Työläisuimaseuran muodonmuutos

Lii­kun­nan ja ur­hei­lun kan­sa­lais­toi­min­ta vi­ri­si Kuo­pi­os­sa 1800-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en rin­nan kau­pun­gin kas­vun ja sen asuk­kai­den va­paa-ajan li­sään­ty­mi­sen kans­sa. Te­ol­lis­tu­mi­nen hou­kut­te­li kau­pun­kiin työ­läi­siä, jois­ta osa ko­koon­tui vä­häi­sel­lä va­paa-ajal­laan ur­hei­le­maan. Huo­li­mat­ta sii­tä, että so­si­aa­li­nen ase­ma oh­ja­si 1900-lu­vun en­sim­mäi­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä vah­vas­ti työ­vä­es­töä ur­hei­lu­seu­ran va­lin­nas­sa, kes­ti kui­ten­kin vuo­teen 1966 asti, en­nen kuin Kuo­pi­oon pe­rus­tet­tiin työ­väen uin­nin laji­seu­ra. Yh­te­nä syy­nä mel­ko myö­häi­seen työ­läis­uima­seu­ran pe­rus­ta­mi­seen oli se, että Kuo­pi­on Uima­seu­ra hoi­ti Kuo­pi­on kau­pun­gin kans­sa te­ke­män­sä so­pi­muk­sen tur­vin uima­o­pe­tus­ta kai­kil­le kau­pun­gin lap­sil­le. Hy­gie­ni­as­ta työ­vä­es­tö pys­tyi huo­leh­ti­maan mo­nis­sa pai­kois­sa, joi­ta ve­sis­tö­jen rik­ko­ma ym­pä­ris­tö uima­huo­nei­neen tar­jo­si.

Työ­läis­uima­seu­ran syn­tyä Kuo­pi­os­sa edis­ti se, että 1960-lu­vul­la po­liit­ti­nen va­sem­mis­to oli saa­nut Kuo­pi­os­sa van­kan si­jan kun­nal­lis­hal­lin­nos­sa. Va­sem­mis­ton nou­su, kun­to­lii­kun­nan esiin­mars­si ja lo­pul­ta tie­to uima­hal­lin val­mis­tu­mi­ses­ta joh­ti­vat sii­hen, että jouk­ko työ­läis­ur­hei­lu­aat­teen omak­su­nei­ta keski-ikäi­siä mie­hiä ja nai­sia päät­ti pe­rus­taa Työ­väen Ur­hei­lu­liit­toon liit­ty­neen Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit. Seu­ran toi­min­nal­li­ses­sa elii­tis­sä oli yli­o­pis­tos­sa kou­lut­tau­tu­nei­ta, mut­ta pää­a­si­al­li­ses­ti joh­dos­sa oli palk­ka­työ­vä­es­töä. Seu­raan liit­tyi aluk­si run­saas­ti lap­sia ja nuo­ria, mut­ta yh­tei­söä ri­kas­tut­ti san­koin jou­koin myös am­mat­ti­yh­dis­tys­väki.

Kaik­ki­aan Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den toi­min­nan en­sim­mäi­nen vuo­si­kym­men oli val­tai­san in­nos­tuk­sen ai­kaa. Seu­ran jä­sen­mää­rä kas­voi huo­li­mat­ta sii­tä, että ih­mis­ten va­paa-ajan vie­ton toi­min­ta­mah­dol­li­suu­det laa­je­ni­vat muun mu­as­sa tele­vi­si­on yleis­ty­mi­sen myö­tä. Ak­tii­vi­nen nuor­ten oh­jaus tuot­ti lii­kun­nal­li­sen elä­män­ta­paan kas­vat­ta­mi­sen myö­tä myös me­nes­tys­tä kil­pa­uin­nis­sa. Ur­hei­lu­seu­ra­toi­min­nal­le tyy­pil­li­nen toi­min­ta-ak­tii­vi­suu­den vaih­te­lu il­me­ni Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­reis­sa si­ten, että 1970-lu­vun kes­tä­neen in­nos­tuk­sen jäl­keen toi­min­ta hii­pui as­teit­tain 2000-lu­vul­le tul­ta­es­sa, kun­nes se jäl­leen vuon­na 2011 nou­si ku­kois­tuk­seen.

Ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta on huo­mat­ta­va, että ur­hei­lu­me­nes­tys ei ol­lut TUL:n eikä Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rei­den vi­ral­li­nen pää­ta­voi­te 1970-lu­vul­la. Toi­min­nan kes­ki­ös­sä oli­vat en­nen kaik­kea laa­jo­jen jouk­ko­jen, las­ten ja nuor­ten kun­to­lii­kun­ta, työ­vä­es­tön liik­ku­mat­to­muu­teen puut­tu­mi­nen ja kan­sain­väli­syys­kas­va­tus. Uin­nin har­ras­ta­jat ovat voi­neet ko­keil­la ra­jo­jaan kil­pa- ja kun­to­uin­nis­sa, tri­ath­lo­nis­sa ja yh­dis­tyk­sen mo­nis­sa toi­mit­si­ja­teh­tä­vis­sä. Sa­mois­sa ti­lois­sa toi­mi­neen Kuo­pi­on Uima­seu­ran kans­sa yh­teis­toi­min­ta ei ol­lut aina on­gel­ma­ton­ta. Toi­min­nan en­sim­mäi­sel­lä vuo­si­kym­me­nel­lä eri­mie­li­syyk­siä syn­tyi ys­tä­vyys­kau­pun­ki­e­dus­tuk­sis­ta, jul­ki­sen seu­ra­tuen jako­pe­rus­teis­ta ja oh­ja­tus­ta kun­to­uin­ti­toi­min­nas­ta. Syyt kiis­toi­hin hei­jas­tui­vat osak­si TUL:n ja SVUL:n nä­ke­mys­e­rois­ta mut­ta myös mo­lem­pien seu­ro­jen vah­vois­ta per­soo­nis­ta. 1980-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen seu­ro­jen rinnakkainelo oli mel­ko so­pui­saa ja yh­teis­toi­min­nal­lis­ta. Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit ja Kuo­pi­on Uima­seu­ran toi­mi­vat tie­toi­ses­ti so­vun ra­ken­ta­ja­na eri yh­teis­kun­ta­luok­kien vä­lil­lä.

Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit on toi­mi­nut jä­se­nil­leen suo­jaa­va­na yh­tei­sö­nä, tie­tyn­lai­se­na hy­vin­voin­ti­val­ti­on suo­ja­muu­ri­na, joka on luo­nut kes­kuu­des­saan so­si­aa­lis­ta tur­val­li­suut­ta. Toi­min­nal­laan Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit on edis­tä­nyt kuo­pi­o­lais­ten uin­ti­olo­suh­tei­ta ja uin­nin har­ras­ta­jien tasa-ar­voi­suut­ta ja yh­den­ver­tai­suut­ta. Toi­min­ta­ym­pä­ris­tön vai­ku­tus seu­ran toi­min­taan on ol­lut moni­säi­kei­nen. Osoi­tuk­se­na toi­min­ta­ym­pä­ris­tön vai­kut­ta­vuu­des­ta ol­koon se, että lii­kun­ta­kult­tuu­rin muu­tok­set li­sään­ty­nei­ne la­jei­neen joh­ti­vat seu­ran muo­don­muu­tok­seen: uin­ti­ur­hei­lu­seu­ra Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit muu­tet­tiin KUTU Tri­ath­lo­nik­si vuon­na 2014. Tär­kein­tä on se, että aloi­te muu­tok­seen on tul­lut ih­mi­sil­tä it­sel­tään, hei­dän omis­ta tar­peis­taan. Liik­ku­van ih­mi­sen omil­la tar­peil­la ja oi­keuk­sil­la näyt­tää ole­van ala­ti ko­ros­tu­va ase­ma työ­väen lii­kun­ta­kult­tuu­ris­sa myös tu­le­vai­suu­des­sa.