Tero Matkaniemi

Järvenpää

Tero Mat­ka­nie­mi syn­tyi Ii­sal­mes­sa 31. tou­ko­kuu­ta 1972 ja asuu ny­kyi­sin Jär­ven­pääs­sä. Hä­nen van­hem­pan­sa ovat Vei­jo Mat­ka­nie­mi (s. 1941, Ii­sal­mi) ja Eli­na Mat­ka­nie­mi (o.s. Ko­mu­lai­nen, s. 1941, Son­ka­jär­vi). Tero Mat­ka­nie­men puo­li­so on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri Rii­na Mat­ka­nie­mi (o.s. Ko­po­nen, s. 1981, Ii­sal­mi), joka on val­mis­tu­nut Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta. Heil­lä on vii­si las­ta: Vil­ja­mi Mat­ka­nie­mi (s. 2006, Kou­vo­la), joka opis­ke­lee Res­sun lu­ki­os­sa, sekä kou­lu­lai­set Vie­na (s. 2010, Lah­ti), Art­tu­ri (s. 2012, Lah­ti), Hil­ja (s. 2015, Jär­ven­pää) ja Il­ma­ri Mat­ka­nie­mi (s. 2018, Jär­ven­pää). Mat­ka­nie­men iso­van­hem­mat isän puo­lel­ta oli­vat Ro­bert Mat­ka­nie­mi (ent. Pro­hor Ti­miev, s. 1904, Vie­nan Kar­ja­la) ja Anna-Ma­ria Mat­ka­nie­mi (o.s. Kiis­ki­nen, s. 1902, Ii­sal­mi). Suku­nimi Mat­ka­nie­mi juon­taa juu­ren­sa Vie­nan Kar­ja­laan, Yli-Kuit­ti­jär­ven poh­jois­ran­nal­la si­jait­se­vaan Mat­ka­nie­mi-ni­mi­seen paik­kaan. Alu­eel­la oli kor­ke­an kal­li­on pääl­lä Py­hän Ni­ko­lauk­sen ris­ti, jon­ne mat­kal­ta tai ka­las­tus­ret­kel­tä pa­laa­vat us­ko­vai­set toi­vat ki­viä kii­tok­se­na on­nis­tu­nees­ta mat­kas­ta tai saa­liis­ta. Ro­bert Mat­ka­nie­mi otti suku­ni­men vuon­na 1922, ja hä­nen jäl­ke­läi­sen­sä ovat sit­tem­min käyt­tä­neet tätä ni­meä. Äi­din puo­lel­ta Mat­ka­nie­men iso­van­hem­mat oli­vat Vil­jo Ko­mu­lai­nen (s. 1911, Son­ka­jär­vi) ja Aini Ko­mu­lai­nen (o.s. Hut­tu­nen, s. 1917, Son­ka­jär­vi).

Työ

Tero Mat­ka­nie­mi aloit­ti ny­kyi­ses­sä teh­tä­väs­sään Lah­den ly­se­on reh­to­ri­na 1. elo­kuu­ta 2015. Lah­den ly­se­os­sa on yleis­lin­jan ja ai­kuis­lin­jan li­säk­si val­ta­kun­nal­li­sia eri­tyis­teh­tä­viä ur­hei­lun sekä luon­non­tie­tei­den, ma­te­ma­tii­kan ja tek­no­lo­gi­an aloil­la, mikä te­kee kou­lus­ta moni­puo­li­sen ja in­no­va­tii­vi­sen op­pi­mis­ym­pä­ris­tön. nnen ny­kyis­tä teh­tä­vään­sä Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li vuo­si­na 2012–2015 Hel­sin­gin uu­den yh­teis­kou­lun reh­to­ri­na, jos­sa hän toi­mi sa­mal­la osa­ke­yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ja sää­ti­ön asia­mie­he­nä, vas­ta­ten kou­lun hal­lin­nol­li­sis­ta ja stra­te­gi­sis­ta teh­tä­vis­tä. Mat­ka­nie­mi toi­mi myös Lah­den ly­se­on lu­ki­on reh­to­ri­na vuo­si­na 2007–2012, ja tätä en­nen hän joh­ti Kuu­san­kos­ken lu­ki­oi­ta (Kuu­saan lu­kio ja Voik­kaan lu­kio) reh­to­ri­na vuo­si­na 2004–2007. Hä­nen uran­sa lu­ki­on reh­to­ri­na al­koi Män­ty­har­jun lu­ki­os­sa, jos­sa hän työs­ken­te­li vuo­si­na 2002–2004. En­nen reh­to­rin teh­tä­viä Mat­ka­nie­mi toi­mi his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­opin leh­to­ri­na Kuop­pa­kan­kaan ylä­as­teel­la Var­kau­des­sa vuo­si­na 1999–2002.

