Tero Matkaniemi

Tero Mat­ka­nie­mi syn­tyi Ii­sal­mes­sa 31. tou­ko­kuu­ta 1972 ja asuu ny­kyi­sin Jär­ven­pääs­sä. Hä­nen van­hem­pan­sa ovat Vei­jo Mat­ka­nie­mi (s. 1941, Ii­sal­mi) ja Eli­na Mat­ka­nie­mi (o.s. Ko­mu­lai­nen, s. 1941, Son­ka­jär­vi). Tero Mat­ka­nie­men puo­li­so on fi­lo­so­fi­an mais­te­ri Rii­na Mat­ka­nie­mi (o.s. Ko­po­nen, s. 1981, Ii­sal­mi), joka on val­mis­tu­nut Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta. Heil­lä on vii­si las­ta: Vil­ja­mi Mat­ka­nie­mi (s. 2006, Kou­vo­la), joka opis­ke­lee Res­sun lu­ki­os­sa, sekä kou­lu­lai­set Vie­na (s. 2010, Lah­ti), Art­tu­ri (s. 2012, Lah­ti), Hil­ja (s. 2015, Jär­ven­pää) ja Il­ma­ri Mat­ka­nie­mi (s. 2018, Jär­ven­pää). Mat­ka­nie­men iso­van­hem­mat isän puo­lel­ta oli­vat Ro­bert Mat­ka­nie­mi (ent. Pro­hor Ti­miev, s. 1904, Vie­nan Kar­ja­la) ja Anna-Ma­ria Mat­ka­nie­mi (o.s. Kiis­ki­nen, s. 1902, Ii­sal­mi). Suku­nimi Mat­ka­nie­mi juon­taa juu­ren­sa Vie­nan Kar­ja­laan, Yli-Kuit­ti­jär­ven poh­jois­ran­nal­la si­jait­se­vaan Mat­ka­nie­mi-ni­mi­seen paik­kaan. Alu­eel­la oli kor­ke­an kal­li­on pääl­lä Py­hän Ni­ko­lauk­sen ris­ti, jon­ne mat­kal­ta tai ka­las­tus­ret­kel­tä pa­laa­vat us­ko­vai­set toi­vat ki­viä kii­tok­se­na on­nis­tu­nees­ta mat­kas­ta tai saa­liis­ta. Ro­bert Mat­ka­nie­mi otti suku­ni­men vuon­na 1922, ja hä­nen jäl­ke­läi­sen­sä ovat sit­tem­min käyt­tä­neet tätä ni­meä. Äi­din puo­lel­ta Mat­ka­nie­men iso­van­hem­mat oli­vat Vil­jo Ko­mu­lai­nen (s. 1911, Son­ka­jär­vi) ja Aini Ko­mu­lai­nen (o.s. Hut­tu­nen, s. 1917, Son­ka­jär­vi).

Työ

Tero Mat­ka­nie­mi aloit­ti ny­kyi­ses­sä teh­tä­väs­sään Lah­den ly­se­on reh­to­ri­na 1. elo­kuu­ta 2015. Lah­den ly­se­os­sa on yleis­lin­jan ja ai­kuis­lin­jan li­säk­si val­ta­kun­nal­li­sia eri­tyis­teh­tä­viä ur­hei­lun sekä luon­non­tie­tei­den, ma­te­ma­tii­kan ja tek­no­lo­gi­an aloil­la, mikä te­kee kou­lus­ta moni­puo­li­sen ja in­no­va­tii­vi­sen op­pi­mis­ym­pä­ris­tön. nnen ny­kyis­tä teh­tä­vään­sä Mat­ka­nie­mi työs­ken­te­li vuo­si­na 2012–2015 Hel­sin­gin uu­den yh­teis­kou­lun reh­to­ri­na, jos­sa hän toi­mi sa­mal­la osa­ke­yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ja sää­ti­ön asia­mie­he­nä, vas­ta­ten kou­lun hal­lin­nol­li­sis­ta ja stra­te­gi­sis­ta teh­tä­vis­tä. Mat­ka­nie­mi toi­mi myös Lah­den ly­se­on lu­ki­on reh­to­ri­na vuo­si­na 2007–2012, ja tätä en­nen hän joh­ti Kuu­san­kos­ken lu­ki­oi­ta (Kuu­saan lu­kio ja Voik­kaan lu­kio) reh­to­ri­na vuo­si­na 2004–2007. Hä­nen uran­sa lu­ki­on reh­to­ri­na al­koi Män­ty­har­jun lu­ki­os­sa, jos­sa hän työs­ken­te­li vuo­si­na 2002–2004. En­nen reh­to­rin teh­tä­viä Mat­ka­nie­mi toi­mi his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­opin leh­to­ri­na Kuop­pa­kan­kaan ylä­as­teel­la Var­kau­des­sa vuo­si­na 1999–2002.

