Tero Matkaniemi – itäsuomalainen uimari

Tero Mat­ka­nie­mi (s. 31.5.1972) on syn­ty­nyt Ii­sal­mes­sa ja asuu Jär­ven­pääs­sä. Hä­nen isän­sä on Vei­jo Mat­ka­nie­mi (s. 1941 Ii­sal­mes­sa) ja äi­tin­sä Eli­na Mat­ka­nie­mi (o.s. Ko­mu­lai­nen, s. 1941 Son­ka­jär­vel­lä). Tero Mat­ka­nie­men si­sar on fil. mais­te­ri Tui­ja Ri­to­la (o.s. Mat­ka­nie­mi, s. 7.7.1967 Ii­sal­mes­sa). Mat­ka­nie­men puo­li­so on fil. mais­te­ri Rii­na Mat­ka­nie­mi (o.s. Ko­po­nen, s. 14.9.1981 Ii­sal­mes­sa). Tero Mat­ka­nie­men lap­set ovat Vil­ja­mi Mat­ka­nie­mi (s. 2006), Vie­na Mat­ka­nie­mi (s. 2010), Art­tu­ri Mat­ka­nie­mi (s. 2012), Hil­ja Mat­ka­nie­mi (s. 2015) ja Il­ma­ri Mat­ka­nie­mi (s. 2018).

Opinnot

Mat­ka­nie­mi väit­te­li toh­to­rik­si (FT) Suo­men his­to­ri­an alal­ta Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta vuon­na 2011. Hän val­mis­tui fi­lo­so­fi­an li­sen­si­aa­tik­si (FL) Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 2004. Joh­ta­mis­tai­don eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­non Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti vuon­na 2004. Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti ope­tus­hal­lin­non tut­kin­non vuon­na 2000. Hän val­mis­tui fi­lo­so­fi­an mais­te­rik­si (FM) Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 1999. Mat­ka­nie­mi val­mis­tui yli­op­pi­laak­si Ii­sal­men ly­se­os­sa vuon­na 1991. Peru­kou­lua Mat­ka­nie­mi kävi Ii­sal­mes­sa Ju­ha­ni Ahon ylä­as­teel­la vuo­si­na 1985–1988 (7.–9. luok­ka) ja Kes­kus­tan ala-as­teel­la vuo­si­na 1979–1985 (1.–6. luok­ka).