Opinnot

Tero Mat­ka­nie­mi väit­te­li fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si Suo­men his­to­ri­an alal­ta Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa vuon­na 2011. Hän suo­rit­ti fi­lo­so­fi­an li­sen­si­aa­tin tut­kin­non Joen­suun yli­o­pis­tos­sa vuon­na 2004 ja sa­ma­na vuon­na hän suo­rit­ti myös joh­ta­mis­tai­don eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­non, mikä vah­vis­ti hä­nen osaa­mis­taan kou­lu­tuk­sen joh­ta­mi­sen alal­la. Ope­tus­hal­lin­non tut­kin­non Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti vuon­na 2000. Fi­lo­so­fi­an mais­te­rik­si hän val­mis­tui Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 1999. Mat­ka­nie­men aka­tee­mi­nen pol­ku al­koi Ii­sal­men ly­se­os­ta, jos­ta hän suo­rit­ti yli­op­pi­las­tut­kin­non ke­vääl­lä 1991. Pe­rus­kou­lun­sa hän kävi Ii­sal­mes­sa, Ju­ha­ni Ahon ylä­as­teel­la vuo­si­na 1985–1988 ja Kes­kus­tan ala-as­teel­la vuo­si­na 1979–1985.

Kirjallinen tuotanto
  1. 2025: Tu­los­sa: Uima­seu­ro­jen vä­ri­käs men­nei­syys Vii­pu­ris­sa.
  2. 2025: Tu­los­sa: Iisalmen Uimarit: yhteisöllisyyden ja kansallisen menestyksen rakentaja vuosina 1945-1979. 
  3. 2024: Tu­los­sa: Urheilusta ja opiskelusta eväitä elämään. Artikkeli Helsingin uuden yhteiskoulun 125-vuotisjuhlajulkaisussa.
  4. 2024: Kir­ja-ar­vi­on­ti. Mik­ko­la, Rolf,  Tai­to­uin­nin ta­ri­na – al­tai­den vie­hät­tä­vät fla­min­got. Fir­ma Ame­ba. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ra, SUHS.
  5. 2024: Elä­mä­ker­ta-ar­tik­ke­li. Kai Ha­gel­berg. SUHS. 2.11.2024.
  6. 2024: Elä­mä­ker­ta-ar­tik­ke­li. Kai Ha­gel­berg. Por­va­ril­li­sen Työn Ar­kis­to. 1.11.2024.
  7. 2024: Ur­hei­lu­vai­kut­ta­ja edis­ti suo­ri­tus­paik­ko­jen ra­ken­ta­mis­ta. Kai Ha­gel­ber­gin muis­to­kir­joi­tus. Hel­sin­gin Sa­no­mat 10.9.2024.
  8. 2023: Ui­ma­rius su­vun pe­rin­tö­nä. Te­ok­ses­sa Yk­si­löt ja yh­tei­söt, s. 233–260. Jufo1. Ver­tais­ar­vi­oi­tu. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra.
  9. 2023: Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su. 432 si­vua. Toi­mit­ta­nut Tero Mat­ka­nie­mi. Spee­do Mas­ters Fin­land ry.
  10. 2023: Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku jat­kuu, s. 394–399. Te­ok­ses­sa Sin­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su. Yh­des­sä Jan­ne Vir­ta­sen ja Tom­my Rund­gre­nin kans­sa.
  11. 2023: Suo­men uin­ti­ur­hei­lun muu­tok­set, s. 130–173. Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su.
  12. 2023: Ver­hon ta­kaa Ant­ti Kas­vio, s. 12–15. Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su.
  13. 2023: Ant­ti Kas­vio – mies täyn­nä suo­ri­tus­ky­kyä, s. 18–94. Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su.
  14. 2023: Uin­tia Tu­rus­sa, s. 381. Kai­na­lo­ar­tik­ke­li te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su.
  15. 2023: Olim­me siel­lä me­kin, s. 349. Kai­na­lo­ar­tik­ke­li te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su.