Opinnot

Tero Mat­ka­nie­mi väit­te­li fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si Suo­men his­to­ri­an alal­ta Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa vuon­na 2011. Hän suo­rit­ti fi­lo­so­fi­an li­sen­si­aa­tin tut­kin­non Joen­suun yli­o­pis­tos­sa vuon­na 2004 ja sa­ma­na vuon­na hän suo­rit­ti myös joh­ta­mis­tai­don eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­non, mikä vah­vis­ti hä­nen osaa­mis­taan kou­lu­tuk­sen joh­ta­mi­sen alal­la. Ope­tus­hal­lin­non tut­kin­non Mat­ka­nie­mi suo­rit­ti vuon­na 2000. Fi­lo­so­fi­an mais­te­rik­si hän val­mis­tui Joen­suun yli­o­pis­tos­ta vuon­na 1999. Mat­ka­nie­men aka­tee­mi­nen pol­ku al­koi Ii­sal­men ly­se­os­ta, jos­ta hän suo­rit­ti yli­op­pi­las­tut­kin­non ke­vääl­lä 1991. Pe­rus­kou­lun­sa hän kävi Ii­sal­mes­sa, Ju­ha­ni Ahon ylä­as­teel­la vuo­si­na 1985–1988 ja Kes­kus­tan ala-as­teel­la vuo­si­na 1979–1985.

Julkaisut ja kirjoitukset

Vertaisarvioidut lukuartikkelit (JUFO 1)

• 2019. Urpo Sirén – työ­läi­sui­ma­riu­den toi­nen puo­li. Te­ok­ses­sa Tarkk´am­pu­jia ja ter­vei­tä ih­mi­siä (SUHS), s. 89–105. — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]
• 2016. Au­lis Käh­kö­nen – pula-ajas­ta olym­pi­an al­tai­siin. Te­ok­ses­sa Las­tu­ja (SUHS), s. 139–158. — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]
• 2015. Kai Ha­gel­berg – Töö­lön jen­gis­tä ur­hei­lu­vai­kut­ta­jak­si. Te­ok­ses­sa Ur­hei­lun toi­nen puo­li (SUHS), s. 205–222. — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]
• 2023. Ui­ma­rius su­vun pe­rin­tö­nä. Te­ok­ses­sa Yk­si­löt ja yh­tei­söt. SUHS:n vuo­si­kir­ja 2023, s. 233–260. — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]
• 2020. Re­vii­ri­kiis­to­ja kuo­pi­o­lai­ses­sa kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­nis­sa. Te­ok­ses­sa Ur­hei­lun krii­se­jä (SUHS), s. 135–163. — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]
• 2025. Ii­sal­men Ui­ma­rit – yh­tei­söl­li­syy­den ja kan­sal­li­sen me­nes­tyk­sen ra­ken­ta­ja 1945–1979. — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]
• 2026. Vii­pu­rin kan­sa­lais­toi­min­ta­uin­ti – si­vis­tyk­sen, liik­keen ja aat­tei­den koh­taus­paik­ka. (Tu­los­sa 2026.) — [JUFO 1, ver­tais­ar­vi­oi­tu]

Tieteelliset opinnäytteet ja monografiat

• 2010. Kuo­pi­o­lai­nen uin­ti pai­kal­li­se­na ja kan­sal­li­se­na kan­sa­lais­toi­min­nan il­mi­ö­nä, 1904–1979. Väi­tös­kir­ja, Suo­men his­to­ria. Itä-Suo­men yli­o­pis­to, 248 s.
• 2004. Ur­hei­lu­seu­ran toi­mi­jat, ti­lat ja ta­voit­teet. Kuo­pi­on Uima­seu­ra 1904–2004. Li­sen­si­aat­ti­tut­ki­mus, Joen­suun yli­o­pis­to. — Jul­kais­tu myös: Kuo­pi­on Uima­seu­ran sata­vuo­ti­nen tai­val 1904–2004, Kuo­pi­on Uima­seu­ra ry, 208 s.
• 2017. Työ­läis­uin­nin muut­tu­vat muo­dot – Kuo­pi­on Työ­väen Ui­ma­rit 1966–2012. KUTU Tri­ath­lon ry, 91 s.
• 2021. Sel­viy­ty­neet – ui­ma­rei­den elä­män­koh­ta­loi­ta (Kai Ha­gel­berg, Au­lis Käh­kö­nen, Urpo Sirén). Spee­do Mas­ters Fin­land ry, 88 s.
• 2025. Kult­tuu­rin kaa­ri – uima­hyp­py­jen suo­ma­lai­nen ta­ri­na. Suo­men Uima­liit­to. (Tu­los­sa 2025.)