Liikuntakulttuuria käsittelevä kirjallinen tuotanto

• 2021: Sel­viy­ty­jät – ui­ma­rei­den elä­män­koh­ta­loi­ta (Kai Ha­gel­berg, Au­lis Käh­kö­nen, Urpo Sirén). Ko­koo­ma­teos. 88 s. Spee­do Mas­ters Fin­land ry.
• 2021: Lint­saa­mi­ses­ta poi­ki uusi har­ras­tus. Muis­te­lu Joen­suun Jää­kar­hu­jen ko­ko­el­mas­sa. 2 s.
• 2021: Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta vuo­sil­ta 1921–2021. Ko­koo­ma­te­ok­sen toi­mi­tus­työ yh­des­sä Heik­ki Ko­lu­sen ja Rei­jo Nik­ki­sen kans­sa. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry. 676 s.
• 2021: Arvi Sa­vo­lai­nen – Ur­hei­lu­lu­ki­os­ta olym­pi­a­mols­keil­le. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021, s. 298–305. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry.
• 2020: Re­vii­ri­kiis­to­ja kuo­pi­o­lai­ses­sa kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­nis­sa (ref.) Te­ok­ses­sa Ur­hei­lun krii­se­jä, s. 135–165. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra, SUHS.
• 2019: Urpo Sirén – työ­läi­sui­ma­riu­den toi­nen puo­li (ref.) Te­ok­ses­sa Tarkk´am­pu­jia ja ter­vei­tä ih­mi­siä, s. 89–105. SUHS.
• 2018: Mat­ti Ho­lo­pai­nen – kuo­pi­o­lai­sen työ­läis­uin­nin ra­ken­ta­ja. Te­ok­ses­sa Uu­dis­rai­vaa­ja tai­pa­leel­la, Arto Ne­va­lan 60-vuo­tis­juh­la­te­os, s. 151–167.
• 2017: Huip­pu-ur­hei­li­jan ura­ta­ri­na. Maa­rit Sih­vo­sen ja Sir­pa Aho­la-Lau­ri­lan te­ok­ses­sa Ve­den voi­mal­la – olym­pia-al­taas­ta Si­pe­ri­aan, s. 7–9.
• 2017: Työ­läis­uin­nin muut­tu­vat muo­dot – Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit 1966–2012, 91 s. KUTU Tri­ath­lon ry.
• 2017: Hel­vi Kivi­mäki (seu­ra-ak­tii­vi, nais­voi­mis­te­lu­oh­jaa­ja ja -tuo­ma­ri). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
• 2017: Mik­ko Lai­ne (TUL:n uin­ti­ur­hei­lu­joh­ta­ja, val­men­ta­ja ja jär­jes­tö­ak­tii­vi). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
• 2017: Jöns Lind­quist (uin­ti­val­men­ta­ja ja uin­nin jär­jes­tö­vai­kut­ta­ja). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
• 2017: Vil­ho Suih­ko (sou­tu­val­men­ta­ja, lii­kun­ta­kas­vat­ta­ja, jär­jes­tö­ak­tii­vi). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
• 2016: Au­lis Käh­kö­nen – pula-ajas­ta olym­pi­an al­tai­siin (ref.) Te­ok­ses­sa Las­tu­ja, s. 139–158.  SUHS.
• 2015: Töö­lös­tä ras­kaan sar­jan ur­hei­lu­vai­kut­ta­jak­si. Uin­ti-leh­ti nro 3/38 2015, s. 40–41.
• 2015: Kai Ha­gel­berg – Töö­lön jen­gis­tä ur­hei­lu­vai­kut­ta­jak­si (ref.) Te­ok­ses­sa Ur­hei­lun toi­nen puo­li, s. 205–222. SUHS.
• 2010: Kuo­pi­o­lai­nen uin­ti pai­kal­li­se­na ja kan­sal­li­se­na kan­sa­lais­toi­min­nan il­mi­ö­nä, 248 s. Suo­men his­to­ri­an väi­tös­kir­ja. Itä-Suo­men yli­o­pis­to.
• 2009: Lah­den ly­se­on luja vas­tus. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra. Te­ok­ses­sa Sel­kä­puo­lel­ta, s. 73–86. Jou­ko Kau­ran­teen, Heik­ki Ko­lu­sen ja Mart­ti K. Leh­don kans­sa. SUHS. Myös te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry.
• 2009: Mitä vi­kaa vä­sy­mi­ses­sä? Mie­li­pide­kir­joi­tus. Fil. toh­to­ri Erk­ki Val­le­niuk­sen kans­sa. Hel­sin­gin Sa­no­mat, HS 28.4.2009.
• 2007: Joen­suu-Kuo­pio-uin­ti­ot­te­lut oli­vat täh­ti­het­kiä. Te­ok­ses­sa Van­hat mes­ta­rit, s. 113–123. SUHS. Myös te­ok­ses­sa Joen­suun Uima­seu­ra 100 vuot­ta, s. 65–75. Joen­suun Uima­seu­ra ry.
• 2006: Ikään kuin kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä oli­si peli. Mie­li­pide­kir­joi­tus. Fil. toh­to­ri Erk­ki Val­le­niuk­sen kans­sa. HS 15.11.2006.
• 2006: Ui­mi­ses­ta pin­taa sy­vem­mäl­tä. Kir­jal­li­suus­ar­vi­oin­ti, s. 95–96. Lii­kun­ta ja tie­de 6/2006.
• 2006: Vi­rik­kei­tä uin­ti­kult­tuu­rin tut­ki­joil­le. Kir­jal­li­suus­ar­vi­oin­ti, s. 50–51. Lii­kun­ta ja tie­de 2/2006.
• 2006: Uima­huo­nei­ta ja kroo­lin läis­ket­tä Kuu­san­kos­kel­la. Te­ok­ses­sa Alus­sa oli vesi, s. 13–30, 263–264. Kim­mo Sep­pä­sen kans­sa. SUHS.
• 2005: ”… ve­teen sil­lä ta­val­la ma­hal­leen” Pärs­käh­dyk­siä Kal­la­ve­den kau­pun­gis­ta. Te­ok­ses­sa Tai­det­ta ja teh­das­ur­hei­lua, s. 27–37, 288. SUHS.
• 2005: Laji­kult­tuu­rin läh­teil­lä – sata vuot­ta uima­seu­ra­toi­min­taa Kuo­pi­os­sa. Te­ok­ses­sa Lii­kun­nan mo­net kas­vot, s. 55–70. Poh­jois-Kar­ja­lan his­to­ri­al­li­nen yh­dis­tys.
• 2004: Ur­hei­lu­seu­ran toi­mi­jat, ti­lat ja ta­voit­teet. Kuo­pi­on Uima­seu­ra 1904–2004. Joen­suun yli­o­pis­to, JoY. Li­sen­si­aat­ti­tut­ki­mus. Sama teos: Kuo­pi­on Uima­seu­ran sata­vuo­ti­nen tai­val 1904–2004, 208 s. Kuo­pi­on Uima­seu­ra ry.
• 1999: Jär­jes­tö­kult­tuu­ris­ta kir­ja­vil­le ken­til­le: Kar­ja­lan työ­läis­ur­hei­lun mur­rok­sis­ta. Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu kat­soo pei­liin, s. 187–190. SUHS.
• 1998: Kar­ja­lan työ­läis­ur­hei­lu muu­tok­ses­sa. Kar­ja­lai­nen 26.7.1998.
• 1998: TUL:n Kar­ja­lan pii­rin seu­ra­ken­tän muu­tok­set 1919–1998, 121 s. JoY.