  16. 2023: Ar­vos­tet­tu uin­ti­val­men­ta­ja, Ola­vi Leh­ti­sen muis­to­kir­joi­tus. Hel­sin­gin Sa­no­mat, 31.7.2023.
  17. 2022: Lii­kun­ta­his­to­ria elä­män­ta­pa­na. Muis­tel­ma te­ok­ses­sa Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra 30 vuot­ta, s. 160–169. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra (SUHS).
  18. 2022: Lint­saa­mi­ses­ta poi­ki uusi har­ras­tus. Muis­tel­ma te­ok­ses­sa Avan­to­uin­ti­seu­ra Joen­suun Jää­kar­hut – his­to­ria 1989–2020, s. 36–37. Joen­suun Jää­kar­hut ry.
  19. 2021: Sel­viy­ty­neet – ui­ma­rei­den elä­män­koh­ta­loi­ta (Kai Ha­gel­berg, Au­lis Käh­kö­nen, Urpo Sirén). Ko­koo­ma­teos. 88 s. Spee­do Mas­ters Fin­land ry.
  20. 2021: Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta vuo­sil­ta 1921–2021. Ko­koo­ma­te­ok­sen toi­mi­tus­työ yh­des­sä Heik­ki Ko­lu­sen ja Rei­jo Nik­ki­sen kans­sa. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry. 676 s.
  21. 2021: Arvi Sa­vo­lai­nen – Ur­hei­lu­lu­ki­os­ta olym­pi­a­mols­keil­le. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021, s. 298–305. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry.
  22. 2021: Kun­ni­a­kas ly­se­o­lai­suus elää ja voi hy­vin. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021, s. 298–305. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry.
  23. 2021: Huo­mis­päi­vän op­pia vah­val­la pe­rin­teel­lä. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021, s. 645–646. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry.
  24. 2020: Re­vii­ri­kiis­to­ja kuo­pi­o­lai­ses­sa kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­nis­sa (ref.) Te­ok­ses­sa Ur­hei­lun krii­se­jä, s. 135–162. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra, SUHS.
  25. 2019: Urpo Sirén – työ­läi­sui­ma­riu­den toi­nen puo­li (ref.) Te­ok­ses­sa Tarkk´am­pu­jia ja ter­vei­tä ih­mi­siä, s. 89–105. SUHS.
  26. 2018: Mat­ti Ho­lo­pai­nen – kuo­pi­o­lai­sen työ­läis­uin­nin ra­ken­ta­ja. Te­ok­ses­sa Uu­dis­rai­vaa­ja tai­pa­leel­la, Arto Ne­va­lan 60-vuo­tis­juh­la­te­os, s. 151–167.
  27. 2017: Huip­pu-ur­hei­li­jan ura­ta­ri­na. Maa­rit Sih­vo­sen ja Sir­pa Aho­la-Lau­ri­lan te­ok­ses­sa Ve­den voi­mal­la – olym­pia-al­taas­ta Si­pe­ri­aan, s. 7–9.
  28. 2017: Työ­läis­uin­nin muut­tu­vat muo­dot – Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit 1966–2012, 91 s. KUTU Tri­ath­lon ry.
  29. 2017: Hel­vi Kivi­mäki (seu­ra-ak­tii­vi, nais­voi­mis­te­lu­oh­jaa­ja ja -tuo­ma­ri). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
  30. 2017: Mik­ko Lai­ne (TUL:n uin­ti­ur­hei­lu­joh­ta­ja, val­men­ta­ja ja jär­jes­tö­ak­tii­vi). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
  31. 2017: Jöns Lind­quist (uin­ti­val­men­ta­ja ja uin­nin jär­jes­tö­vai­kut­ta­ja). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
  32. 2017: Vil­ho Suih­ko (sou­tu­val­men­ta­ja, lii­kun­ta­kas­vat­ta­ja, jär­jes­tö­ak­tii­vi). Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su, 2 si­vua. SUHS.