Toimitetut teokset

• 2027 (tu­los­sa). Lah­den ly­se­on ra­ken­nuk­sen 100-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su. (toim. T. Mat­ka­nie­mi, R. Nik­ki­nen & H. Ko­lu­nen)
• 2023. Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku – Ant­ti Kas­vi­on 50‑vuo­tis­juh­la­jul­kai­su. Spee­do Mas­ters Fin­land ry, 432 s. (toi­mi­tus­työ)
• 2021. Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en – muis­to­ja Lah­den ly­se­os­ta 1921–2021. Lah­den ly­seo & Lah­den Ly­se­on Se­ni­o­rit ry, 676 s. (toi­mi­tus­työ yh­des­sä Heik­ki Ko­lu­sen ja Rei­jo Nik­ki­sen kans­sa)

Lukuartikkelit ja esseet kokoomateoksissa

• 2023. Ant­ti Kas­vio – mies täyn­nä suo­ri­tus­ky­kyä. Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku, s. 18–94.
• 2023. Suo­men uin­ti­ur­hei­lun muu­tok­set. Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku, s. 130–173.
• 2023. Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku jat­kuu (J. Vir­ta­nen & T. Rund­gre­nin kans­sa). Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku, s. 394–400.
• 2023. Ver­hon ta­kaa Ant­ti Kas­vio (joh­dan­to). Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku, s. 12–16.
• 2023. Uin­tia Tu­rus­sa (kai­na­lo­ar­tik­ke­li). Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku, s. 381.
• 2023. Olim­me siel­lä me­kin (kai­na­lo­ar­tik­ke­li). Te­ok­ses­sa Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku, s. 349.
• 2021. Arvi Sa­vo­lai­nen – ur­hei­lu­lu­ki­os­ta olym­pi­a­mols­keil­le. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en, s. 298–305.
• 2021. Kun­ni­a­kas ly­se­o­lai­suus elää ja voi hy­vin. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en, s. 298–305.
• 2021. Huo­mis­päi­vän op­pia vah­val­la pe­rin­teel­lä. Te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en, s. 645–646.
• 2018. Mat­ti Ho­lo­pai­nen – kuo­pi­o­lai­sen työ­läis­uin­nin ra­ken­ta­ja. Te­ok­ses­sa Uu­dis­rai­vaa­jan tai­pa­leel­la – Arto Ne­va­lan 60‑vuo­tis­juh­la­jul­kai­su, s. 151–167.
• 2009. Lah­den ly­se­on luja vas­tus (J. Kau­ran­ne, H. Ko­lu­nen & M.K. Leh­to kans­sa). Te­ok­ses­sa Sel­kä­puo­lel­ta (SUHS), s. 73–86. — Myös te­ok­ses­sa Poi­ka­kou­lus­ta pon­nis­ta­en (2021).
• 2007. Joen­suu–Kuo­pio‑uin­ti­ot­te­lut oli­vat täh­ti­het­kiä. Te­ok­ses­sa Van­hat mes­ta­rit (SUHS), s. 113–123. — Myös te­ok­ses­sa Joen­suun Uima­seu­ra 100 vuot­ta, s. 65–75.
• 2006. Uima­huo­nei­ta ja kroo­lin läis­ket­tä Kuu­san­kos­kel­la (K. Sep­pä­sen kans­sa). Te­ok­ses­sa Alus­sa oli vesi (SUHS), s. 13–30, 263–264.
• 2005. ”… ve­teen sil­lä ta­val­la ma­hal­leen” – Pärs­käh­dyk­siä Kal­la­ve­den kau­pun­gis­ta. Te­ok­ses­sa Tai­det­ta ja teh­das­ur­hei­lua (SUHS), s. 27–37, 288.
• 2005. Laji­kult­tuu­rin läh­teil­lä – sata vuot­ta uima­seu­ra­toi­min­taa Kuo­pi­os­sa. Te­ok­ses­sa Lii­kun­nan mo­net kas­vot (P-K his­to­ri­al­li­nen yh­dis­tys), s. 55–70.
• 1999. Jär­jes­tö­kult­tuu­ris­ta kir­ja­vil­le ken­til­le: Kar­ja­lan työ­läis­ur­hei­lun mur­rok­sis­ta. Te­ok­ses­sa Ur­hei­lu kat­soo pei­liin (SUHS), s. 187–190.

