Tero Matkaniemi – itäsuomalainen uimari
Järvenpää
Tero Matkaniemi (s. 31.5.1972) on syntynyt Iisalmessa ja asuu Järvenpäässä. Hänen isänsä on Veijo Matkaniemi (s. 1941 Iisalmessa) ja äitinsä Elina Matkaniemi (o.s. Komulainen, s. 1941 Sonkajärvellä). Tero Matkaniemen sisar on fil. maisteri Tuija Ritola (o.s. Matkaniemi, s. 7.7.1967 Iisalmessa). Matkaniemen puoliso on fil. maisteri Riina Matkaniemi (o.s. Koponen, s. 14.9.1981 Iisalmessa). Tero Matkaniemen lapset ovat Viljami Matkaniemi (s. 2006), Viena Matkaniemi (s. 2010), Artturi Matkaniemi (s. 2012), Hilja Matkaniemi (s. 2015) ja Ilmari Matkaniemi (s. 2018).
Opinnot
Matkaniemi väitteli tohtoriksi (FT) Suomen historian alalta Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2011. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi (FL) Joensuun yliopistosta vuonna 2004. Johtamistaidon erikoisammattitutkinnon Matkaniemi suoritti vuonna 2004. Matkaniemi suoritti opetushallinnon tutkinnon vuonna 2000. Hän valmistui filosofian maisteriksi (FM) Joensuun yliopistosta vuonna 1999. Matkaniemi valmistui ylioppilaaksi Iisalmen lyseossa vuonna 1991. Perukoulua Matkaniemi kävi Iisalmessa Juhani Ahon yläasteella vuosina 1985–1988 (7.–9. luokka) ja Keskustan ala-asteella vuosina 1979–1985 (1.–6. luokka).
Liikuntaa ja urheilua käsittelevä kirjallinen tuotanto
- 2021: Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021. Kokoomateoksen toimitustyö yhdessä fil. maisteri Heikki Kolusen ja dipl. insinööri Reijo Nikkisen kanssa. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry. 400 s.
- 2021: Arvi Savolainen – Urheilulukiosta olympiamolskeille. Teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021, s. xxx–xxx. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2020: Reviirikiistoja kuopiolaisessa kansalaistoimintauinnissa (ref.) Teoksessa Urheilun kriisejä, s. 135–165. Suomen urheiluhistoriallinen seura, SUHS.
- 2019: Urpo Sirén – työläisuimariuden toinen puoli (ref.) Teoksessa Tarkk´ampujia ja terveitä ihmisiä, s. 89–105. SUHS.
- 2018: Matti Holopainen – kuopiolaisen työläisuinnin rakentaja. Teoksessa Uudisraivaaja taipaleella, Arto Nevalan 60-vuotisjuhlateos, s. 151–167.
- 2017: Huippu-urheilijan uratarina. Maarit Sihvosen ja Sirpa Ahola-Laurilan teoksessa Veden voimalla – olympia-altaasta Siperiaan, s. 7–9.
- 2017: Työläisuinnin muuttuvat muodot – Kuopion Työväen Uimarit 1966–2012, 91 s. KUTU Triathlon ry.
- 2017: Helvi Kivimäki (seura-aktiivi, naisvoimisteluohjaaja ja -tuomari). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Mikko Laine (TUL:n uintiurheilujohtaja, valmentaja ja järjestöaktiivi). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Jöns Lindquist (uintivalmentaja ja uinnin järjestövaikuttaja). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Vilho Suihko (soutuvalmentaja, liikuntakasvattaja, järjestöaktiivi). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2016: Aulis Kähkönen – pula-ajasta olympian altaisiin (ref.) Teoksessa Lastuja, s. 139–158. SUHS.
- 2015: Töölöstä raskaan sarjan urheiluvaikuttajaksi. Uinti-lehti nro 3/38 2015, s. 40–41.
- 2015: Kai Hagelberg – Töölön jengistä urheiluvaikuttajaksi (ref.) Teoksessa Urheilun toinen puoli, s. 205–222. SUHS.