Työ

Ny­kyi­ses­sä työs­sään Lah­den ly­se­on reh­to­ri­na Mat­ka­nie­mi aloit­ti 1. elo­kuu­ta 2015. Lah­den ly­se­os­sa on yleis- ja ai­kuis­lin­jan li­säk­si ur­hei­lun sekä luon­non­tie­tei­den, ma­te­ma­tii­kan ja tek­no­lo­gi­an val­ta­kun­nal­li­set eri­tyis­teh­tä­vät. Vuo­si­na 2012–2015 Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li Hel­sin­gin uu­den yh­teis­kou­lun reh­to­ri­na, osa­ke­yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ja sää­ti­ön asia­mie­he­nä. Mat­ka­nie­mi toi­mi vuo­si­na 2007–2012 Lah­den ly­se­on lu­ki­on reh­to­ri­na. Mat­ka­nie­mi oli vuo­si­na 2004–2007 Kuu­san­kos­ken lu­ki­oi­den (Kuu­saan lu­kio ja Voik­kaan lu­kio) reh­to­ri­na. Lu­ki­on reh­to­ri­na Mat­ka­nie­mi aloit­ti Män­ty­har­jun lu­ki­os­sa vuo­si­na 2002–2004. Vuo­si­na 1999–2002 Mat­ka­nie­mi oli his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­opin leh­to­ri­na Kuop­pa­kan­kaan ylä­as­teel­la Var­kau­des­sa.

Luottamustoimet

Suo­men Uima­lii­ton hal­li­tuk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na ja työ- ja ta­lous­va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä Mat­ka­nie­mi vai­kut­ti vuo­si­na 2013–2015. Vaa­li­val­mis­te­lu­toi­mi­kun­nas­sa Mat­ka­nie­mi toi­mi vuon­na 2014. Uima­lii­ton hal­li­tuk­ses­sa Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li vuo­si­na 2012–2016. Vuo­des­ta 2017 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut uima­lii­ton ku­rin­pito­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran hal­li­tuk­ses­sa vuo­si­na 2008–2012. Vuo­des­ta 2015 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on ol­lut Päi­jät-Hä­meen ur­hei­lu­a­ka­te­mi­an joh­to­ryh­män jä­sen. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut lah­te­lai­sen Spee­do Mas­ters Fin­lan­din ry:n pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2013 al­ka­en. Mat­ka­nie­mi on yksi Spee­do Mas­ters Fin­land ry:n kol­mes­ta pe­rus­ta­ja­jä­se­nes­tä. Mat­ka­nie­mi toi­mi Ky­men 4H -yh­dis­tyk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2004–2007. Eeva Ran­ta­sen sää­ti­ön hal­li­tuk­ses­sa hän on vai­kut­ta­nut vuo­si­na 2007–2012 ja edel­leen vuo­des­ta 2015 al­ka­en.