Vertaisarvioidut ja/tai tieteelliset katsaukset, arviot

• 2024. Kir­ja-ar­vio: Rolf Mik­ko­la, Tai­to­uin­nin ta­ri­na – al­tai­den vie­hät­tä­vät fla­min­got (Fir­ma Ame­ba, 2024). Julk. SUHS:n verk­ko­si­vuil­la (1.11.2024).
• 2006. Ui­mi­ses­ta pin­taa sy­vem­mäl­tä. Kir­jal­li­suus­ar­vio, Lii­kun­ta ja tie­de 6/2006, s. 95–96.
• 2006. Vi­rik­kei­tä uin­ti­kult­tuu­rin tut­ki­joil­le. Kir­jal­li­suus­ar­vio, Lii­kun­ta ja tie­de 2/2006, s. 50–51.

Verkkojulkaisut ja biografiat

• 2024. Kai Ha­gel­berg. Elä­mä­ker­ta-ar­tik­ke­li, Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat (SUHS), 2.11.2024.
• 2024. Kai Ha­gel­berg. Elä­mä­ker­ta-ar­tik­ke­li, Por­va­ril­li­sen Työn Ar­kis­to, 11.10.2024.
• 2017. Hel­vi Kivi­mäki; Mik­ko Lai­ne; Jöns Lind­quist; Vil­ho Suih­ko. Elä­mä­ker­ta-ar­tik­ke­lit, Ur­hei­lu­vai­kut­ta­jat-verk­ko­jul­kai­su (SUHS).

Lehtiartikkelit, muistot ja mielipiteet

• 2024. Kun­nal­lis­neu­vos oli ras­kaan sar­jan ur­hei­lu­vai­kut­ta­ja. Hel­sin­gin Sa­no­mat, 10.9.2024. (Muis­to­kir­joi­tus, Kai Ha­gel­berg)
• 2023. Ar­vos­tet­tu uin­ti­val­men­ta­ja. Hel­sin­gin Sa­no­mat, 31.7.2023. (Muis­to­kir­joi­tus, Ola­vi ”Opa” Leh­ti­nen)
• 2015. Töö­lös­tä ras­kaan sar­jan ur­hei­lu­vai­kut­ta­jak­si. Uin­ti-leh­ti 3/38, s. 40–41.
• 2009. Mitä vi­kaa vä­sy­mi­ses­sä? Mie­li­pide­kir­joi­tus (yh­des­sä Erk­ki Val­le­niuk­sen kans­sa). Hel­sin­gin Sa­no­mat, 28.4.2009.
• 2006. Ikään kuin kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä oli­si peli. Mie­li­pide­kir­joi­tus (yh­des­sä Erk­ki Val­le­niuk­sen kans­sa). Hel­sin­gin Sa­no­mat, 15.11.2006.
• 1998. Kar­ja­lan työ­läis­ur­hei­lu muu­tok­ses­sa. Kar­ja­lai­nen, 26.7.1998.
• 1995. Uima­o­pe­tuk­ses­ta kil­pa­uin­tiin. Ii­sal­men Ui­ma­rit 50 vuot­ta. Ii­sal­men Sa­no­mat, 8.5.1995.

Muistelmat

• 2022. Lii­kun­ta­his­to­ria elä­män­ta­pa­na. Te­ok­ses­sa Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­nen seu­ra 30 vuot­ta, s. 160–169 (SUHS).
• 2022. Lint­saa­mi­ses­ta poi­ki uusi har­ras­tus. Te­ok­ses­sa Avan­to­uin­ti­seu­ra Joen­suun Jää­kar­hut – his­to­ria 1989–2020, s. 36–37 (Joen­suun Jää­kar­hut ry).