- 2010: Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä, 248 s. Suomen historian väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
- 2009: Lahden lyseon luja vastus. Suomen urheiluhistoriallinen seura. Teoksessa Selkäpuolelta, s. 73–86. Jouko Kauranteen, Heikki Kolusen ja Martti K. Lehdon kanssa. SUHS. Myös teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2009: Mitä vikaa väsymisessä? Mielipidekirjoitus. Fil. tohtori Erkki Valleniuksen kanssa. Helsingin Sanomat, HS 28.4.2009.
- 2007: Joensuu-Kuopio-uintiottelut olivat tähtihetkiä. Teoksessa Vanhat mestarit, s. 113–123. SUHS. Myös teoksessa Joensuun Uimaseura 100 vuotta, s. 65–75. Joensuun Uimaseura ry.
- 2006: Ikään kuin koulutusjärjestelmä olisi peli. Mielipidekirjoitus. Fil. tohtori Erkki Valleniuksen kanssa. HS 15.11.2006.
- 2006: Uimisesta pintaa syvemmältä. Kirjallisuusarviointi, s. 95–96. Liikunta ja tiede 6/2006.
- 2006: Virikkeitä uintikulttuurin tutkijoille. Kirjallisuusarviointi, s. 50–51. Liikunta ja tiede 2/2006.
- 2006: Uimahuoneita ja kroolin läiskettä Kuusankoskella. Teoksessa Alussa oli vesi, s. 13–30, 263–264. Kimmo Seppäsen kanssa. SUHS.
- 2005: ”… veteen sillä tavalla mahalleen” Pärskähdyksiä Kallaveden kaupungista. Teoksessa Taidetta ja tehdasurheilua, s. 27–37, 288. SUHS.
- 2005: Lajikulttuurin lähteillä – sata vuotta uimaseuratoimintaa Kuopiossa. Teoksessa Liikunnan monet kasvot, s. 55–70. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys.
- 2004: Urheiluseuran toimijat, tilat ja tavoitteet. Kuopion Uimaseura 1904–2004. Joensuun yliopisto, JoY. Lisensiaattitutkimus. Sama teos: Kuopion Uimaseuran satavuotinen taival 1904–2004, 208 s. Kuopion Uimaseura ry.
- 1999: Järjestökulttuurista kirjaville kentille: Karjalan työläisurheilun murroksista. Teoksessa Urheilu katsoo peiliin, s. 187–190. SUHS.
- 1998: Karjalan työläisurheilu muutoksessa. Karjalainen 26.7.1998.
- 1998: TUL:n Karjalan piirin seurakentän muutokset 1919–1998, 121 s. JoY.
Työ
Nykyisessä työssään Lahden lyseon rehtorina Matkaniemi aloitti 1. elokuuta 2015. Lahden lyseossa on urheilun sekä luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian valtakunnalliset erityistehtävät. Vuosina 2012–2015 Matkaniemi työskenteli Helsingin uuden yhteiskoulun rehtorina, osakeyhtiön toimitusjohtajana ja säätiön asiamiehenä. Matkaniemi toimi vuosina 2007–2012 Lahden lyseon lukion rehtorina. Matkaniemi oli vuosina 2004–2007 Kuusankosken lukioiden (Kuusaan lukio ja Voikkaan lukio) rehtorina. Lukion rehtorina Matkaniemi aloitti Mäntyharjun lukiossa vuosina 2002–2004. Vuosina 1999–2002 Matkaniemi oli historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Kuoppakankaan yläasteella Varkaudessa.