Uintiharrastus

Mat­ka­nie­men uin­ti­har­ras­tus al­koi Ii­sal­men Ui­ma­reis­sa vuon­na 1981. Vuon­na 1983 hän saa­vut­ti 11-vuo­ti­ai­den poi­kien Sini­viit­ta-prons­sia 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa. Mat­ka­nie­men ak­tii­vi­ura päät­tyi hei­nä­kuus­sa 1990, jol­loin hän ui Jy­väs­ky­läs­sä nuor­ten SM-ki­sois­sa SVUL:n (Suo­men Val­ta­kun­nan Ur­hei­lu­lii­ton) Poh­jois-Sa­von pii­rin ylei­sen sar­jan en­nä­tyk­sen 100 met­rin va­paa­uin­nis­sa vies­tin aloi­tus­o­suu­del­la ajal­la 54,94 (50 met­rin rata). Mat­ka­nie­men edus­ta­ma Kuo­pi­on Uima­seu­ran vies­ti­jouk­kue saa­vut­ti 18-vuo­ti­ai­den nuor­ten SM-prons­sia. So­ti­las­ur­hei­lu­lii­ton uin­ti­mes­ta­ruu­den hän saa­vut­ti vuon­na 1994 ja sai puo­lus­tus­voi­mien uin­nin suur­mes­ta­ri­mer­kin nro 183.

Mat­ka­nie­mi aloit­ti mas­ters-uin­ti­har­ras­tuk­sen 35-vuo­ti­aa­na vuon­na 2007. Mat­ka­nie­mi on mas­ters-uin­nin Eu­roo­pan mes­ta­ri (2009, 2011, 2018) ja maa­il­man­en­nä­tys­ui­ma­ri (2009) Lah­den Ka­le­van ja Spee­do Mas­ters Fin­lan­din vies­ti­jouk­ku­eis­sa. Mat­ka­nie­mi on ui­nut 100 met­rin rin­ta­uin­nis­sa Poh­jois­mai­den mas­ters-en­nä­tyk­sen 41-vuo­ti­aa­na ai­kaan 1.06,60 (2013). Mat­ka­nie­mi on ui­nut Suo­men mas­ters-en­nä­tyk­sen muun mu­as­sa 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa 37-vuo­ti­aa­na ai­kaan 25,49 (2009). Mat­ka­nie­mi on ui­nut 37-vuo­ti­aa­na 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 29,51 (2009).

Vuo­des­ta 2014 al­ka­en Mat­ka­nie­mi on edus­ta­nut Spee­do Mas­ters Fin­lan­dia. Ai­kai­sem­mat seu­rat ovat Ii­sal­men Ui­ma­rit (1980–1989, 1996–1998), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (1990–1991), Joen­suun Uima­seu­ra (1991–1995), Var­kau­den Ui­ma­rit (1999–2002), Mik­ke­lin Uima­seu­ra (2003), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (2004–2006) ja Lah­den Ka­le­va (2007–2013).

Mat­ka­nie­mi voit­ti 20 pe­räk­käis­tä avan­to­uin­nin Suo­men mes­ta­ruut­ta vuo­si­na 1996–2015. Hän osal­lis­tui SM-ki­soi­hin ja voit­ti mes­ta­ruu­den myös vuon­na 2017. Mat­ka­nie­mi on vii­sin­ker­tai­nen avan­to­uin­nin maa­il­man­mes­ta­ri Hel­sin­gis­tä (2000), Jy­väs­ky­läs­tä (2001), Muo­ni­os­ta (2004), Ou­lus­ta (2006) ja Jur­ma­las­ta, Lat­vi­as­ta (2012). Avan­to­uin­nis­sa Mat­ka­nie­mi on edus­ta­nut Joen­suun Jää­kar­hu­ja.

Huomionosoitukset

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nies­te­riö myön­si Mat­ka­nie­mel­le Suo­men lii­kun­ta­kult­tuu­rin ja ur­hei­lun an­si­o­mi­ta­lin vuon­na 2016. Suo­men Uima­liit­to myön­si kun­nal­lis­neu­vos Kai Ha­gel­ber­gin esi­tyk­ses­tä Mat­ka­nie­mel­le an­si­o­mer­kin nro 270. vuon­na 2018. Suo­men Uima­lii­ton kul­tai­sen pla­ke­tin Mat­ka­nie­mi sai vuon­na 2012. Joen­suun Jää­kar­hut myön­si Mat­ka­nie­mel­le Jää­kar­hu­mi­ta­lin (nro 2.) vuon­na 2009.