Muut

• 2024. Ur­hei­lus­ta ja opis­ke­lus­ta eväi­tä elä­mään. Ar­tik­ke­li Hel­sin­gin uu­den yh­teis­kou­lun 125‑vuo­tis­juh­la­jul­kai­sus­sa.
• 2011. Kun­ni­a­kas oppi­kou­lu­pe­rin­ne elää. Jul­kai­sus­sa Lah­den ly­seo 1921–2011, juh­la­leh­ti, s. 2.

Asiantuntijatehtävät ja vertaisarviointi

• 2025. Kom­men­taat­to­ri, His­to­ri­an­tut­ki­muk­sen päi­vät, Jy­väs­kylä 16.–18.10.2025. Suo­men His­to­ri­al­li­nen Seu­ra.
• 2025. Ver­tais­ar­vi­oi­ja, Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­sen seu­ran vuo­si­kir­ja.

Luottamustoimet

Mat­ka­nie­mi toi­mi Suo­men Uima­lii­ton hal­li­tuk­sen vara­pu­heen­joh­ta­ja­na sekä työ- ja ta­lous­va­li­o­kun­nan jä­se­ne­nä vuo­si­na 2013–2015. Vuon­na 2014 hän osal­lis­tui vaa­li­val­mis­te­lu­toi­mi­kun­nan työs­ken­te­lyyn. Uima­lii­ton hal­li­tuk­ses­sa Mat­ka­nie­mi oli ak­tii­vi­ses­ti mu­ka­na vuo­si­na 2012–2016, ja myö­hem­min hän toi­mi ku­rin­pito­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2017–2021. Mat­ka­nie­men vai­kut­ta­mis­työ ulot­tuu myös Suo­men ur­hei­lu­his­to­ri­al­li­seen seu­raan, jos­sa hän oli hal­li­tuk­sen jä­sen vuo­si­na 2008–2012. Vuo­des­ta 2015 läh­tien hän on ol­lut jä­se­ne­nä Päi­jät-Hä­meen Ur­hei­lu­a­ka­te­mi­an joh­to­ryh­mäs­sä. Mat­ka­nie­mi on toi­mi­nut lah­te­lai­sen Spee­do Mas­ters Fin­lan­din pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2013 ja on myös yksi yh­dis­tyk­sen kol­mes­ta pe­rus­ta­ja­jä­se­nes­tä.

Uintiharrastus

Mat­ka­nie­men kil­pa­uin­ti­har­ras­tus al­koi vuon­na 1981 Ii­sal­men Ui­ma­reis­sa Ii­sal­mi–Ki­ris­hi-kau­pun­ki­ot­te­lus­sa. Vuon­na 1983 hän saa­vut­ti 11-vuo­ti­ai­den poi­kien Sini­viit­ta-kil­pai­luis­sa prons­si­mi­ta­lin 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa. Hä­nen ta­voit­teel­li­nen uin­ti­u­ran­sa hui­pen­tui 18-vuo­ti­aa­na hei­nä­kuus­sa 1990, kun hän ui Jy­väs­ky­län nuor­ten SM-kil­pai­luis­sa SVUL:n Poh­jois-Sa­von pii­rin ylei­sen sar­jan en­nä­tyk­sen 100 met­rin va­paa­uin­nis­sa vies­ti­jouk­ku­een aloi­tus­o­suu­del­la ajal­la 54,94 (50 met­rin rata). Mat­ka­nie­men edus­ta­ma Kuo­pi­on Uima­seu­ran vies­ti­jouk­kue saa­vut­ti ky­sei­sis­sä kil­pai­luis­sa nuor­ten SM-prons­sia 18-vuo­ti­ai­den sar­jas­sa.

Va­rus­mies­ai­ka­naan Mat­ka­nie­mi jat­koi kil­pai­lu-uraan­sa osal­lis­tu­mal­la uin­nin Suo­men hal­li­mes­ta­ruus­kil­pai­lui­hin, jois­sa hän si­joit­tui kuu­den­nek­si 50 met­rin rin­ta­uin­nis­sa Kuo­pi­os­sa tam­mi­kuus­sa 1994. Kai­nuun Pri­kaa­tin ur­hei­lu­jouk­ku­een va­rus­mie­he­nä hän voit­ti So­ti­las­ur­hei­lu­lii­ton uin­ti­mes­ta­ruu­den Ou­lus­sa maa­lis­kuus­sa 1994 ja sai Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien suur­mes­ta­ri­mer­kin nu­me­rol­la 183.