  33. 2016: Au­lis Käh­kö­nen – pula-ajas­ta olym­pi­an al­tai­siin (ref.) Te­ok­ses­sa Las­tu­ja, s. 139–158.  SUHS.
  34. 2015: Töö­lös­tä ras­kaan sar­jan ur­hei­lu­vai­kut­ta­jak­si. Uin­ti-leh­ti nro 3/38 2015, s. 40–41.
  35. 2015: Kai Ha­gel­berg – Töö­lön jen­gis­tä ur­hei­lu­vai­kut­ta­jak­si (ref.) Te­ok­ses­sa Ur­hei­lun toi­nen puo­li, s. 205–222. SUHS.
  36. 2011: Kun­ni­a­kas oppi­kou­lu­pe­rin­ne elää. Jul­kai­sus­sa Lah­den ly­seo 1921–2011, juh­la­leh­ti, s. 2. Lah­den ly­seo.
  37. 2010: Kuo­pi­o­lai­nen uin­ti pai­kal­li­se­na ja kan­sal­li­se­na kan­sa­lais­toi­min­nan il­mi­ö­nä, 248 s. Suo­men his­to­ri­an väi­tös­kir­ja. Itä-Suo­men yli­o­pis­to.
  38. 2009: Lah­den ly­se­on luja vas­tus. Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra. Te­ok­ses­sa Sel­kä­puo­lel­ta, s. 73–86. Jou­ko Kau­ran­teen, Heik­ki Ko­lu­sen ja Mart­ti K. Leh­don kans­sa. SUHS. Myös te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021. Lah­den ly­seo ja Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry.
  39. 2009: Mitä vi­kaa vä­sy­mi­ses­sä? Mie­li­pide­kir­joi­tus. Fil. toh­to­ri Erk­ki Val­le­niuk­sen kans­sa. Hel­sin­gin Sa­no­mat 28.4.2009.
  40. 2007: Joen­suu-Kuo­pio-uin­ti­ot­te­lut oli­vat täh­ti­het­kiä. Te­ok­ses­sa Van­hat mes­ta­rit, s. 113–123. SUHS. Myös te­ok­ses­sa Joen­suun Uima­seu­ra 100 vuot­ta, s. 65–75. Joen­suun Uima­seu­ra ry.
  41. 2006: Ikään kuin kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä oli­si peli. Mie­li­pide­kir­joi­tus. Fil. toh­to­ri Erk­ki Val­le­niuk­sen kans­sa. Hel­sin­gin Sa­no­mat 15.11.2006.
  42. 2006: Ui­mi­ses­ta pin­taa sy­vem­mäl­tä. Kir­jal­li­suus­ar­vi­oin­ti, s. 95–96. Lii­kun­ta ja tie­de 6/2006.
  43. 2006: Vi­rik­kei­tä uin­ti­kult­tuu­rin tut­ki­joil­le. Kir­jal­li­suus­ar­vi­oin­ti, s. 50–51. Lii­kun­ta ja tie­de 2/2006.
  44. 2006: Uima­huo­nei­ta ja kroo­lin läis­ket­tä Kuu­san­kos­kel­la. Te­ok­ses­sa Alus­sa oli vesi, s. 13–30, 263–264. Kim­mo Sep­pä­sen kans­sa. SUHS.
  45. 2005: ”… ve­teen sil­lä ta­val­la ma­hal­leen” Pärs­käh­dyk­siä Kal­la­ve­den kau­pun­gis­ta. Te­ok­ses­sa Tai­det­ta ja teh­das­ur­hei­lua, s. 27–37, 288. SUHS.
  46. 2005: Laji­kult­tuu­rin läh­teil­lä – sata vuot­ta uima­seu­ra­toi­min­taa Kuo­pi­os­sa. Te­ok­ses­sa Lii­kun­nan mo­net kas­vot, s. 55–70. Poh­jois-Kar­ja­lan his­to­ri­al­li­nen yh­dis­tys.
  47. 2004: Ur­hei­lu­seu­ran toi­mi­jat, ti­lat ja ta­voit­teet. Kuo­pi­on Uima­seu­ra 1904–2004. Joen­suun yli­o­pis­to, JoY. Li­sen­si­aat­ti­tut­ki­mus. Sama teos: Kuo­pi­on Uima­seu­ran sata­vuo­ti­nen tai­val 1904–2004, 208 s. Kuo­pi­on Uima­seu­ra ry.
  48. 1999: Jär­jes­tö­kult­tuu­ris­ta kir­ja­vil­le ken­til­le: Kar­ja­lan työ­läis­ur­hei­lun mur­rok­sis­ta. Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu kat­soo pei­liin, s. 187–190. SUHS.
  49. 1998: Kar­ja­lan työ­läis­ur­hei­lu muu­tok­ses­sa. Kar­ja­lai­nen 26.7.1998.
  50. 1998: TUL:n Kar­ja­lan pii­rin seu­ra­ken­tän muu­tok­set 1919–1998, 121 s. Joen­suun yli­o­pis­to.
Luottamustoimet

