Tero Matkaniemi
Järvenpää
Tero Matkaniemi on syntynyt Iisalmessa 31.5.1972 ja asuu Järvenpäässä. Hänen isänsä on Veijo Matkaniemi (syntynyt Iisalmessa vuonna 1941) ja äitinsä Elina Matkaniemi (omaa sukuaan Komulainen, syntynyt Sonkajärvellä vuonna 1941).
Matkaniemen puoliso on filosofian maisteri (Helsingin yliopisto) Riina Matkaniemi (omaa sukuaan Koponen, syntynyt Iisalmessa vuonna 1981). Tero Matkaniemen lapset ovat Ressun lukion opiskelija Viljami Matkaniemi (syntynyt Kouvolassa vuonna 2006) ja koululaiset Viena Matkaniemi (syntynyt Lahdessa vuonna 2010), Artturi Matkaniemi (syntynyt Lahdessa vuonna 2012), Hilja Matkaniemi (syntynyt Järvenpäässä vuonna 2015) ja Ilmari Matkaniemi (syntynyt Järvenpäässä vuonna 2018).
Tero Matkaniemen isänisä oli Robert Matkaniemi (nimi ennen vuotta 1921 Prohor Timiev, syntynyt Majavalahdessa Vienan Karjalassa vuonna 1904) ja isänäiti Anna-Maria Matkaniemi (omaa sukuaan Kiiskinen, syntynyt Iisalmessa vuonna 1902). Matkaniemen äidinisä oli Viljo Komulainen (syntynyt Sonkajärvellä vuonna 1911) ja äidinäiti Aini Komulainen (omaa sukuaan Huttunen, syntynyt Sonkajärvellä vuonna 1917).
Opinnot
Matkaniemi väitteli filosofian tohtoriksi Suomen historian alalta Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2011. Hän valmistui filosofian lisensiaatiksi Joensuun yliopistosta vuonna 2004. Johtamistaidon erikoisammattitutkinnon Matkaniemi suoritti vuonna 2004. Matkaniemi suoritti opetushallinnon tutkinnon vuonna 2000. Hän valmistui filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1999. Matkaniemi suortti ylioppilastutkinnon Iisalmen lyseossa keväällä 1991. Peruskoulua Matkaniemi kävi Iisalmessa Juhani Ahon yläasteella vuosina 1985–1988 ja Keskustan ala-asteella vuosina 1979–1985.
Liikuntakulttuuria käsittelevä kirjallinen tuotanto
- 2023 tulossa: Uintiin liittyvien tieteellisten artikkeleiden ja uimareiden muistojen kerääminen ja toimittaminen painetuksi teokseksi. Teos valmistuu joulukuussa 2023. Speedo Masters Finland ry.
- 2023: Arvostettu uintivalmentaja, Olavi Lehtisen muistokirjoitus. Helsingin Sanomat, 31.7.2023.
- 2022: Liikuntahistoria elämäntapana. Muistelma teoksessa Suomen urheiluhistoriallinen seura 30 vuotta, s. 160–169. Suomen urheiluhistoriallinen seura (SUHS).
- 2022: Lintsaamisesta poiki uusi harrastus. Muistelma teoksessa Avantouintiseura Joensuun Jääkarhut – historia 1989–2020, s. 36–37. Joensuun Jääkarhut ry.
- 2021: Selviytyjät – uimareiden elämänkohtaloita (Kai Hagelberg, Aulis Kähkönen, Urpo Sirén). Kokoomateos. 88 s. Speedo Masters Finland ry.
- 2021: Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta vuosilta 1921–2021. Kokoomateoksen toimitustyö yhdessä Heikki Kolusen ja Reijo Nikkisen kanssa. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry. 676 s.
- 2021: Arvi Savolainen – Urheilulukiosta olympiamolskeille. Teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021, s. 298–305. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2020: Reviirikiistoja kuopiolaisessa kansalaistoimintauinnissa (ref.) Teoksessa Urheilun kriisejä, s. 135–165. Suomen urheiluhistoriallinen seura, SUHS.
- 2019: Urpo Sirén – työläisuimariuden toinen puoli (ref.) Teoksessa Tarkk´ampujia ja terveitä ihmisiä, s. 89–105. SUHS.
- 2018: Matti Holopainen – kuopiolaisen työläisuinnin rakentaja. Teoksessa Uudisraivaaja taipaleella, Arto Nevalan 60-vuotisjuhlateos, s. 151–167.
- 2017: Huippu-urheilijan uratarina. Maarit Sihvosen ja Sirpa Ahola-Laurilan teoksessa Veden voimalla – olympia-altaasta Siperiaan, s. 7–9.
- 2017: Työläisuinnin muuttuvat muodot – Kuopion Työväen Uimarit 1966–2012, 91 s. KUTU Triathlon ry.