Mas­ters-uin­ti­har­ras­tuk­sen­sa Mat­ka­nie­mi aloit­ti 35-vuo­ti­aa­na vuon­na 2007. Hän on saa­vut­ta­nut uran­sa ai­ka­na lu­kui­sia mes­ta­ruuk­sia ja en­nä­tyk­siä: Mat­ka­nie­mi on voit­ta­nut mas­ters-uin­nin Eu­roo­pan mes­ta­ruuk­sia (Ca­diz 2009, Jal­ta 2011, Kranj 2018, Roo­ma 2022) ja maa­il­man­en­nä­tyk­siä vies­ti­jouk­ku­eis­sa (Oulu 2009) Lah­den Ka­le­van ja Spee­do Mas­ters Fin­lan­din ri­veis­sä. Hän ui Poh­jois­mai­den mas­ters-en­nä­tyk­sen 100 met­rin rin­ta­uin­nis­sa 41-vuo­ti­aa­na ajal­la 1.06,60 (25 met­rin rata, Tuu­su­la 2013) ja Suo­men mas­ters-en­nä­tyk­sen muun mu­as­sa 50 met­rin per­hos­uin­nis­sa 37-vuo­ti­aa­na ajal­la 25,49 (25 met­rin rata, Oulu 2009). Sa­ma­na vuon­na hän ui myös 50 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 29,51.

Mas­ters-uran­sa jat­ku­es­sa Mat­ka­nie­mi on jat­ka­nut en­nä­tys­ten rik­ko­mis­ta: 50-vuo­ti­aa­na hän ui 100 met­riä rin­ta­uin­tia ai­kaan 1.10,53 (25 met­rin rata, Van­taa 2022) ja 50 met­riä rin­ta­uin­tia 52-vuo­ti­aa­na ai­kaan 31,57 (25 met­rin rata, Es­poon­lah­ti 2025). Vuo­des­ta 2014 läh­tien hän on edus­ta­nut Spee­do Mas­ters Fin­lan­dia. Ai­em­mat seu­rat ovat ol­leet Lah­den Ka­le­va (2007–2013), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (2004–2006), Mik­ke­lin Uima­seu­ra (2003), Var­kau­den Ui­ma­rit (1999–2002), Joen­suun Uima­seu­ra (1991–1995), Kuo­pi­on Uima­seu­ra (1990–1991) ja Ii­sal­men Ui­ma­rit (1980–1989, 1996–1998).

Mat­ka­nie­mi on myös me­nes­ty­nyt avan­to­uin­nis­sa voit­ta­en 20 pe­räk­käis­tä Suo­men mes­ta­ruut­ta vuo­si­na 1996–2015. Hän jat­koi voit­toi­saa avan­to­uin­ti­u­raan­sa saa­vut­ta­en mes­ta­ruu­den ki­so­jen pää­mat­kal­la 25 met­rin rin­ta­uin­nis­sa myös vuo­si­na 2017, 2023 ja 2025. Mat­ka­nie­mi on li­säk­si vii­sin­ker­tai­nen avan­to­uin­nin maa­il­man­mes­ta­ri Hel­sin­gis­tä (2000), Jy­väs­ky­läs­tä (2001), Muo­ni­os­ta (2004), Ou­lus­ta (2006) ja Jur­ma­las­ta (2012). Avan­to­uin­nis­sa hän on edus­ta­nut Joen­suun Jää­kar­hu­ja.

Huomionosoitukset

Lii­kun­nan ja ur­hei­lun kult­tuu­ri­kes­kus TAH­TO va­lit­si te­ok­sen Sini­val­kois­ten Spee­do­jen voit­to­kul­ku Vuo­den ur­hei­lu­kir­ja -kil­pai­lun fi­naa­liin. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö myön­si Mat­ka­nie­mel­le Suo­men lii­kun­ta­kult­tuu­rin ja ur­hei­lun an­si­o­mi­ta­lin vuon­na 2016 tun­nus­tuk­se­na suo­ma­lai­sen ur­hei­lun hy­väk­si. Vuon­na 2018 hän sai Suo­men Uima­lii­ton an­si­o­mi­ta­lin nu­me­rol­la 270, ja vuon­na 2012 hä­net pal­kit­tiin Suo­men Uima­lii­ton kul­tai­sel­la pla­ke­til­la hä­nen pit­kä­jän­tei­ses­tä työs­tään uin­nin hy­väk­si. Joen­suun Jää­kar­hut muis­ti Mat­ka­nie­meä myön­tä­mäl­lä hä­nel­le Jää­kar­hu­mi­ta­lin nu­me­ro 2 vuon­na 2009.