Mat­ka­nie­mi toi­mi Suo­men Uima­lii­ton hal­li­tuk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na sekä työ- ja ta­lous­va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä vuo­si­na 2013–2015. Vuon­na 2014 hän osal­lis­tui vaa­li­val­mis­te­lu­toi­mi­kun­nan työs­ken­te­lyyn. Uima­lii­ton hal­li­tuk­ses­sa Mat­ka­nie­mi oli ak­tii­vi­ses­ti mu­ka­na vuo­si­na 2012–2016, ja myö­hem­min hän toi­mi ku­rin­pito­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2017–2021. Mat­ka­nie­men vai­kut­ta­mis­työ ulot­tuu myös Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­seen seu­raan, jos­sa hän oli hal­li­tuk­sen jä­sen vuo­si­na 2008–2012. Vuo­des­ta 2015 läh­tien hän on ol­lut jä­se­ne­nä Päi­jät-Hä­meen Ur­hei­lu­a­ka­te­mi­an joh­to­ryh­mäs­sä. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut lah­te­lai­sen Spee­do Mas­ters Fin­lan­din pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2013 ja on myös yksi yh­dis­tyk­sen kol­mes­ta pe­rus­ta­ja­jä­se­nes­tä.

Uintiharrastus

Mat­ka­nie­men kil­pa­uin­ti­har­ras­tus al­koi vuon­na 1981 Ii­sal­men Ui­ma­reis­sa Ii­sal­mi–Ki­ris­hi-kau­pun­ki­ot­te­lus­sa. Vuon­na 1983 hän saa­vut­ti 11-vuo­ti­ai­den poi­kien Sini­viit­ta-kil­pai­luis­sa prons­si­mi­ta­lin 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa. Hä­nen ta­voit­teel­li­nen uin­ti­u­ran­sa hui­pen­tui 18-vuo­ti­aa­na hei­nä­kuus­sa 1990, kun hän ui Jy­väs­ky­län nuor­ten SM-kil­pai­luis­sa SVUL:n Poh­jois-Sa­von pii­rin ylei­sen sar­jan en­nä­tyk­sen 100 met­rin va­paa­uin­nis­sa vies­ti­jouk­ku­een aloi­tus­o­suu­del­la ajal­la 54,94 (50 met­rin rata). Mat­ka­nie­men edus­ta­ma Kuo­pi­on Uima­seu­ran vies­ti­jouk­kue saa­vut­ti ky­sei­sis­sä kil­pai­luis­sa nuor­ten SM-prons­sia 18-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa.

Va­rus­mies­ai­ka­naan Mat­ka­nie­mi jat­koi kil­pai­lu-uraan­sa osal­lis­tu­mal­la uin­nin Suo­men hal­li­mes­ta­ruus­kil­pai­lui­hin, jois­sa hän si­joit­tui kuu­den­nek­si 50 met­rin rin­ta­uin­nis­sa Kuo­pi­os­sa tam­mi­kuus­sa 1994. Kai­nuun Pri­kaa­tin ur­hei­lu­jouk­ku­een va­rus­mie­he­nä hän voit­ti So­ti­las­ur­hei­lu­lii­ton uin­ti­mes­ta­ruu­den Ou­lus­sa maa­lis­kuus­sa 1994 ja sai Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien suur­mes­ta­ri­mer­kin nu­me­rol­la 183.