- 2017: Helvi Kivimäki (seura-aktiivi, naisvoimisteluohjaaja ja -tuomari). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Mikko Laine (TUL:n uintiurheilujohtaja, valmentaja ja järjestöaktiivi). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Jöns Lindquist (uintivalmentaja ja uinnin järjestövaikuttaja). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2017: Vilho Suihko (soutuvalmentaja, liikuntakasvattaja, järjestöaktiivi). Teoksessa Urheiluvaikuttajat-verkkojulkaisu, 2 sivua. SUHS.
- 2016: Aulis Kähkönen – pula-ajasta olympian altaisiin (ref.) Teoksessa Lastuja, s. 139–158. SUHS.
- 2015: Töölöstä raskaan sarjan urheiluvaikuttajaksi. Uinti-lehti nro 3/38 2015, s. 40–41.
- 2015: Kai Hagelberg – Töölön jengistä urheiluvaikuttajaksi (ref.) Teoksessa Urheilun toinen puoli, s. 205–222. SUHS.
- 2010: Kuopiolainen uinti paikallisena ja kansallisena kansalaistoiminnan ilmiönä, 248 s. Suomen historian väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
- 2009: Lahden lyseon luja vastus. Suomen urheiluhistoriallinen seura. Teoksessa Selkäpuolelta, s. 73–86. Jouko Kauranteen, Heikki Kolusen ja Martti K. Lehdon kanssa. SUHS. Myös teoksessa Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta 1921–2021. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry.
- 2009: Mitä vikaa väsymisessä? Mielipidekirjoitus. Fil. tohtori Erkki Valleniuksen kanssa. Helsingin Sanomat 28.4.2009.
- 2007: Joensuu-Kuopio-uintiottelut olivat tähtihetkiä. Teoksessa Vanhat mestarit, s. 113–123. SUHS. Myös teoksessa Joensuun Uimaseura 100 vuotta, s. 65–75. Joensuun Uimaseura ry.
- 2006: Ikään kuin koulutusjärjestelmä olisi peli. Mielipidekirjoitus. Fil. tohtori Erkki Valleniuksen kanssa. Helsingin Sanomat 15.11.2006.
- 2006: Uimisesta pintaa syvemmältä. Kirjallisuusarviointi, s. 95–96. Liikunta ja tiede 6/2006.
- 2006: Virikkeitä uintikulttuurin tutkijoille. Kirjallisuusarviointi, s. 50–51. Liikunta ja tiede 2/2006.
- 2006: Uimahuoneita ja kroolin läiskettä Kuusankoskella. Teoksessa Alussa oli vesi, s. 13–30, 263–264. Kimmo Seppäsen kanssa. SUHS.
- 2005: ”… veteen sillä tavalla mahalleen” Pärskähdyksiä Kallaveden kaupungista. Teoksessa Taidetta ja tehdasurheilua, s. 27–37, 288. SUHS.
- 2005: Lajikulttuurin lähteillä – sata vuotta uimaseuratoimintaa Kuopiossa. Teoksessa Liikunnan monet kasvot, s. 55–70. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys.
- 2004: Urheiluseuran toimijat, tilat ja tavoitteet. Kuopion Uimaseura 1904–2004. Joensuun yliopisto, JoY. Lisensiaattitutkimus. Sama teos: Kuopion Uimaseuran satavuotinen taival 1904–2004, 208 s. Kuopion Uimaseura ry.
- 1999: Järjestökulttuurista kirjaville kentille: Karjalan työläisurheilun murroksista. Teoksessa Urheilu katsoo peiliin, s. 187–190. SUHS.
- 1998: Karjalan työläisurheilu muutoksessa. Karjalainen 26.7.1998.
- 1998: TUL:n Karjalan piirin seurakentän muutokset 1919–1998, 121 s. Joensuun yliopisto.
Työ
Nykyisessä työssään Lahden lyseon rehtorina Matkaniemi aloitti 1. elokuuta 2015. Lahden lyseossa on yleis- ja aikuislinjan lisäksi urheilun sekä luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian valtakunnalliset erityistehtävät. Vuosina 2012–2015 Matkaniemi työskenteli Helsingin uusi yhteiskoulu Oy:n rehtorina, osakeyhtiön toimitusjohtajana ja säätiön asiamiehenä. Matkaniemi toimi vuosina 2007–2012 Lahden lyseon lukion rehtorina. Matkaniemi oli vuosina 2004–2007 Kuusankosken lukioiden (Kuusaan lukio ja Voikkaan lukio) rehtorina. Lukion rehtorina Matkaniemi aloitti Mäntyharjun lukiossa vuosina 2002–2004. Vuosina 1999–2002 Matkaniemi oli historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Kuoppakankaan yläasteella Varkaudessa.
