008–2012. Vuodesta 2015 lähtien hän on ollut jäsenenä Päijät-Hämeen Urheiluakatemian johtoryhmässä. Matkaniemi on toiminut lahtelaisen Speedo Masters Finlandin puheenjohtajana vuodesta 2013 ja on myös yksi yhdistyksen kolmesta perustajajäsenestä.
Uintiharrastus
Matkaniemen kilpauintiharrastus alkoi vuonna 1981 Iisalmen Uimareissa Iisalmi–Kirishi-kaupunkiottelussa. Vuonna 1983 hän saavutti 11-vuotiaiden poikien Siniviitta-kilpailuissa pronssimitalin 50 metrin perhosuinnissa. Hänen tavoitteellinen uintiuransa huipentui 18-vuotiaana heinäkuussa 1990, kun hän ui Jyväskylän nuorten SM-kilpailuissa SVUL:n Pohjois-Savon piirin yleisen sarjan ennätyksen 100 metrin vapaauinnissa viestijoukkueen aloitusosuudella ajalla 54,94 (50 metrin rata). Matkaniemen edustama Kuopion Uimaseuran viestijoukkue saavutti kyseisissä kilpailuissa nuorten SM-pronssia 18-vuotiaiden sarjassa.
Varusmiesaikanaan Matkaniemi jatkoi kilpailu-uraansa osallistumalla uinnin Suomen hallimestaruuskilpailuihin, joissa hän sijoittui kuudenneksi 50 metrin rintauinnissa Kuopiossa tammikuussa 1994. Kainuun Prikaatin urheilujoukkueen varusmiehenä hän voitti Sotilasurheiluliiton uintimestaruuden Oulussa maaliskuussa 1994 ja sai Suomen Puolustusvoimien suurmestarimerkin numerolla 183.
Masters-uintiharrastuksensa Matkaniemi aloitti 35-vuotiaana vuonna 2007. Hän on saavuttanut uransa aikana lukuisia mestaruuksia ja ennätyksiä: Matkaniemi on voittanut masters-uinnin Euroopan mestaruuksia (Cadiz 2009, Jalta 2011, Kranj 2018, Rooma 2022) ja maailmanennätyksiä viestijoukkueissa (Oulu 2009) Lahden Kalevan ja Speedo Masters Finlandin riveissä. Hän ui Pohjoismaiden masters-ennätyksen 100 metrin rintauinnissa 41-vuotiaana ajalla 1.06,60 (25 metrin rata, Tuusula 2013) ja Suomen masters-ennätyksen muun muassa 50 metrin perhosuinnissa 37-vuotiaana ajalla 25,49 (25 metrin rata, Oulu 2009). Samana vuonna hän ui myös 50 metriä rintauintia aikaan 29,51.
Masters-uransa jatkuessa Matkaniemi on jatkanut ennätysten rikkomista: 50-vuotiaana hän ui 100 metriä rintauintia aikaan 1.10,53 (25 metrin rata, Vantaa 2022) ja 50 metriä rintauintia aikaan 31,86 (25 metrin rata, Viimsi 2022). Vuodesta 2014 lähtien hän on edustanut Speedo Masters Finlandia. Aiemmat seurat ovat olleet Lahden Kaleva (2007–2013), Kuopion Uimaseura (2004–2006), Mikkelin Uimaseura (2003), Varkauden Uimarit (1999–2002), Joensuun Uimaseura (1991–1995), Kuopion Uimaseura (1990–1991) ja Iisalmen Uimarit (1980–1989, 1996–1998).
Matkaniemi on myös menestynyt avantouinnissa voittaen 20 peräkkäistä Suomen mestaruutta vuosina 1996–2015. Hän jatkoi voittoisaa avantouintiuraansa saavuttaen mestaruuden päämatkallaan, 25 metrin rintauinnissa, myös vuosina 2017 ja 2023. Matkaniemi on lisäksi viisinkertainen avantouinnin maailmanmestari Helsingistä (2000), Jyväskylästä (2001), Muoniosta (2004), Oulusta (2006) ja Jurmalasta (2012). Avantouinnissa hän on edustanut Joensuun Jääkarhuja.
Huomionosoitukset
Liikunnan ja urheilun kulttuurikeskus TAHTO valitsi teoksen Sinivalkoisten Speedojen voittokulku Vuoden urheilukirja -kilpailun finaaliin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Matkaniemelle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin vuonna 2016 tunnustuksena suomalaisen urheilun hyväksi. Vuonna 2018 hän sai Suomen Uimaliiton ansiomitalin numerolla 270, ja vuonna 2012 hänet palkittiin Suomen Uimaliiton kultaisella plaketilla hänen pitkäjänteisestä työstään uinnin hyväksi. Joensuun Jääkarhut muisti Matkaniemeä myöntämällä hänelle Jääkarhumitalin numero 2 vuonna 2009.
SPEEDO MASTERS FINLANDSuomen suurin masters-uintijulkaisu - Speedon äänenkannattaja 6.1.2015