Mas­ters-uin­ti­har­ras­tuk­sen­sa Mat­ka­nie­mi aloit­ti 35-vuo­ti­aa­na vuon­na 2007. Hän on saa­vut­ta­nut uran­sa ai­ka­na lu­kui­sia mes­ta­ruuk­sia ja en­nä­tyk­siä: Mat­ka­nie­mi on voit­ta­nut mas­ters-uin­nin Eu­roo­pan mes­ta­ruuk­sia (Ca­diz 2009, Jal­ta 2011, Kranj 2018, Roo­ma 2022) ja maa­il­man­en­nä­tyk­siä vies­ti­jouk­ku­eis­sa (Oulu 2009) Lah­den Ka­le­van ja Spee­do Mas­ters Fin­lan­din ri­veis­sä. Hän ui Poh­jois­mai­den mas­ters-en­nä­tyk­sen 100 met­rin rin­ta­uin­nis­sa 41-vuo­ti­aa­na ajal­la 1.06,60 (25 met­rin rata, Tuu­su­la 2013) ja Suo­men mas­ters-en­nä­tyk­sen muun mu­as­sa 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa 37-vuo­ti­aa­na ajal­la 25,49 (25 met­rin rata, Oulu 2009). Sa­ma­na vuon­na hän ui myös 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 29,51.

Mas­ters-uran­sa jat­ku­es­sa Mat­ka­nie­mi on jat­ka­nut en­nä­tys­ten rik­ko­mis­ta: 50-vuo­ti­aa­na hän ui 100 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 1.10,53 (25 met­rin rata, Van­taa 2022) ja 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 31,86 (25 met­rin rata, Viim­si 2022). Vuo­des­ta 2014 läh­tien hän on edus­ta­nut Spee­do Mas­ters Fin­lan­dia. Ai­em­mat seu­rat ovat ol­leet Lah­den Ka­le­va (2007–2013), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (2004–2006), Mik­ke­lin Uima­seu­ra (2003), Var­kau­den Ui­ma­rit (1999–2002), Joen­suun Uima­seu­ra (1991–1995), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (1990–1991) ja Ii­sal­men Ui­ma­rit (1980–1989, 1996–1998).

Mat­ka­nie­mi on myös me­nes­ty­nyt avan­to­uin­nis­sa voit­ta­en 20 pe­räk­käis­tä Suo­men mes­ta­ruut­ta vuo­si­na 1996–2015. Hän jat­koi voit­toi­saa avan­to­uin­ti­u­raan­sa saa­vut­ta­en mes­ta­ruu­den ki­so­jen pää­mat­kal­la 25 met­rin rin­ta­uin­nis­sa myös vuo­si­na 2017, 2023 ja 2025. Mat­ka­nie­mi on li­säk­si vii­sin­ker­tai­nen avan­to­uin­nin maa­il­man­mes­ta­ri Hel­sin­gis­tä (2000), Jy­väs­ky­läs­tä (2001), Muo­ni­os­ta (2004), Ou­lus­ta (2006) ja Jur­ma­las­ta (2012). Avan­to­uin­nis­sa hän on edus­ta­nut Joen­suun Jää­kar­hu­ja.

Huomionosoitukset

Lii­kun­nan ja ur­hei­lun kult­tuu­ri­kes­kus TAH­TO va­lit­si te­ok­sen Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku Vuo­den ur­hei­lu­kir­ja -kil­pai­lun fi­naa­liin. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö myön­si Mat­ka­nie­mel­le Suo­men lii­kun­ta­kult­tuu­rin ja ur­hei­lun an­si­o­mi­ta­lin vuon­na 2016 tun­nus­tuk­se­na suo­ma­lai­sen ur­hei­lun hy­väk­si. Vuon­na 2018 hän sai Suo­men Uima­lii­ton an­si­o­mi­ta­lin nu­me­rol­la 270, ja vuon­na 2012 hä­net pal­kit­tiin Suo­men Uima­lii­ton kul­tai­sel­la pla­ke­til­la hä­nen pit­kä­jän­tei­ses­tä työs­tään uin­nin hy­väk­si. Joen­suun Jää­kar­hut muis­ti Mat­ka­nie­meä myön­tä­mäl­lä hä­nel­le Jää­kar­hu­mi­ta­lin nu­me­ro 2 vuon­na 2009.

“Mas­ters-ui­ma­ri­na ura ei ole jat­ku­vas­ti ol­lut nou­su­joh­teis­ta, eikä se ole ol­lut ta­voit­tee­na­kaan. – Ee var­sin­kaan mit­tään tur­hia kilo­met­re­jä!”

SPEE­DO MAS­TERS FIN­LANDSuo­men suu­rin mas­ters-uin­ti­jul­kai­su - Spee­don ää­nen­kan­nat­ta­ja 6.1.2015