Luottamustoimet
Suomen Uimaliiton hallituksen varapuheenjohtajana ja työ- ja talousvaliokunnan jäsenenä Matkaniemi vaikutti vuosina 2013–2015. Vaalivalmistelutoimikunnassa Matkaniemi toimi vuonna 2014. Uimaliiton hallituksessa Matkaniemi työskenteli vuosina 2012–2016. Matkaniemi toimi uimaliiton kurinpitolautakunnan varapuheenjohtajana vuodet 2017–2021. Matkaniemi on toiminut Suomen urheiluhistoriallisen seuran hallituksessa vuosina 2008–2012. Vuodesta 2015 alkaen Matkaniemi on ollut Päijät-Hämeen urheiluakatemian johtoryhmän jäsen. Matkaniemi on toiminut lahtelaisen Speedo Masters Finlandin puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Matkaniemi on yksi Speedo Masters Finland ry:n kolmesta perustajajäsenestä.
Uintiharrastus
Matkaniemen kilpauintiharrastus alkoi Iisalmen Uimareissa vuonna 1981 käydyssä Iisalmi–Kirishi-kaupunkiottelussa. Vuonna 1983 hän saavutti 11-vuotiaiden poikien Siniviitta-pronssia 50 metrin perhosuinnissa. Matkaniemen tavoitteellinen uintiura päättyi 18-vuotiaana heinäkuussa 1990, jolloin hän ui Jyväskylässä nuorten SM-kisoissa SVUL:n (Suomen Valtakunnan Urheiluliiton) Pohjois-Savon piirin yleisen sarjan ennätyksen 100 metrin vapaauinnissa viestin aloitusosuudella ajalla 54,94 (50 metrin rata). Matkaniemen edustama Kuopion Uimaseuran viestijoukkue saavutti 18-vuotiaiden nuorten SM-pronssia.
Matkaniemi osallistui varusmiesaikana uinnin Suomen hallimestaruuskilpailuihin ja sijoittui kuudenneksi 50 metrin rintauinnissa Kuopiossa tammikuussa 1994. Kainuun Prikaatin urheilujoukkueen varusmiehenä Matkaniemi voitti Sotilasurheiluliiton uintimestaruuden Oulussa maaliskuussa 1994 ja sai Suomen Puolustusvoimien uinnin suurmestarimerkin numerolla 183.
Matkaniemi aloitti masters-uintiharrastuksen 35-vuotiaana vuonna 2007. Matkaniemi on masters-uinnin Euroopan mestari (Cadiz 2009, Jalta 2011, Kranj 2018, Rooma 2022) ja maailmanennätysuimari (Oulu 2009) Lahden Kalevan ja Speedo Masters Finlandin viestijoukkueissa. Matkaniemi on uinut 100 metrin rintauinnissa Pohjoismaiden masters-ennätyksen 41-vuotiaana ajalla 1.06,60 (25 metrin rata, Tuusula 2013). Matkaniemi on uinut Suomen masters-ennätyksen muun muassa 50 metrin perhosuinnissa 37-vuotiaana ajalla 25,49 (25 metrin rata, Oulu 2009). Matkaniemi on uinut 37-vuotiaana 50 metriä rintauintia aikaan 29,51 (25 metrin rata, Oulu 2009). 50-vuotiaana hän on uinut 100 metriä rintauintia aikaan 1.10,53 (25 metrin rata, Vantaa 2022) ja 50 metriä rintauintia aikaan 31,86 (25 metrin rata, Viimsi 2022).
Vuodesta 2014 alkaen Matkaniemi on edustanut Speedo Masters Finlandia. Aikaisemmat seurat olivat Lahden Kaleva (2007–2013), Kuopion Uimaseura (2004–2006), Mikkelin Uimaseura (2003), Varkauden Uimarit (1999–2002), Joensuun Uimaseura (1991–1995), Kuopion Uimaseura (1990–1991) ja Iisalmen Uimarit (1980–1989, 1996–1998).
Matkaniemi voitti 20 peräkkäistä avantouinnin Suomen mestaruutta vuosina 1996–2015. Hän osallistui SM-kisoihin ja voitti mestaruuden kisojen päämatkalla 25 metrin rintauinnissa myös vuosina 2017 ja 2023. Matkaniemi on viisinkertainen avantouinnin maailmanmestari Helsingistä (2000), Jyväskylästä (2001), Muoniosta (2004), Oulusta (2006) ja Jurmalasta (2012). Avantouinnissa Matkaniemi on edustanut Joensuun Jääkarhuja.
Huomionosoitukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Matkaniemelle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin vuonna 2016. Matkaniemelle myönnettiin Suomen Uimaliiton ansiomerkki numero 270. vuonna 2018. Suomen Uimaliiton kultaisen plaketin Matkaniemi sai vuonna 2012. Joensuun Jääkarhut myönsi Matkaniemelle Jääkarhumitalin (numero 2.) vuonna 2009.

“Masters-uimarina ura ei ole jatkuvasti ollut nousujohteista, eikä se ole ollut tavoitteenakaan. – Ee varsinkaan mittään turhia kilometrejä!”