Luottamustoimet
Suomen Uimaliiton hallituksen varapuheenjohtajana ja työ- ja talousvaliokunnan jäsenenä Matkaniemi vaikutti vuosina 2013–2015. Vaalivalmistelutoimikunnassa Matkaniemi toimi vuonna 2014. Uimaliiton hallituksessa Matkaniemi työskenteli vuosina 2012–2016. Vuodesta 2017 alkaen Matkaniemi on toiminut uimaliiton kurinpitolautakunnan varapuheenjohtajana. Matkaniemi on toiminut Suomen urheiluhistoriallisen seuran hallituksessa vuosina 2008–2012. Vuodesta 2015 alkaen Matkaniemi on ollut Päijät-Hämeen urheiluakatemian johtoryhmän jäsen. Matkaniemi on toiminut lahtelaisen Speedo Masters Finlandin ry:n puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Matkaniemi on yksi Speedo Masters Finland ry:n kolmesta perustajajäsenestä. Matkaniemi toimi Kymen 4H -yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 2004–2007. Eeva Rantasen säätiön hallituksessa hän on vaikuttanut vuosina 2007–2012 ja edelleen vuodesta 2015 alkaen.
Uintiharrastus
Matkaniemen uintiharrastus alkoi Iisalmen Uimareissa vuonna 1981. Vuonna 1983 hän saavutti 11-vuotiaiden poikien Siniviitta-pronssia 50 metrin perhosuinnissa. Matkaniemen aktiiviura päättyi heinäkuussa 1990, jolloin hän ui Jyväskylässä nuorten SM-kisoissa SVUL:n (Suomen Valtakunnan Urheiluliiton) Pohjois-Savon piirin yleisen sarjan ennätyksen 100 metrin vapaauinnissa viestin aloitusosuudella ajalla 54,94 (50 metrin rata). Matkaniemen edustama Kuopion Uimaseuran viestijoukkue saavutti 18-vuotiaiden nuorten SM-pronssia. Sotilasurheiluliiton uintimestaruuden hän saavutti vuonna 1994 ja sai puolustusvoimien uinnin suurmestarimerkin nro 183.
Matkaniemi aloitti masters-uintiharrastuksen 35-vuotiaana vuonna 2007. Matkaniemi on masters-uinnin Euroopan mestari (2009, 2011, 2018) ja maailmanennätysuimari (2009) Lahden Kalevan ja Speedo Masters Finlandin viestijoukkueissa. Matkaniemi on uinut 100 metrin rintauinnissa Pohjoismaiden masters-ennätyksen 41-vuotiaana aikaan 1.06,60 (2013). Matkaniemi on uinut Suomen masters-ennätyksen muun muassa 50 metrin perhosuinnissa 37-vuotiaana aikaan 25,49 (2009). Matkaniemi on uinut 37-vuotiaana 50 metriä rintauintia aikaan 29,51 (2009).
Vuodesta 2014 alkaen Matkaniemi on edustanut Speedo Masters Finlandia. Aikaisemmat seurat ovat Iisalmen Uimarit (1980–1989, 1996–1998), Kuopion Uimaseura (1990–1991), Joensuun Uimaseura (1991–1995), Varkauden Uimarit (1999–2002), Mikkelin Uimaseura (2003), Kuopion Uimaseura (2004–2006) ja Lahden Kaleva (2007–2013).
Matkaniemi voitti 20 peräkkäistä avantouinnin Suomen mestaruutta vuosina 1996–2015, jolloin hän toistaiseksi lopetti avannossa kilpailemisen. Matkaniemi on viisinkertainen avantouinnin maailmanmestari. Avantouinnissa Matkaniemi on edustanut Joensuun Jääkarhuja.
Huomionosoitukset
Opetus- ja kulttuuriminiesteriö myönsi Matkaniemelle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin vuonna 2016. Suomen Uimaliitto myönsi Matkaniemelle ansiomerkin nro 270. vuonna 2018. Suomen Uimaliiton kultaisen plaketin Matkaniemi sai vuonna 2012. Joensuun Jääkarhut myönsi Matkaniemelle Jääkarhumitalin (nro 2.) vuonna 2009.

“Masters-uimarina ura ei ole jatkuvasti ollut nousujohteista, eikä se ole ollut tavoitteenakaan. – Ee mittään turhia kilometrejä! Viljami, Viena, Artturi, Hilja ja Ilmari tarvitsevat isäänsä.”